Espoo

Espoo on Suomen toiseksi suurin kaupunki, jossa on 315 000 asukasta. Näillä sivuilla on yli 500 kuvasarjaa Espoosta, ja runsaasti muuta tietoa. 

Onko Espoo Suomen toiseksi suurin kaupunki? Kauanko se on sitä ollut? Montako ihmistä asuu Espoossa?

Espoon on Suomen toiseksi suurin kaupunki, reilulla marginaalilla. Vuodenvaihteessa 2022-2023 Espoossa oli noin 315 000 asukasta, ja asukasluku kasvaa kovaa tahtia.

Suomen suurin kaupunki on Helsinki 644 000 asukkaalla. Kolmantena tulee Tampere 250 000 asukkaalla. Vantaalla on asukkaita 243 000 ja Turussa 198 000.

Mitä kieliä Espoossa puhutaan?

Suomenkielisiä on Espoossa 71,5 % ja ruotsinkielisiä 6.6 %. Luvut ovat vuodelta 2022. Espoossa on siis noin 22 %, joiden äidinkieli on muu kuin suomi tai ruotsi. Espoon kansainvälistyy vauhdilla. Osin tähän liittyen Espoo käyttää englantia ns. palvelukielenä kahden kansalliskielen rinnalla.

Mitä hyvää on Espoossa?

Kuules, vaikka mitä. Täältä löydät oman ylistysbloggaukseni Espoolle muutaman vuoden takaa (2.6.2021).

Itse arvosta tiiviin kaupungin ja luonnon yhdistelmää, samoin kuin pitkän historian ja vilkkaan rakentamisen symbioosia. Palvelut ovat pääosin hyvällä tasolla, ja joukkoliikenne toimii pääosin hyvin. Espoosta löytyy lähes 40 kilometrinen rantaraitti ja bonuksena Nuuksion kansallispuisto. Espoossa on myös enemmän saaria kuin Hawaijilla, ja moniin niistä pääsee saaristoveneillä.

Miksi Espoossa ei ole keskustaa?

Tämä on väite jota olen kuullut koko ikäni. Onhan niitä, niitä on viisi. Mielestäni kaupunkikäsitys Suomessa on jäänyt jonnekin 1800-luvulle, "todellisten kaupunkien välissä on peltoa ja metsää."

Kävin vuodenvaihteessa Italiassa. Napolissa ei ole yhtä keskustaa, vaan on laaja alue monine keskustoineen. Sama oli Roomassa. Sama pätee Lontooseen, New Yorkiin tai mihin tahansa suurkaupunkiin. Modernit suurkaupungit kasvavat verkostoksi keskustoja omine ominaispiireineen ja palveluineen. Kenties Espoossa ja Vantaalla on oltu niin paljon aikaansa edellä, että muu Suomi ei ole sitä kyennyt näkemään.

Paljonko Espoossa on metsää?

Espoossa on paljon metsää. Espoon maapinta-alasta yli puolet on metsää. Tässä tosin hämää se, että Espoo on jakautunut voisiko sanoa kahteen alueeseen. Pohjoisessa on Nuuksion järviylänkö ja kansallispuisto sekä "uusimaamaista" maanviljelysaluetta. Sen sijaan eteläisempi Espoo on tiivistä, ratojen varrelle kasvanutta kaupunkia.

Montako järveä on Espoossa?

Espoossa on kaupunkin mukaan 74 järveä. Lisäksi löytyy lukuisia lampia. Pelkästään Espoon järvien kiertelyssä saa kulumaan kesän jos toisen. Jännä paikka on neljän hehtaarin kokoinen Pentalanjärvi samannimisellä saarella saaristossa. Pääset uimaan mereen ja järvelle muutana sadan metrin päässä toisistaan.

Montako kaupunginosaa Espoossa on?

Espoossa on virallisesti 56 kaupunginosaa. Sen lisäksi Espoossa on ns. osa-alueita, jotka usein hahmotetaan arkikielessä kaupunginosiksi. Esimerkiksi Jupperi on osa Laaksolahtea ja Perkkaa Leppävaaraa.

Onko Tapiola Espoota?

Yllättävän moni erehtyy siitä, että Tapiola olisi osa Helsinkiä. Toki Helsinginniemi on heti meren takana ja metrolla pääsee Helsinkiin nopeasti, mutta Espoossa silti ollaan.

