Espoon keskuksessa, nykyisen Hotelli Kuninkaantien eteläisimmän siiven kohdalla, sijaitsi 1900-luvun alkupuolella lastenkotirakennus josta löytyy todella vähän tietoa. Se näkyy tässä 1900-luvun alkupuolen postikortissa takana oikealla. Ryhdyin asiaa selvittämään.

Matinkylän kartanon vanha päärakennus paloi vuonna 1947. Kartano sijaitsi ns. Mattbyn kylän paikoilla, jossa on asuttu 1500-luvulta alkaen. Tilalle rakennettiin uusi kartano, jonka kuvia löytyy täältä.

Lahnuksen kartano, jota myös Storgårdiksi kutsuttiin, löytyi pohjoisesta Espoosta. Kartanon vanha päärakennus paloi vuonna 1910. Sen jälkeen rakennettiin kuvassa näkyvä uusi päärakennus, jonka kaupunki purki vuonna 1973.

Tervetuloa aikamatkalle Espoon Tuomarilaan. Tuomarilan Elanto avasi ovensa heinäkuun 25. päivä vuonna 1950. Sen kunniaksi paikan päälle on lähetetty ammattikuvaaja. Kiitos Helsingin kaupunginmuseon tarjoaman kuvamateriaalin pääsen asian pariin.

Lindholmin saha toimi Espoon keskuksessa vuosina 1922-1984. Ruotsinkielinen nimi oli Lindholms Såg Ab. Kokonaisuuteen kuului mylly, saha, rautakauppa, paja, puusepänverstas ja sementtivalimo.. Saha levittäytyi laajalle alueelle radan eteläpuolella. Nykyisin samalla alueella sijaitsevat Espoontorin kauppakeskus sekä viereinen ns. Kelan talo.

Kirstin tila oli yksi Espoon keskuksen alueen viidesta kantatilasta. Tila löytyi Espoon Suvelasta. Nykyisin tilan alueella sijaitsee Kirstinharju, ja sen varrella olevat kerrostalot. Tämä on Espoon kaupunginmuseon kuva, kenties vuodelta 1909. Espoon keskuksesta tosin kukaan ei satoja vuosia sitten puhunut, kyse oli Södrikin kylästä.

Oittaalla, uimarannan vieressä, toimi vuosikymmenien ajan vesiliukumäki. Siellä itsekin vietin aikaani 1980-luvulla. Keskellä oli suora ja vaihdikas mäki, ja reunoilla kiemuraisemmat mäet.

Träskändan kartano löytyy Espoon Järvenperästä. Nykyisen kartanon paikalla sijaitsi vuonna 1888 palanut vanha kartano. Kuvia nykyisestä kartanosta ja sen alueelta löytyy täältä.

Iivisniemen kartano, joka tunnettiin myös nimellä Ivisnäsin kartano, löytyi Espoon Kaitaalta. Kartano purettiin 1970-luvulla Iivisniemen asuinalueen tieltä.

Yksi Espoon hienoimmista, kokonaisuutena säilyneistä miljöistä, on Finnsin kansakoulun eli Finns folkhögskolanin alue. Kauklahden pohjoispuolelta löytyvä oppilaitoskokonaisuus on säilynyt samanlaisena runsaat sata vuotta.

Kuninkaantien varrella, Kauklahden ja Espoon keskuksen välissä, toimi vuodesta 1912 vuoteen 1958 Kauklahden suomenkielinen kansakoulu. Myöhemmin rakennuksessa toimi päiväsairaala ja päiväkoti. Kaunis rakennus paloi vuonna 2012.

Espoon Suvisaaristossa, Bergön rinteellä, oli aikoinaan hyppyrimäki. Mäki valmistui 1959, ja oli toiminnassa vajaat kymmenen vuotta.

Espoon Mikkelästä, Vanhan kuninkaantien varrelta, löytyy sympaattinen, sammaloitunut kallioalue. Vaan paikalla on myös historiansa: aikoinaan tämä on ollut hirttopaikka, ja myöhemmin samalla paikalla tai ainakin täällä lähettyvillä on ollut tanssilava.

Espoon Kivenlahdessa toimi aikoinaan Stensvikin tiilitehdas. Tehdas perustettiin 1861 ja se toimi vuoteen 1939.  Wikipedian mukaan Stensvikin tiilitehdas (eli Stensvik Tegelbruk) työllisti enimmillään 120 ihmistä ja tuotti kolmisen miljoonaa tiiltä vuodessa. Tehtaan valmistamista tiilistä on rakennettu muun muassa Uspenskin katedraali.

