Kuvituskuva: Tony Hagerlund

Kirjoituksia & Kuvia

Kauppakeskukset täytyy suunnitella keskelle kaupunkia

(Länsiväylä 20.1.2012)

Viimeisen vuosikymmenen aikana Espoo on toiminut kauppakeskusten suunnittelussa mallikkaasti. Niin Leppävaaran Sello, Matinkylän Iso Omena kuin Espoon keskuksen Entressekin on rakennettu keskelle asutusta. Kävelymatkan päässä asuu kymmeniä tuhansia espoolaisia, ja kauppakeskukset sijoittuvat joukkoliikenteen solmukohtiin.

Pahuksen segregaatio!

Espoon valtuusto järjesti 18.1.2012 seminaarin jossa käsiteltiin kuntauudistusta. Tilaisuuden alustajana oli sosiaalista eriytymistä pitkään tutkinut professori Mari Vaattovaara. Hän esitti useita varsin ikäviä tutkimustuloksia pääkaupunkiseudun sosiaalisesta eriytymisestä, jota segregaatioksikin kutsutaan.

Espoon Kirkkojärvi takaisin

(Helsingin Sanomat 3.1.2012)

Espoon keskuksessa sijaitseva Kirkkojärvi kuivatettiin 1950-luvulla Turunväylää rakennettaessa. Siitä lähtien Kirkkojärvi on tehnyt paluun säännöllisesti. Etenkin keväisin lumien sulaessa tulvavesi on levinnyt alueen niityille ja pelloille, järven vanhalle pohjalle. Kävelytiet Espoonjoen varrella ovat vuoden aikana veden alla useiden päivien, joskus jopa viikkoja.

Ennen joulua Espoonjoki tulvi pahemmin kuin vuosiin. Uimahalli- ja lukiokiinteistöä jouduttiin suojaamaan hiekkasäkein ja vesi nousi Turunväylälle.

Espoon rantaraitti

Pyöräilin läpi käytännössä koko Espoon rantaraitin heinäkuun viimeisenä lauantaina vuonna 2007. Aloitin matkana Otaniemestä, ja kahdeksan tuntia myöhemmin olin Kivenlahdessa. Otin matkalla viitisensataa valokuvaa, söin pitsan Haukilahdessa ja torkuin Matinlahden rannalla.

Näkymä Otaniemestä pohjoiseen, Laajalahden luonnosuojelualueelle.

Espoo voi tukea pienituloisten lasten harrastuksia monin tavoin

(Länsiväylä 31.12.2011)

Länsiväylä uutisoi (10.12.2011) kuinka köyhyys rajaa lasten harrastuksia. Etenkin yhteiskunnan tukea tarvitsevilla pienituloisilla perheillä on ongelmia kustantaa lastensa harrastuksia. Joka kymmenes espoolaislapsi elää köyhyysrajan alapuolella.

Entresse ja Espoontori kasvavat yhteen

(Keski-Espoon Sanomat 5/2011)

Entressen ja Espoontorin kauppakeskukset aiotaan yhdistää Siltakadun ylittävällä sillalla. Katetulle sillalle tulisi sekä liikkeitä että jalankulkuyhteys. Lisäksi suunnitelmissa on laajentaa kauppakeskuksia siten, että ne yhdessä muodostavat aiempaa isomman yksikön.

Espoon sairaala Jorviin vai Puolarmetsään?

Huomisessa kaupunginhallitukssa käsitellään lähivuosina rakennettavan kuntoutukseen keskittyvän Espoon sairaalan sijaintia. Virkamiehet esittävät, että seuraavien kahden, kolmen kuukauden ajan keskitytään selvittämään kannattaisiko sairaala sijoittaa Puolarmetsän sijaan Jorvin sairaalan yhteyteen.

Ikea, sisähuvipuisto ja vesipuisto keskelle Leppävaaraa?

Tulevan maanantain kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaoksen kokouksessa käsitellään Espoon Leppävaaraan niin sanottua Super Life Lab -kokonaisuutta. Rantaradan eteläpuolelle, Kehä ykkösen itäpuolelle suunnitellaan uutta “elämysostoskeskusta”.

Tärkeintä on rakentaa toimiva kuntoutussairaala

(Länsiväylä 5.11.2011)

Puolarmetsän sairaalan yhteyteen on suunniteltu kuntoutukseen keskittyvää Espoon sairaalaa. Uusi sairaala, Elä ja asu -keskus, uudet senioriasunnot ja tarjolla olevat terveyspalvelut muodostaisivat yhden kokonaisuuden. Sairaalasta järjestettiin kansainvälinen arkkitehtikilpailu, jonka voittajaksi valikoitui Orkideaksi kutsuttu kokonaisuus.

Selkeyttäisikö pääkaupunkiseudun kuntaliitos maankäytön suunnittelua?

Monet uskovat, että pääkaupunkiseudun kuntaliitos selkeyttäisi maankäytön suunnittelua ja estäisi yhdyskuntarakenteen leviämistä. Niin se varmaan olisikin, mutta vain jos mukana olisivat kaikki Helsingin seudun 14 kuntaa. Ainoastaan Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kuntaliitos ei asiaan vaikuttaisi.

Sivut

Rajaa sisältöä

Esim. 4.2026