Olet täällä
Kaupunkisuunnittelu ja -rakenne
Suurpelto tarvitsee pikaraitiotietä
Helsingin Sanomat uutisoi Espoon Suurpellon alueen rakentumisesta (HS 5.4.2011). Monipuolisen asumista ja työpaikkoja uudella tavalla yhdistävän alueen sijaan Suurpelto on liukumassa kohden tavanomaisempaa asuinaluetta, jossa pääpaino on asumisessa ja liikkuminen hoidetaan autoillen.
Kuntaliitos, seutuhallinto vai lisää yhteistyötä?
Pääkaupunkiseudun poliittinen vuosi käynnistyy toden teolla ensi maanantaina, kun Helsingin seudun 14 kunnan valtuutetut tapaavat Vantaan Energia Areenalla. Illan aikana tutustutaan kaksiportaisen seutuhallinnon selvityksiin.
Pääkaupunkiseudun tulevaisuus on tulevien eduskuntavaalien kuuma peruna. Pitäisikö alueen kuntien liittyä yhteen, rakentaa yhteinen seutuhallinto vai tehdä nykyistä enemmän yhteistyötä? Vaihtoehtoja on oikeastaan kolme.
(1) Perinteinen kuntaliitos, jossa Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen muodostaisivat uuden Helsingin kaupungin.
4000 neliötä liikuntatilaa Kauniaisten ja Espoon rajalla
Kauniaisten urheilupuisto aukeni vuosi sitten syksyllä. Tosin nimi voi johtaa harhaan: kyseessä on 4000 neliötä sisätilaa eri urheilulajeille, ja Kauniaisten sijaan halli sijaitsee niukasti Espoon puolella Ymmerstassa.
- Viikottain meillä on kävijöitä noin 3000, toteaa Kauniaisten urheilupuisto Oy:n toimitusjohtaja Janne Viitala. Noin puolet kävijöistä on lapsia, suosituimpia lajeja ovat tennis ja sulkapallo.
Espoonkruunun vuokrataloja myös Tapiolaan
(Helsingin Sanomat 16.11.2010) Espoon kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaos päätti kesällä 2010 olla jatkamatta Tapiolan tennispuiston vuokrasopimusta, koska alueelle halutaan rakent
Sisähuvipuisto Leppävaaraan?
Leppävaaran Super Life Labin suunnittelu on muuttanut kurssia. Radan varteen lähelle Leppävaaran asemaa on suunniteltu mittavaa ostos-ja vapaa-ajan keskusta laskettelurinteineen, elokuvateattereineen sekä kauppoineen.
Uimahalli Matinkylä metroaseman yhteyteen
Jokaisella Espoon viidestä aluekeskuksesta on oma uimahallinsa, paitsi Matinkylä-Olarilla. Alueella asuu noin 35 000 asukasta. Lisäksi viereen on rakenteilla Suurpellon alue, joka merkitsee melkoista asukasluvun kasvua. Matinkylään tarvitaan oma uimahalli.
Siirtolapuutarha Espoon Kirkkojärvelle
Helsingissä on runsaasti siirtolapuutarha-alueita. Lisäksi Helsinki on kaavoittamassa useita uusia alueita. Naapuristaan poiketen Espoosta löytyy vain yksi siirtolapuutarha-alue Puolarmaarista. Suunnitteilla ovat siirtolapuutarha-alueet Säterinniittyyn ja Niipperiin.
Espooseen rakennettava uusia siirtolapuutarha-alueita
Siirtolapuutarhat ovat kaupunkilainen tapa mökkeillä ja viettää vapaa-aikaa. Pieni mökki pienellä tontilla lähellä kotia mahdollistaa vaikka vain illan mittaisen mökkireissun.
Espoon keskuksen ensimmäisessä asukasfoorumin aiheina asemanseudun kehittäminen ja Lommila
Torstaina 23.3 järjestetyssä ensimmäisessä Vanha-Espoon asukasfoorumissa aiheina olivat Espoon keskuksen kehittäminen sekä Lommila. Valtuustotalon kahvioon kokoontui vajaat sata asukasta. Espoon keskuksen asemanseudun kehittämisestä keskusteltiin vilkkaasti, sen sijaan Lommila ei juurikaan paikallaolijoita kiinnostanut.
Espoon metroasemien yhteyteen liityntäparkkeja polkupyörille
Metron myötä Etelä-Espooseen on tulossa viisi metroasemaa. Myöhemmin metron jatkaessa Kivenlahteen asti asemia tullee vielä toiset viisi lisää. Asemien liityntäpysäköintiä suunniteltaessa tulee erityisesti huomioida polkupyöräily.
Lommilan raideyhteys on valitettavasti kaukaista tulevaisuutta
Varavaltuutettu Mia Kaukinen (kok) kommentoi kirjoitustamme kauppakeskusten sijoittelusta ja eritoten Lommilasta todeten muun muassa että ajatuksemme "peilaavat enemmän tähän päivään kuin tulevaisuuteen." Nykypäivä asettaa valitettavasti rajoituksia tulevalle, ja kaupunkirakenne muuttuu varsin hitaasti. Suuret kaupunkirakenteelliset linjaukset kannattaa pohjata siihen miten asiat nyt ovat ja mihin suuntaan niiden halutaan tulevaisuudessa kehittyvän.
