Olet täällä
Konserni- ja tilajaoston esityslista 23.3.2026: Länsirataa, Postipuun koulun ja päiväkodin hankesuunnitelmat sekä valtuustoaloitteita
Espoon kaupunginhallituksen konsernijaosto tapaa maanantaina 23.3. Olen jaoston jäsen. Isoin asia on. Täältä pääset esityslistaan: esityslista.
Kaupunginhallituksen konserni- ja tilajaosto
Esityslista 23.03.2026 klo 09:00
3 Edustajan nimeäminen ja toimiohjeen antaminen Länsirata Oy:n varsinaiseen yhtiökokoukseen 14.4.2026
Peruspäätöksiä. Todetaan miten meni taloudellisesti ja mitä maksetaan hallitusvastuussa oleville. Aika lailla peruspäätöksentekoa, siis. Nyt valitaan edustaja ja ohjeistetaan mitä yhtiökokouksessa tehdä.
4 Edustajien nimeäminen Sydkustens landskapsförbund rf:n vuosikokoukseen 23.4.2026
“Sydkustens landskapsförbund rf (jatkossa Sydkustens) on 16 eteläsuomalaisen kaksikielisen kunnan ylläpitämä järjestö, jonka toimeksiantoon kuuluu jäsenkuntien tukeminen koulutuksen ja kulttuurin laadullisen ruotsinkielisen palvelun takaamiseksi.”
Nyt ollaan käsittelemässä tilinpäätöstä, toimintasuunnitelmaa, budjettia, maksuperiaatteita ja luottamushenkilöpalkkioita. Mukana olevien kuntien maksuihin tai luottamushenkilöiden palkkioihin ei esitetä muutoksia.
Mielestäni näillä eväillä eteenpäin.
5 Osakkeenomistajien yksimielinen päätös Helsingin ja Kirkkonummen omistamien Länsirata Oy:n osakkeiden suunnatusta hankinnasta Länsirata Oy:lle
Tällä päätöksellä ollaan ostamassa Helsinki ja Kirkkonummi ulos Länsiradasta. Yhtiö ostaa itse nuo osuudet. Helsingin osuus on kuulemma alle sen mitä Helsinki on tähän aikanaan ehtinyt satsata.
Tämä on mielestäni selvä asia. Valtuusto on linjannut että Espoo on mukana, joten sen mukaan sitten edetään.
Katsotaan tuleeko joidenkin puolueiden suunnasta tähän hylkäysesityksiä.
6 Länsirata Oy:n osakkeenomistajien yksimielinen päätös suunnatusta maksuttomasta osakeannista
Tämä on sitten edellisen seurausta. Kun Länsirata on hankkinut osakkeet, ne annetaan maksuttoman osakeannin myötä valtiolle ja omistajakunnille. Toisin sanoen kaikkien osallisten omistusosuus kokonaisuudesta kasvaa jonkin verran.
Tämä on mielestäni yhtä selvä asia kuin edellinenkin. Eli valtuusto on linjannut, sen mukaan mennään.
7 Lähetekeskustelu vuoden 2027 PKS-omistajaohjaustavoitteista
Mistä on kyse? Tässä on pätkä selostuksesta: “Espoon, Helsingin ja Vantaan kaupungit asettavat vuosittain yhdessä Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymälle (HSL) sekä Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymälle (HSY) seuraavaa vuotta koskevat omistajaohjaustavoitteet. Tavoitteilla kaupungit ohjaavat kuntayhtymiä toimimaan yhdessä muodostamansa tahtotilan mukaisesti. Kuntayhtymät raportoivat omistajaohjaustavoitteiden toteutumisesta vuosineljänneksittäin.”
Tämä on merkittävä asia. Ja on hyvä, että jaosto tästä myös keskustelee ja evästää neuvotteluja. Jo pitkään kaupunginjohtajat ovat tavanneet ja asetaneet yhdessä tavoitteita isoille kuntayhtymille. Luottamushenkilöiden kannalta on ollut ongelmallista, että luottamushenkilöt ovat pikemminkin kuulleet neuvotteluiden tuloksista kuin osallistuneet niiden laatimiseen. Toki pohjana on ollut Espoo tarina sen tavoitteet, mutta mukana on ollut myös ei niin selkeitä ja yksimielisiä asioita.
Hyvä esimerkki on, että näissä neuvotteluissa on päätetty epäsuorasti mitä ovat esim. joukkoliikenteen lippujen hinnat. Ei nyt suoraan, mutta asettamalla reunaehdot ja subventio-asteet.
Kiteytän ja/tai kopioin nyt alle olennaisimmat mistä ollaan keskustelemassa. Sitaatit ovat selostuksesta, muut omiani.
