Olet täällä
Kirjoituksia & Kuvia
Urheilupuiston tekojää käyttöön joulukuun alussa
Vuokra-asunnot Espoossa: eniten Vanha- ja Pohjois-Espoossa, vähiten Tapiolassa
Aika ajoin syntyy vilkasta keskustelua siitä, missä päin Espoota on kaupungin rakentamia vuokra-asuntoja, ja minne niitä ei ainakaan saisi rakentaa. Tämä asia tuo usein tunteet pintaan.
Itse ehdotin aikanani Tiina Elon kanssa (Helsingin Sanomat 16.11.2010), että myös Tapiolan keskustaan voisi rakentaa kaupungin vuokra-asuntoja. Innokkaimmissa palautteissa minua syytettiin alueen luonto-arvojen tuhoamisesta (?) ja kommunismista (onko vuokra-asuminen kommunismia?).
Asukasfoorumitoiminta selkeämmäksi
Huomenna kaupunginhallituksessa käsitellään kohtaa “asukkaiden vaikutusmahdollisuuksien edistäminen”. Käytännössä tässä kohden linjataan asukasfoorumitoiminnan jatkoa tulevalle nelivuotiskaudelle.
Espoon vihreät sivusivat asiaa vajaa vuosi sitten talvella kun pohdimme asukasvaikuttamisen parantamista (tiedote 9.4.2012).
Espoon valitulos 2012 ja valtuuston koostumus 1984-2012
Kuvassa Espoon valtuuston koostumus 2013-2016, eli kunnallisvaalien 2012 tulos.
Kokoomus jatkaa Espoon suurimpana puolueena 29 valtuutetulla. Kokoomusta seuraa neljän keskisuuren puolueen rypäs.
Vihreät on jo kohtalaisen selkeästi toiseksi suurin puolue 13 valtuutetun ryhmällään. Sosiaalidemomokraatit ja perussuomalaiset/sitoutumattomat ovat ryhminä saman kokoisia 10 valtuutetullaan. RKP roikkuu samassa porukassa 7 valtuutetun voimin.
Miinusääni vaaleissa on demokratian vastainen
Vaalien jälkeen on syntynyt vilkasta keskustelua siitä, voisiko miinusäänillä nostaa äänestysintoa. Ehdotuksissa joko oman äänen sijaan tai lisäksi voisi “miinustaa” äänen pois toiselta ehdokkaalta.
Voi olla että mahdollisuus taktikoida äänillä lisäisi innostusta äänestää, mutta miinusääniin liittyy kuitenkin useita ongelmia.
Miinusääni on demokratian idean vastainen: miinusäänien myötä hyväksyttäisiin ajatus, että osan näkemystä ei kuulla lainkaan. Esimerkiksi vähemmistöihin kuuluvat ehdokkaat saattaisivat kärsiä.
Espoo tarvitsee siirtolapuutarhamökkejä
Espoo on kuin Suomi pienoiskoossa: pohjoisessa on erämaata, etelässä tiiviistä asutusta ja komea saaristo. Espoo voisi olla myös kaupunki jossa paitsi asutaan, myös mökkeillään. Espooseen tulisi toteuttaa useita uusia siirtolapuutarha-alueita.
Perinteinen mallin sijaan siirtolapuutarhatoiminta on Espoossa kaupallistettu. Mökkien hinnat ovat nousseet 100 000 euron yläpuolelle, muualla Suomessa mökkeilemään pääsee yli puolet halvemmalla..
Ei isoja ruokakaupppoja Lommilaan
Maaliskuussa 2012 Espoon kaupunkisuunnittelulautakunta käsitteli Lommilan kaavaa. Ehdotus hylättiin niukasti äänin 7-6. Ensisijainen peruste hylkäykselle oli, että valmistelussa ei oltu huomioitu kaupunkilautakunnan yksimielistä näkemystä jossa ruokakaupalle valittu tila rajattiin 4000 neliöön. Toimialajohtaja käytti päätökseen otto-oikeutta, ja asia on ensi maanantaina Espoon kaupunginhallituksen käsittelyssä.
Espooseen lukuisia uusia kioskikirjastoja
Espoossa on 15 kirjastoa. Neljästä aluekeskuksesta löytyvät isot aluekirjastot. Näiden lisäksi on pienempiä lähikirjastoja melko tasaisesti eri puolilla kaupunkia.