Tammikuun viides päivä vuonna 1944 Espoonlahdessa rysähti. Saksalainen JU-52 sairaskuljetuskone pakkolaskun Espoonlahteen, Klobbenin saaren ulkopuolelle. Miehistö pääsi pelastautumaan, sillä kone kesti jäällä jonkun aikaa tasojen varassa.

Espoon Mankkaalla oli turvepehkutehdas, Turvepehku Oy - Esbo Torfströ Ab. Turvepehkutehtaan toiminta alkoi vuonna 1910, ja loppui runsaat 50 vuotta myöhemmin. Tässä Espoon kaupunginmuseon kuvassa Kilon FBK marssii tehdasrakennuksen edestä jossain vaiheessa 1930-lukua.

Espoon Kiltakalliolla, kivenheiton päässä Espoon keskuksesta, oli 1920-40 -luvuilla ilmavalvontatorni, joka oli kovassa käytössä etenkin toisen maailmansodan aikaan. Päälle vuosikymmenen olen miettinyt miten ihmeessä Kiltakalliolta on otettu komeita maisemakuvia ilman, että puut ovat olleet tieltä. Kunnes oivalsin, että tornista. Tämä kuva on Espoon kaupunginmuseon mukaan 1920-luvulta.

Finnon kartano löytyi aikanaan Espoosta, silloisen Jorvaksentien varrelta. Nykyään samalla paikalla on monien lähteiden mukaan Bauhausin myymälä, itse sanoisin, että sekä Bauhaus että Plantagen ovat kartanon alueella, ja uuden päärakennuksen päältä menee miltei Länsiväylän ramppi. Tässä vanha kartano 1960 ja -70 -lukujen taitteen tienoilla. 

Kadonnut Espoo -sarjassa esittelyssä Stensvikin kartano. Stensvikin - eli Kivenlahden - kartano löytyi eteläisestä Espoosta. Tässä on kuva päärakennuksesta.

Kootessani vuonna 2003 esitystä Espoon keskuksen historiasta paljon kuvia jäi käyttämättä. Mietin useaan otteeseen millaisen tarinan niistä rakentaisin, kunnes runsaan seitsemän vuoden kuluttua tajusin, että kuvat kertovat itsekin oman tarinansa. Tätä kokonaisuutta on päivitetty ja täydennetty lokakuussa 2013.

Tässä on Suvelan Elanto, joka nykyään toimii Alepana.

Kera on teollisuusalue ja junaseisake keskellä Espoota. Viimeisen sadan vuoden ajan alueella on ollut teollisuutta, nyt aseman ympärille suunnitellaan 5000-15 000 asukkaan asuinaluetta.

Perkkaan kappeli on yksi Leppävaaran alueen hienoimmista rakennuksista, ja monille myös tuntemattomimmista. Kappeli toimitti aikanaan Leppävaaran kirkon roolia, kunnes uusi kirkko rakennettiin radan pohjoispuolelle.

Espoo-päivän illan kunniaksi kuvia Espoo-päivän aamulta. Tervetuloa Kurttilan yhteisrannalle. Espoonjoen suistolla on niin sanottu yhteisranta, alueen kyläläisten yhteinen kalasatama. Samassa roolissa satama on nykyäänkin.

Kauklahden historia -kokonaisuudessa kerrotaan Kauklahden historiasta. Kuvat ovat pääosin 1970-luvulta tähän päivään.

Tervetuloa Espoon Leppävaaraan. Aseman pohjoispuolelta, puolen kilometrin päässä Sellosta löytyvät linnoitteet, joita kaiketi kutsutaan Leppävaaran linnoituksiksi. Ne ovat osa 1910-luvulla rakennettuja Helsinkiä ympäröiviä linnoituksia.

Komendantinkallion linnoitukset ovat osa niin sanottuja Helsingin linnoituksia, joita rakennettiin venäjän vallan viimeisinä vuosina.  Täällä on palvellut jatkosodan aikaan myös lottien valoheitinpatteri. Linnoituksia riittää, ja monet kauempana asuvat eivät ole paikasta kuulleetkaan. Mutta sitten valokuvien maailmaan.

Bembölen myllyn rauniot rauniot löytyvät Gumbölestä, Kehä kolmosen ja Turunväylän risteysalueen kulmilta. Espoon Ikeaan on matkaa vajaa kilometri. Paikka ei ole kovinkaan tunnettu: aika harva lähellä asuvakaan on vaellellut Glomsånin varrella.