“Espoon lähtökohtana tavoitteiden valmistelussa on ollut 20.10.2025 hyväksytty Espoo-tarina, jossa joukkoliikenteen osalta korostuvat sujuvat ja toimivat yhteydet, hiilineutraalius, päästöjen vähentäminen, kestävien kulkumuotojen edistäminen sekä turvallisuus. Vesi- ja jätehuollon osalta Espoo-tarina korostaa muun muassa päästöjen vähentämistä sekä turvallisuutta.”
“PKS-omistajaohjaustavoitteissa asetetaan HSL:lle subventiotavoite, jolla kuvataan, kuinka suuri osuus HSL:n kuluista jää jäsenkuntien maksettavaksi lippu- ja muiden tulojen jälkeen. Vuodesta 2027 alkaen subventiotavoite asetetaan ilman infrakustannuksia, eli kustannuksiin ei sisällytetä kuntien HSL:ltä veloittamia korvauksia kuntien infraomaisuuden käytöstä. Vuoden 2029 subventiotavoitteeksi ilman infrakustannuksia on valmisteltu 40 %. HSL raportoi varsinaisen subventiotavoitteen rinnalla myös infrakustannukset sisältävää subventioastetta, jonka osalta tavoitellaan 55 %:n tasoa vuodelle 2029.”
Subventioaste on puhututtanut jo vuosikymmeniä ja nyt on hyvä, että investointeja ei sisällytetä subventioasteeseen. Yritän kiteyttää monimutkaisen asian mahdollisimman yksinkertaisesti.
Kun subventio-aste on 40 %, niin matkustajat maksavat 60 % joukkoliikenteen kuluista (lippujen hintoina) ja loput tulevat kaupunkien kukkaroista.
Kasvava ongelma olivat investoinnin. Kaupungin halusivat rakentaa esimerkiksi metron maan alle, koska silloin saa enemmän asutusta viereen. Se nosti metron rakennuskuluja ja Espoo sai enemmän maanmyyntituloja. Mutta jos kuluista menisi aiemman tavoiteen mukainen 50 % matkustajille, niin silloin tavallinen matkustaja maksaisi lisähintaa siitä, että kaivetaan metro maan alle, jotta Espoo tienaa enemmän.
Toisin sanoen omistajakaupunkien ja matkustajien tavoitteet eivät olleet yhteneväisiä. Kaupungin haluavat tiivistä infraa ja raiteita, matkustajien “etu” olisi olla rakentamatta mitään uutta ja maksettaisiin vain operointikuluja.
Miksi sitten kaupungit osallistuvat joukkoliikenteen kuluihin? Noh, aina voi miettiä vaihtoehtoja. Jos kaikki autoilisivat, tarvittaisiin enemmän teitä. Niitä teitä rakennetaan verotuloilla niin kuin metrotunneleitakin pääosin. Eli bussilipun hinnan voisi rinnastaa tietulleihin, joita Suomessa ei ole.
Lisäksi joukkoliikenteen infra jää kaupunkien omistuksiin. Esimerkiksi metrotunneleilla on arvoa. Tämä arvo ei mene matkustajille jotka maksavat lipuistaan, vaan kaupungeille ja siten kaikille asukkaille.
Jos jonkun mielestä joukkoliikenteen infralla ei ole arvoa, niin myykää ne heti minulle ja vuokraan metroverkkoa sen jälkeen muutamalla miljoonalla vuodessa.
Jos vuosia sitten tein laskelmia kuka maksaa bussimatkat. Lopputulema oli, että käytännössä ne maksaa bussilla matkustava.
8 Linjausesitys tilojen kuntalaiskäytöstä Espoossa
Hyvinvointialueuudistus muutti tilannetta myös järjestöjen osalta, ja nyt sitä yritetään selkeyttää. Nyt haetaan yhdenvertaisia malleja kaupungin tilojen ulkopuoliseen käyttöön.
“Yleislinjauksessa ohjataan erityisesti poliittiseen ja uskonnolliseen toimintaan, yleisö- ja juhlatilaisuuksiin, seniori-, vammais- ja muiden järjestöjen hyvinvointia, terveyttä ja osallisuutta edistävään toimintaan sekä kotouttavaan toimintaan liittyviä toimintatapoja.
Kuntalaiskäytön omistajuus osoitetaan yleislinjauksessa sille tulosyksikölle, jonka tavoitteita kyseisen järjestön toiminta toteuttaa. Mikäli luontevaa toiminnan vastuuyksikköä ei löydy, omistajaksi osoitetaan Hyvinvoinnin, terveyden ja osallisuuden edistämisen tiimi. Omistaja vastaa tilankäytön kustannuksista.