Saunalahdessa avasi alkusyksystä ovensa Espoon ensimmäinen “kioskikirjasto”. Koulun yhteydessä toimiva vain noin sadan neliön pieni kirjasto toimii päivisin koulukirjastona ja iltaisin normaalina asukkaita palvelevana kirjastona. Koulun aula on iltaisin myös kirjaston aula. Myös Suurpeltoon on suunnitteilla vastaanvanlainen kioskikirjasto.
Olennaisinta on, että jokaisen lapsen koulu on hyvässä kunnossa
Espoo rakentaa uusia kouluja hurjaa tahtia. Pelkästään viime vuosien aikana on rakennettu lukuisia uusia kouluja, ja peruskorjattu sekä usein laajennettu vanhoja. Tämä on tarpeen, sillä koululaisia Espoossa riittää.
Kirstinharjun läntinen osa uusiksi, ja osa taloista maan tasalle
Vilkasta keskustelua ikäihmisten palveluista
Vietin tänään iltaa Soukan palvelutalolla. Suur-Espoonlahden vihreät järjestivät tilaisuuden ikäihmisten palveluista.
Päätöksenteon tulee olla avointa aina eikä vain silloin tällöin
Tänään Espoon kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaoksessa pääsi ihan vääntämään. Itselleni varsin epätyypillisesti olin se joka vaati useita asioita jätettäväksi pöydälle, ja miltei kiihdyin.
Rastaspuiston kalliot, Espoo
Syksyllä on kiva käydä läpi keväisiä kuvia. Tervetuloa Espoon jänniin paikkoihin. Rastaspuiston kalliolla on kiva syödä jäätelöä ja katsella maisemia.
Espoon koulut: Mankkaanpuron koulu
Mankkaanpuron koulu löytyy - yllätys yllätys - Espoon Mankkaalta. Tieni vei kyseiseen kouluun eräänä lokakuisena iltapäivänä. Alunperin vuonna 1953 valmistunut koulu on remontoitu muutama vuosi sitten, ja samassa yhteydessä kouluun rakennettiin uusi siipi.
Maauimala Espoon keskukseen
Keski-Espoon uimahalli aukesi kymmenisen vuotta sitten. Hieno uimahalli on myös saavuttanut yleisön suosion: altaisiin ei ole välillä mahtua lainkaan, ja kävijöitä tulee kauempaakin.
Nuuksion Pitkäjärven eteläreuna, Espoo
Tervetuloa yhteen Espoon jylhimmistä paikoista. Nuuksiossa Pitkäjärven eteläreunalla Nuuksiontie koukkaa lähelle järveä. Maisema on hieno. Etenkin bussin ikkunasta tätä kelpaa ihailla, etenkin jos istuu ihan eturivissä.
Kauklahden lasitehdas, Espoo
Tervetuloa menneeseen aikaan. Kauklahden lasitehdas
toimi vuosina 1923–1952. Nykyään rakennuksessa toimii Kuusakoski Oy. Kuten kuvasta näkyy, junat menevät ihan vierestä.
Vuodenaikojen vaihtelu Pitkäjärven rannalla
Vuoosina 2011 ja 2012 kuvasin saman maiseman Pitkäjärven rannalta ns. surffirannan kohdalta.
Vaalikoneiden “kummalliset” helmet
Olen viime päivinä täyttänyt ahkerasti vaalikoneita. Kaikki valtakunnalliset isot vaalikoneet - Yle, MTV3, Helsingin sanomat ja Lehtiyhtymä - ovat jo täytettävissä.
Seniorikeskuksiin tilaa omaishoidettaville
Omaishoitajat tekevät raskasta työtä pienellä korvauksella. Laki takaa omaishoitajalle kuukaudessa kolme vapaapäivää. Valitettavasti vain osa omaishoitajista kykenee nämä vapaat pitämään. Keskeisin syy tähän lienee vähäinen määrä väliaikaishoitopaikkoja.