Espoon asuinalueiden historia: Kirkkojärven historia

Tämä on tarina Espoossa sijaitsevan Kirkkojärven historiasta, viitaten sekä 1950-luvulla kuivatettuun järveen, että asuinalueeseen jossa vietin lapsuuteni. Tämä pohjautuu esitykseen jonka toteutin Kirkkojärven koulun 30-vuotisjuhliin keväällä 2014, ja jota olen sen jälkeen päivittänyt säännöllisesti. En osannut päättää teenkö esityksen järvestä vai asuinalueesta, joten päätin tehdä sellaisen saman tien molemmista.

Espoon uimarannat: Matinkylän uimaranta

Matinkylän uimaranta tunnetaan myös Matinlahden rantana. On miten on, niin kyseessä on yksi Espoon ja myös pääkaupunkiseudun hienoimmista rannoista. 

Kauklahden historia, osa 3: Kauklahden koulujen historia

Espoon ensimmäisiä ruotsinkielisiä koulupiirejä oli Träskbyn koulupiiri, johon kuuluivat Järvikylä, Espoonkartano, Mankki, Niemis, Vuorela, Koskenmäki, Perinki, Mynttilä, Muulo, Åminne, Jupp sekä osia Kauklahden ja Kurttilan kylistä.

Espoo väreissä 1800-luvulla

Espoo väreissä 1800-luvulla, kuvituskuva.

Vanhat kuvat ovat aina mustavalkoisia. Se vaikuttaa myös käsitykseemme menneestä. Tätä kokonaisuutta varten etsin Finnasta vanhimpia kuvia mitä Espoosta löysin, ja muunnin niitä värillisiksi osin TinyWow-työkalujen ja osin itse kuvia käsitellen. Tervetuloa värilliseen 1800-luvun Espooseen!

Kadonnut Espoo: Tuomarilan VPK-talo

Tuomarilan VPK-talo

Tuomarilan VPK-talo on viimeinen Tuomarilan "kylänraitin" rakennuksista, joka oli edelleen jäljellä 2020-luvulla. Kaunis rakennus paloi purkukuntoon toukokuussa 2024. VPK-talo valmistui vuonna 1950. Alkuun esittelen kuvia siitä millainen rakennus oli, lopussa on kuvia tulipalosta.

Kadonnut Espoo: Viherlaakson saippuatehdas, myöhemmin kansakoulu

Viherlaakson kansakoulu 1950-luvulla.

Viherlaaksoon valmistui saippuatehdas vuonna 1914.  Toiminta ei jatkunut kauaa, vararikon myötä Espoon kunta osti rakennuksen 1922. Siinä toimi kansakoulu aina Viherlaakson koulun valmistumiseen asti. Rakennus purettiin 1970-luvulla.

Nuuksioon uusia luontokeskus Haltialta lähteviä ulkoilureittejä

(Helsingin Sanomat 21.10.2023)

Kuva Haukankierroksen reitin varrelta Nuuksiosta.

Nuuksiossa on yksi Suomen suosituimmista kansallispuistoista. Vuosittain se houkuttelee noin 300 000 kävijää. Vaikka Nuuksioon pääsee useista suunnista, suurin osa vierailijoista suuntaa Haltian luontokeskukseen ja Haukkalammelta lähteville reiteille. Haukkalammen rooli suosituimpien ulkoilureittien lähtöpaikkana on johtanut siihen, että ajoittain parkkipaikat ovat täynnä.

Kasvun ja oppimisen lautakunta 11.10.2023: Koulu- ja päiväkotiverkon investointitarpeet ja Keran uuden yläkoulun perustaminen

Kasvun ja oppimisen lautakunnan seuraava kokous on ohjelmassa tulevana keskiviikkona 11.10.2023. Isoja asioita on kaksi, ja ne ovatkin merkittäviä. Listalla on Selvitys kasvun ja oppimisen toimialan palveluverkon tarpeista investointiohjelman 2024-31 osalta sekä viimeksi valmisteluun palautettu Kilon ja Keran alueen koulupalvelujen kehittäminen.

Sivut

Rajaa sisältöä

Esim. 10.2024