Varsinaiset päätökset oman vastuualueensa pääkäytössä olevien tilojen ulkopuoliseen käyttöön luovuttamisen periaatteista ja maksuista tekevät lautakunnat. Tämä mahdollistaa tulosyksiköiden omien kohderyhmien paremman huomioinnin.”
Tässä on muutamia poimintoja linjauksista:
- Poliittinen toiminta on sallittua, kunhan se on avointa ja asiallista. Poliittinen toiminta kaupungin tiloissa ei ole mahdollista vaalien alla.
- Uskonnollinen toiminta ei ole asellittua. Sen sijaan uskonnollista- tai kulttuuriperinnettä ilmentävällä toiminnalle voidaan harkinnanvaraisesti myöntää lupa.
- Isommat yleisötilaisuudet ja juhlat ovat sallittua vain tiloissa, joissa tila riittää ja turvallisuus voidaan taata. Usein tarvitaan myös järjestyksenvalvoja.
- Sote-toiminta on ok.
- Kotouttamistoiminta on oikein hyvä asia.
9 Tilapalvelut-liikelaitoksen vuoden 2025 tilinpäätöksen hyväksyminen
Tulos ylitti talousarvion. Se on tietty kiva juttu, muttei tavoite. Tilakeskus-liikelaitos kun tekee kaupungille, joten ideana ei ole saada voittoa vaan tehdä palvelut hyvin.
Uudisrakennusinvestointeja toteutui noin 54 miljoonalla, talousarviossa oli 15,5 miljoonaa suurempi varaus. Pääsyy tälle on käsittääkseni investointien alkamisen viivästyminen. Eli kulut ovat tulossa, mutta viiveellä.
10 Postipuun koulun hankesuunnitelman hyväksyminen
Postipuun koulu toimii neljässä eri rakennuksessa, eli tilat ovat tosiaan tiukilla ja remontti tarpeen. Kaikkinee neliöitä on nykyisellään. Nämä kaikki menisivät sileäksi, ja uudessa kolmikerroksisessa rakennuksessa niitä tulee olemaan 7850, eli reilut puolitoistakertainen.
Kävin Postipuun koulussa kylässä muutama vuosi sitten. Täältä pääset tutustumaan kuviin koulusta.
Koulusta tulee kaksisarjaisen sijaan nelisarjaiseksi, ja mukaan on tulossa vielä päiväkoti. Eli lisää paikkoja on tulossa.
Rinnan on selvitetty myös mahdollisuutta säilyttää rakennuksia osin. Se olisi kuitenkin ongelmallista – käytännössä vain runkoa voisi hyödyttää, ja tonttia ei voisi käyttää niin hyvin kuin uudisrakennuksessa.
Kaavoitus on vielä vaiheessa, eli asia tarkentuu vielä.
Mielestäni hyvä näin. Pohjoisen-Leppävaaran koulutilanne olisi tämän jälkeen hyvä.
11 Postipuun päiväkodin hankesuunnitelman hyväksyminen
Nyt ollaan sitten naapuritontilla, Postipuun päiväkodilla. Olen täällä käynyt töissä pari päivää joskus runsaat 20 vuotta sitten yliopisto-opiskelijana, ja olen käynyt täällä myös kameran kanssa vierailulla. Valitettavasti niitä kuvia en ole käsitellyt verkkoon.
Mutta mitä tehtäisiin: Yksikerroksinen, 1980-luvulla valmistunut, viisiryhmäinen päiväkoti purettaisiin ja tilalle tulisi kahdeksanryhmäinen päiväkoti.
Laskennallisia varhaiskasvatuspaikkoja olisi 168, joista 63 olisi lisäpaikkoja. Laskennallinen paikka tarkoittaa sitä, että jos ei ole lainkaan erityisen tuen tarvetta jne., niin se on maksimi. Mutta joku lapsi voi tarvita “kahden paikan tilan” jne.
Tontteja ei yhdistetä naapurikoulun kanssa ja tehdä yhtä, isompaa rakennusta koska välistä menee kunnallistekniikkaa oikein urakalla. Niitä olisi kallista siirtää.
Mielestäni hyvä näin. Tämä toisi uusia päiväkotipaikkoja Leppävaaraan, jossa niitä tarvitaan. Tässäkin on kaavoitus kesken.
12 Kiinteistö Oy Kutojantien Parkki -nimisen pysäköintiyhtiön perustaminen ja osakkeiden merkitseminen (osittain Kh-asia)
Tämä liittyy Keran rakentamiseen. Radan eteläpuolelle tulee parkkitaloa. Kaupunki lähtee alkuun mukaan, ja irtautuu sitten vaiheittain. Tämä on tavanomainen tapa toimia että saadaan yhteispysäköinti toimimaan.
