Puolarmetsän sairaalan yhteyteen on suunniteltu kuntoutukseen keskittyvää Espoon sairaalaa. Uusi sairaala, Elä ja asu -keskus, uudet senioriasunnot ja tarjolla olevat terveyspalvelut muodostaisivat yhden kokonaisuuden. Sairaalasta järjestettiin kansainvälinen arkkitehtikilpailu, jonka voittajaksi valikoitui Orkideaksi kutsuttu kokonaisuus.

Espoon virkamiesjohto selvittää syksyn aikana myös vaihtoehtoa jossa uusi kuntoutussairaala rakennettaisiin Jorvin sairaalan läheisyyteen. Idea Puolarmetsän ikäihmisten kampuksesta hylättäisiin osittain, mutta toisaalta saataisiin luotua tiiviimpi yhteys erikoissairaanhoitoon. Viralliseen päätöksentekoon uusi ehdotus ei ole vielä edennyt.

Valtuusto asetti kuntoutussairaalan hinnan ylärajaksi 200 miljoonaa euroa ja päätti, että ensisijaisesti selvitetään kumppanuusmallin mukaista toteutusta. Kumppanuusmallissa ulkopuolinen toteuttaja vastaisi rakennuksesta myös sen käytön aikana. Kumppanuusmalli on “viritelty” versio takavuosien julkisen ja yksityisten toimijoiden yhteistyöhankkeista, jollaisena toteutettiin muun muassa Kaivomestarin kiinteistö.

Espoo on käynyt keskusteluja monien potentiaalisten kumppanien kanssa kumppanuusmallin toteuttamisesta. Alkuperäinen kustannusarvio on hilautunut ylöspäin, ja viime aikoina on puhuttu jo 250-300 miljoonan euron kustannusarviosta.

Ensinnäkin sairaala tarvitaan mahdollisimman pian. Espoolaisten ikäihmisten määrä kasvaa kovaa tahtia, ja tehokkaaseen kuntoutukseen kannattaa satsata niin eettisistä kuin taloudellisistakin syistä.

Toisekseen olisi syytä selvittää sairaalan toteuttamista omana projektinaan. Kumppanuusmallissa rakennuksen kuntoon liittyvä “toimintatakuu” vaikuttaa maksavan niin paljon, että omalla toteutuksella sama lopputulos voidaan saada aikaan huomattavasti halvemmalla.

Uusien tilojen tulee tukea mahdollisimman hyvin arjen työntekoa. Tärkeintä on saada aikaan toimiva sairaala, joka tukee kuntoutumista ja tarjoaa siellä työtään tekeville hyvät työskentelyolosuhteet.

Kannattaa myös muistaa että sairaalarakennuksen varustelusta tinkimällä ei säästä juuri mitään. Kymmenien vuosien perspektiivissä tarkasteltuna runsas kymmenesosa sairaalarakennuksen kuluista menee itse rakentamiseen ja yli neljä viidesosaa henkilöstökuluihin ja varsinaiseen toimintaan. Niinpä 10 %:n säästö toteutuksessa on vain yhden prosentin säästö kokonaiskustannuksissa.

Tony Hagerlund
Espoon kaupunginhallituksen jäsen (vihr)