Olet täällä
kaupunkisuunnittelu ja -rakenne
Tuleeko Vermon raviradasta myös festivaalipaikka?
Kuvassa Vermon ravirata 1990-luvulla. Nurmijärven museo / Finna.fi.
Viime viikkoina on uutisoitu Vermon raviradan ja Espoon kaupungin sunnitelmista laajentaa Vermon raviradan toimintaa. Runsaan viidenkymmenen vuotuisen ravitapahtuman lisäksi Vermossa järjestettäisiin festivaaleja ja konsertteja. Asiasta oli muun muassa eilisessä Helsingin Sanomissa.
Vermoon mahtuisi parhaimmillaan 50-60 000 osallistujaa, eli kapasiteetiltaan Vermo olisi hieman Olympiastadionia suurempi. Olympiastadionin konsertteihin mahtuu noin 50 000 osallistujaa.
Kirkkojärven palauttaminen hillitsisi tulvahuippuja
Ennätyssateiden takia vesi on noussut Espoossa Kuninkaantien lukion ja Keski-Espoon uimahallin tuntumaan, ja Turunväylä on osin suljettu liikenteeltä. Myös Kirkkojärven alueen kerrostalot ovat vaarassa.
Tulvat piinaavat aluetta muutaman vuoden välein. Turunväylän nostaminen ei auta lähialueen rakennuksia. Parhaiten tulviin voi vaikuttaa palauttamalla Kirkkojärvi.
Latokasken urheilupuiston kaava huomenna kaupunkisuunnittelulautakunnassa - hyvältä näyttää
Latokaskeen suunnitteilla olevan urheilupuiston kaava on huomenna kaupunkisuunnittelulautakunnan käsittelyssä. Suunnitteilla on tuntuvankokoinen eri urheilumuotoja sisällään pitävä urheilupuisto Latokaskenniittyyn. Käytännössä puhutaan Nöykkiönkadun eteläpuolisesta peltoniitystä Latokasken ja Nöykkiön välillä. Suunnitelmat vaikuttavat hyviltä. Huomioikaa, että kuvat ja tiedot ovat tämän hetken luonnoksia, eivät välttämättä siis lopullisia.
Miten Espooseen saadaan kohtuuhintaisia asuntoja?
Vaalien lähestyessä muutama tuttu on kysellyt asumisen kustannuksista, ja siitä, mitä Espoo voisi asialle tehdä. Keskustelujen inspiroimana blogiaan asiasta ihan kunnolla, epävirallisen sarjan aiemmissa osissa pohdin miten koulut saada kuntoon ja miten huomioida historia kaupunkisuunnittelussa. Eli: mitä tekisin jotta asuminen olisi kohtuuhintaista?
Miten huomioida historia Espoon kaupunkisuunnittelussa?
Olen paljasjalkainen Espoolainen, ja olen julkaissut verkossa paikallishistoriikkejä esimerkiksi Espoon keskuksesta, Kirkkojärvestä, Kauklahdesta ja Kerasta. Lisäksi esimerkiksi Espoolaisia kartanoita ja huviloita on tullut kuvattua muutama kymmenen. Espoo on minulle tuttu, ja myös rakas. Vuosien ajan olen pyrkinyt siihen, että historia huomioidaan Espoon kaavoituksessa. Kiteyttää nyt miten mielestäni tulee toimia.
Valoa suojateille ja risteyksiin
Suviniityn pysäköintitalo rakenteilla
Likimain Suviniityn keskellä tuleva parkkihalli ei erityisemmin näytä, noh, parkkihallilta. Julkisivusta tulee vihertävä ja katolle tulee kasvillisuutta. Valmistuessaan parkkihalli palvelee viittä naapuritonttia, miltei puolta Suviniittyä.
Pyöräbaanojen varsille havupuita ja -pensaita
Länsiväylässä (23.10.) kerrottiin Espoon suunnitelmista rakentaa pyöräbaanojen verkosto, laadukkaita ja hyväkuntoisia pyöräteitä käytännössä pääväylien varrelle sekä aluekeskusten välille.
Miten itsestään ajavat autot muuttavat Espoota? Miten huomioida asia kaupunkisuunnittelussa?
Törmäsin Wiredissä kiinnostavaan artikkeliin. Siinä kaupunki- ja tulevaisuustutkijoilta oli kysytty miten itsestään ajavat autot muuttavat kaupunkeja. Mitään erityisen järisyttävää tai uutta ei noussut esille, mutta ryhdyin miettimään asiaa Espoon kannalta.
Finnoosta portti Espoon saaristoon
Viherkatto ja aurinkopaneeli - unelmapari?