Kirstinharjun läntinen osa uusiksi, ja osa taloista maan tasalle
Ensi maanantain Espoon kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaoksen kokouksessa paneudutaan Suvelan tilanteeseen. Kirstinharjun länsireunan uudistamiseksi on suuniteltu varsin radikaali ratkaisu: suurin osa Kirstinmäen ja Sunantien välillä olevista kerrostaloista purettaisiin, jäljelle jäävien ja remontoitujen talojen ympärille rakennettaisiin runsaasti lisää ja autot olisivat parkkihalleissa maan alla.
Kotitekoisia vaalikoneita: betonilähiön pieni vaalitentti
Törmäsin sympaattiseen blogiin. Kun muut vaalikoneet eivät sytytä, niin miksipä ei pistäisi pystyyn omaa vaalikonetta? Tässä ovat vastaukseni betonilähiön pieneen vaalikoneeseen.
Alla on kysymyksiä, niiden alla on vastauksiani.
1. Kuka olet, missä kaupungissa/kunnassa olet ehdolla?
Tony Hagerlund, vihreät, Espoo.
”On rauhaa, muita lähellä ja lyhyet matkat”
Irja Kainulainen muutti alkukesästä Kauklahteen, Espoon ensimmäinen Elä ja asu -seniorikeskukseen. Laitoispaikkojen sijaan Espooseen rakennetaan seniorikeskuksia joissa ikäihmiset asuvat omissa asunnoissaan.
Kauppakeskusten laajennuksen lisäksi asuntoja kuudellesadalle
Entressen itäpuolen uudessa korttelissa olisi kauppoja alimmissa kerroksissa, ja niiden päällä asuntoja ja piha asukkaille.
Espoon kaupunginosat: Kivenlahden amfi
Tervetuloa suosikkipaikkoihini Espoossa. Kivenlahden amfi tulkinnasta riippuen joko amfimainen syvennys rantaa tai vajaan kilometrin pitkäinen pätkä Espoon rantaraittia. Itäreunalla on pieni epävirallinen uimaranta.
Onko nälkäkuolema vaihtoehto?
Aloitin vaalikoneiden täytön Länsiväylän vaalikoneesta. Vaalikoneessa oli muistaakseni 25 kysymystä. Yhdestä kysymyksestä minulle tuli suorastaan surullinen olo. Kysymys kuuluu seuraavasti: “Työttömältä on voitava ottaa pois toimeentulotuet, mikäli hän kieltäytyy yhteiskunnan tarjoamasta työ- tai koulutuspaikasta.”
Toimeentulotuki on viimesijainen etuus, jolla tuetaan vasta kun mistään muualta ei mitään saa. Toisin sanoen toimeentulotuen ulkopuolelle tippuminen merkitsee asunnottomuutta ja nälkäkuolemaa, ellei sitten lähde rikollisille teille.
Elä ja asu -seniorikeskusten läheisyyteen pitäisi rakentaa ikäihmisten asuntoja
Espoo siirtyy vanhuspalveluissa niin sanottuun Elä ja asu -malliin. Ikäihmisille perustetaan uudenlaisia seniorikeskuksia, joissa palvelut järjestetään tarpeen mukaan eikä palvelujen perässä tarvitse enää muuttaa.
Espoon kaupunginosat: Iivisniemi
Iivisniemi on jännittävä pikku lähiö eteläisessä Espoossa. Jos paikan päälle ei erityisesti mene, niin lähiön reuna vain vilahtaa ohikulkevasta bussista.
Kauklahden elä ja asu -seniorikeskus, Espoo
Kauklahden Elä ja asu -seniorikeskus on koti tällä hetkellä 74 asukkaalle. Neljä paikkaa on varattu omaishoidossa olevien ikäihmisten tilapäishoitoon. Edellisestä olen erityisen ylpeä, sillä kyseessä on oma ehdotukseni jonka tein aikoinaan sosiaali- ja terveyslautakunnassa (myös Länsiväylä 24.10.2009).
Rakentamattomat asuintontit otettava käyttöön
Espoossa rakentamattoman asuintontin veroprosentti on 1,65 %, Helsingissä 1,8 % ja Vantaalla 2,5 %. Esitimme Espoon kaupunginhallituksessa rakentamattoman asuintontin veroprosentin nostoa Helsingin tasolle, mutta esitys hävisi niukasti.
Sivut
- « alkuun
- ‹ edellinen
- …
- 54
- 55
- 56
- 57
- 58
- …
- seuraava ›
- loppuun »