Tästä pääset muuten Keran historia -kokonaisuuteen.
13 Valtuustoaloite kaupungin ryhtymisestä tarvittaviin toimiin Olarin uimahallin avaamiseksi (Kh-Kv-asia)
Risto Nevanlinnan (vihr) ja muiden aloite Olarin uimahallin avaamiseksi. Kyseessä on pieni uimahalli taloyhtiön kivijalassa, jota kaupunki on pyörittänyt. Kuntosali on samassa yhteydessä.
Vastaus on nihkeä. Hallissa ollut vesivuoto on korjattu vain “vajaavaisesti”, ja kunnollinen käyttöönotto vaatisi joko iso remontin tai veden vaihtamisen uppopumpun avulla (noin viikon katkos). Kaupunki omistaa osakkeista runsaat 20 %, eli se mitä tehdään, ei ole vain kaupungin käsissä. Pääomistajalla ei ole kaiketi intressiä lähteä remontoimaan.
Itse huomaan kyllä miettiväni, että olisihan tuollainen pieni uimahalli edelleen sekä tarpeen että persoonallinen. Vähintään kyselen ovat nämä vaihtoehdot ainoat mahdolliset.
14 Valtuustoaloite Tapiolan uimahallin purkamiseksi ja uuden uimahallin rakentamiseksi (Kh-asia)
Tämä on jo miltei vuosi sitten jätetty valtuustoaloite, ja siellähän sitä uimahallia parhaillaankin korjataan ja laajennetaan. Eli vettä on jo virrannut Espoonjoessa.
Muutoin tämä on vähän outo valtuustoaloitteeksi. Valtuusto päätti pari kuukautta ennen aloitteen jättämistä peruskorjauksesta ja -laajennuksesta, ja pari kuukautta myöhemmin jätettiin tämä aloite. Käytännössä siis tässä haluttiin perua tuore valtuuston linjaus valtuustoaloitteen avulla. Voi noinkin toimia, mutta ei valtuustoaloitteiden idea mielestäni ole erimielisyyden ilmaisu valtuuston päätökseen.
Ja juu, tiedän että remontti on kallis ja että lähes kaikki purettiin kuitenkin.
15 Valtuustoaloite uuden uimahallin rakentamisesta Espooseen (Kh-Kv-asia)
Vihreiden Inka Hopsun ja Henna Partasen aloite. Ajatuksena, että Espoossa tulisi ryhtyä etsimään paikkaa seitsemännelle uimahallille. Ideaalitilanteessa sen rakentaminen saataisiin synkattua tuleviin isoihin remontteihin, jolloin olisi tilaa missä polskia.
Vastaus on, että 10 vuoden investointiohjelmassa tätä ei ole, ja elinvoiman tulosalueen tulisi selvittämistä toivoa.
16 Valtuustoaloite selvitetään yksityiskohtaisesti ja pikaisesti uimahallin sijoittamismahdollisuutta Espoonlahdessa (Kh-Kv-asia)
Tässäkin aika ehti muuttaa asiaa. Pari viikkoa tämän aloitteen jälkeen kaupunginhallitus päätti käytännössä aloitteen toivomalla tavalla selvittää vaihtoehtoja Espoonlahden alueella.
17 Lausunnot pitkä- ja lyhytaikaisella korkotukilainalla sekä takauslainalla toteutettavista hankkeista
Yleensä nämä ovat nuijankopautuksia vaan. Eli rakennuttajat hakevat valtiolta korkotukea. Viime kerralla näitä kuitenkin vastustettiin, ja lausunto eteni vasta äänestyksen jälkeen.
Katsotaan jatkuuko tuo.
18 Viranhaltijoiden päätökset
19 Päätökset ja kirjelmät sekä kokouksessa kuultavat selostukset
Kolme asiaa esittelyssä:
- Yhteisökatsaus: Kvanttinova Oy (hallituksen puheenjohtaja Erja Turunen)
- Toteutusmuotojen kustannusten vertailu (Reijo Yrjölä)
Tämä on iso ja kiinnostava asia, jota on odotettu. Toivottavasti on aikaa asiaan keskittyä. Kärjistäen ideana on vertailla eri toteutusmallien (tehdä itse, yhteistyö, vuokra jne.) käyttämistä. Useinhan sitä sanotaan että jokin malli on arvioiden mukaan kustannustehokkain. Mutta liian vähän on seurattu jälkikäteen toteutuneita kustannuksia. - Ajankohtaiset tila- ja sisäilma-asiat (Maija Lehtinen)