Tuoreimmassa Kuntatekniikka-lehdessä on laaja artikkeli viherkatoista. Jännää miten sitä oppii uutta. Olen ajatellut että viherkattojen isoin ilo on ekologisuudessa ja siinä, että ne eristävät hyvin. Mutta ei, isoin hyöty viherkatoista on, että ne varastoivat sadevettä ja siis auttavat tulvien hallinnassa.
Kaupungin kannattaisi vuokrata maitaan
HS kertoi (30. 8.) Helsingin kaupungin ongelmista Lauttasaaressa: kaupunki ei omista alueella juuri lainkaan maata, ja julkisille palveluille on hankala löytää tilaa.
Toisaalla kerrottiin, kuinka lähes kaikkien suurimpien kaupunkien asukasluku kasvaa asutuksen tiivistyessä.
Nykyisiin ongelmiin ei voi helposti vaikuttaa, mutta tulevia ongelmia voi estää nykyisillä päätöksillä.
Jupperin liikenneympyrän liiketilan kaava on hyväksytty
Jupperiin, Pitkäjärventien ja Riihijärventien liikeympyrän yhteyteen on suunniteltu liiketilaa vajaan tuhannen neliön kaupalle ja parille pienemmälle liiketilalle. Tontista ovat aiemmin olleet kiinnostuneet niin Suomen Lähikauppa (eli käytännössä Siwa) kuin HOK-Elanto (Alepa). Siwa tosin avasi myymälänsä kilometrin päähän.
Asuntomessut 2015 Vantaan Kivistössä
Vuoden 2015 asuntomessut Vantaan Kivistössä avattiin 10.7. En yritä tässä esitellä koko asuntomessuja, sitä varten on lukuisia sisustuslehtiä. Ohessa on kuitenkin huomioita siitä mitä kaikkea asuntomessuilta voi löytää, ja mihin suuntaan ollaan menossa.
Keran kaarihallit ja liikennepuisto liikuntatiloiksi
Keskelle Espoota Keran alueelle suunnitellaan tiivistä 5000-15000 asukkaan asuinaluetta, rantaradan varteen.
Keran alueella on mahdollista tarjota myös monipuolisia ja persoonallisia liikuntamahdollisuuksia. AGA:n entisen tehtaan alueen niin sanotut kaarihallit voisi kunnostaa monitoimitiloiksi - halleihin mahtuisi esimerkiksi sulkapallo ja salibandykenttiä ja samaan yhteyteen voisi saada tiloja tanssiin, savipajaan tai kudontaan myös nuorille. Alueella toimii lukuisia kouluja, jotka kaipaavat liikuntatiloja. Nuorille tiloja ei ole lähimainkaan.
Keraan kioskikirjasto ja lähipalvelukeskus
Keran alueelle suunnitellaan 5000-15000 asukkaan asuinaluetta. Alueen julkiset palvelut tulisi kerätä yhteen - juna-aseman läheisyydestä tulee etsiä paikka "alueelliselle palvelukeskukselle".
Saman katon alle pitäisi saada vähintään koko aluetta palveleva suomenkielinen peruskoulu, iso päiväkoti sekä kioskikirjasto. Tilat voisi tehdä myös esimerkiksi neuvolalle. Liikuntatilojen iltakäyttö tulisi suunnitella helposti valvottavaksi.
Konsernijaostossa linjataan tulevien vuosien joukkoliikennettä - pohjaehdotuksessa nostettaisiin hintoja ja supistettaisiin tarjontaa
Huomisessa Espoon kaupungin konsernijaoston kokouksessa on ohjelmassa äärettömän merkittävä asia, lausunnon antaminen Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän (HSL) toiminta- ja taloussuunnitelmaehdotuksesta vuosille 2015-2017. Ehdotus Espoon lausunnosta on monella tapaa voisiko sanoa joukkoliikennekielteinen.
Pääkaupunkiseudun metropolihallinto: Miksei se kelpaa mikä muualla toimii?
Viime viikolla keskusteltiin pääkaupunkiseudun metropolihallinnosta. Helsingin Sanomat (HS 14.8.3024) uutisoi alustavia tietoja niin sanottujen kuntajakoselvittäjien ehdotuksesta.
Ehdotuksessa pääkaupunkiseudulle synnytettäisiin kaksiportainen hallintomalli.
(1) “Ylempi taso” hoitaisi esimerkiksi liikennettä, yleistason kaavoitusta, elinkeinopolitiikkaa ja asuntojen rakentamista. Siis kaikkia isoja ja kunnanrajat ylittäviä asioita. Asukkaita suur-Helsingissä olisi vajaat puolitoista miljoonaa.
Lommila eteenpäin valtuustossa
Espoon kaupunginvaltuusto hyväksyi pitkään käsittelyssä olleen Lommilan kaavan tammikuun lopun kokouksessaan. Asemakaavan muutos hyväksyttiin äänestyksen jälkeen.
Suviniityn päiväkodin yhteyteen neuvola
Suviniittyyn lähivuosina rakennettavan päiväkodin yhteyteen tulee myös neuvola. Alueen kaavaa on muutettu siten, että päiväkodin yhteyteen voivat muuttaa Kiltakallion ja Suvelan, sekä osittain Bembölen neuvola.
Neuvolassa tulee hankesuunnitelman mukaan työskentelemään 17 terveydenhoitajaa ja kolme neuvolalääkäriä. Lisäksi tiloihin tulee muita vastaanottotiloja, joissa voivat toimia esimerkiksi perhetyö, neuvolapsykologit, perheneuvola ja lastensuojelu.
Länsimetron 2016 alkava liityntäliikenne: myös sisäinen liikenne huomioon
Ensi maanantaina Espoon kaupunginhallituksen konsernijaostossa käsitellään Helsingin seudun liikenteen (HSL) suunnitelmia liityntäliikenteen järjestämiseksi, kunhan Länsimetro aloittaa liikennöinnin vuonna 2016. Pikalukemalta suunnitelma vaikuttaa melko perusteelliselta, mutta lähtökohta vaikuttaa olleen vain liityntäliikenne. Vaikuttaa siltä kuin Espoon sisäinen liikenne olisi unohtunut.
Länsi-Vantaa osaksi Espoota?
Eilisessä Espoon vihreiden valtuustoryhmän kokouksessa vieraana oli ryhmä Vantaalta, Hämeenkylästä. Joukko aktiivisia asukkaita on suivaantunut kaiketi ennen kaikkea Vantaan päätöksestä sulkea Hämeenkylän koulu, mutta muutoinkin siitä, että Vantaan kaupungin kehittämisen painopiste on toisaalla. Kaikki Vantaan länsinurkan asukkaat eivät kotikuntaa halua vaihtaa, mutta käsittääkseni melko monet haluavat.
Historia esiin Keran alueella
Keraan keskelle Espoota suunnitellaan 5000 - 15 000 asukkaan asuinaluetta. Inex Partnersilta ja muilta yrityksiltä vapautuu teollisuuskäytöstä kymmeniä hehtaareja, joita kaavoitetaan asuinrakentamiseen.
Espoon kaupunginosat: Haapaniemi
Haapaniemi on uusi asuinalue Espoossa. Asuinalue löytyy Pitkäjärven pohjoispuolelta, Vanhankartanon ja Järvenperän välistä.
Siirtolapuutarhamökkien ei tarvitse olla kalliita
Kirkkojärvi takaisin - joen laajennuksena
Havainnekuva jokivarren pitkospuilta Kirkkojärven koulun suuntaan.
Kaupunkisuunnittelukeskus on asettanut Kirkkojärvenpuiston asemakaavan valmisteluaineiston nähtäville. Valmisteluaineisto on nähtävillä 13.5.–11.6.2013.
Kaupungin työntekijät myös jatkossa Espoon keskuksessa
Elävyyttä Espoon virastokeskukseen, niin hyvä siitä tulee
Huomenna maanantaina 15.4. Espoon kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaos sekä tila- ja asuntojaos käsittelevät Espoon hallinnollisen keskuksen kehittämisen periaatteita ja tavoitteita (linkki esityslistaan).
Kerasta autoton kaupunginosa
Keran teollisuusalue sijaitsee likimain keskellä Espoota. Idässä sijaitseva Leppävaara on lyhyen junamatkan päässä, ja Kauniainen löytyy kymmenen minuutin reippaan kävelyn etäisyydeltä lännestä. Keran teollisuusalueelta on muuttanut suuri osa teollisesta toiminnasta muualle. Vapautuvalle alueelle on suunnitteilla uusi asuinalue.
Vuokra-asunnot Espoossa: eniten Vanha- ja Pohjois-Espoossa, vähiten Tapiolassa
Aika ajoin syntyy vilkasta keskustelua siitä, missä päin Espoota on kaupungin rakentamia vuokra-asuntoja, ja minne niitä ei ainakaan saisi rakentaa. Tämä asia tuo usein tunteet pintaan.
Itse ehdotin aikanani Tiina Elon kanssa (Helsingin Sanomat 16.11.2010), että myös Tapiolan keskustaan voisi rakentaa kaupungin vuokra-asuntoja. Innokkaimmissa palautteissa minua syytettiin alueen luonto-arvojen tuhoamisesta (?) ja kommunismista (onko vuokra-asuminen kommunismia?).