Ja nyt siirtolapuutarhayhdistystä perustamaan...
Olen viime vuosina useaan otteeseen ehdottanut että Espoo kaavoittaisi runsaasti lisää siirtolapuutarha-alueita. Espoon jokaisella suuralueella voisi olla oma siirtolapuutarha-alueensa. Nyt asia on jonkin verran edennyt: kaupunkisuunnittelukeskus selvittää olisiko myös eteläisessä Espoossa hyviä paikkoja siirtolapuutarha-alueille.
Siirtolapuutarha Espoon joka suuralueelle
Suomalaiset unelmoivat omasta mökistä. Monille mökkiunelma muodostuu kuitenkin mahdottomaksi toteuttaa, pelkästään asunnon ostaminen kalliilta pääkaupunkiseudulta osoitautuu monelle mahdottomaksi tavoitteeksi.
Tapiolan tulevaisuus on joukkoliikenteessä
Tapiolan tulevaisuudesta on keskusteltu viime aikoina ahkerasti. Olen asunut koko ikäni - kolmannesvuosisadan - Espoossa.
Lapsuuteni Espoossa Tapiola oli keskus jonne lähdettiin kauempaakin asioille jos tarvitsi hankkia muuta kuin ruokaa. Tapiolan asema kaupan keskuksena on kuitenkin muuttunut vuosikymmenten saatossa. Ison Omenan ostoskeskus, Leppävaaran Sello ja Helsinki ovat vetovoimaisuudessaan omaa luokkaansa.
Sairaalatontille jätettävä tilaa laajennuksille
Espoon uuden kuntoutussairaalan kansainvälisessä arkkitehtikilpailussa palkittiin luova ja perinteistä sairaalarakentamista uudistava suunnitelma. Ehdotus on ansiokas: asiakaslähtöisyyttä ja muunneltavuutta tarvitaan. Lisäksi esimerkiksi päiväkodin yhdistäminen samaan rakennukseen avaa sairaala-aluetta uudella tavalla myös muille espoolaisille. Kuntoutussairaala tulee rakentaa mahdollisimman nopeasti, sillä tarve on suuri.
Espooseen lisää siirtolapuutarhoja
Suomalaiset unelmoivat omasta mökistä. Halutaan oma pakopaikka jonnekin rauhallisen järven rannalle. Useat ovat myös toteuttaneet unelmansa. Mökki on hankittu läheltä tai kaukaa, ja autossa istutaan perjantai-iltaisin tuntitolkulla. Monille mökkiunelma muodostuu kuitenkin mahdottomaksi toteuttaa, kun pelkästään asunnon ostaminen kalliilta pääkaupunkiseudulta voi muodostua ylitsepääsemättömän vaikeaksi.
Julkinen liikenne edistää terveyttä ja lisää turvallisuutta
Julkista liikennettä puolustettaessa perustellaan sen tarpeellisuutta usein ympäristöön ja kansalaisten tasavertaisuuteen liittyvillä argumenteilla. Monia muitakin julkista liikennettä puoltavia näkökantoja löytyy. Itse puhun mielelläni myös siitä kuinka julkinen liikenne edistää terveyttä ja lisää turvallisuutta.
Asuntomessut muuttivat Kauklahden ilmettä
Espoon asuntomessut keräsivät heinä-elokuussa Kauklahteen 174 305 messuvierasta. Vanhan Kauklahden kyläraitin viereen nousi 13 hehtaarin asuntomessualue: uusia asuntoja alueella on 263, joista messunäyttelykohteita oli kaikkiaan 58.
Asuntomessualueen yleisilme on tiivis ja värikäs. Rakennusten julkisivuissa on käytetty rohkeasti värejä. Alueen tontit ovat verrattaen pieniä mutta tiiviin ja tehokkaan massoittelun ansiosta kodeille on kuitenkin saatu kohtuullisen kokoiset pihat.
Espoonportti avattiin liikenteelle
Espoonportti on avattu liikenteelle. Kirkkojärventien ja Rantaradan alitse rakennettu Espoonportti on 350 metriä pitkä ja sen liikennemääräksi arvioidaan noin 6 000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Urakka kesti kaksi ja puoli vuotta.
Vihreät haluavat pientaloja, eivät tyhjiä tontteja
Espoossa vallitsee yli puoluerajojen yhteisymmärrys siitä, että kaupunkiin tarvitaan pientaloja. Omakotiasumisen hinnat ovat karanneet käsistä, eikä keskituloisilla työssäkäyvillä ole mahdollisuutta toiveidensa mukaiseen asumismuotoon Espoon rajojen sisällä. Tämä johtaa lähikuntiin suuntautuvaan muuttoliikkeeseen.
Suviniitty tulee rakentaa harkiten
Espoon keskukseen radan eteläpuolelle niin kutsutulle Suviniityn alueelle Suvelan ja Espoon aseman väliin on suunnitteilla uusi asuinalue. Asukkaita alueelle on tulossa noin 2500. Kyseessä on pääkaupunkiseutualueella harvinaisesta tilanteesta, jossa rautatieaseman ja palveluiden vieressä on olemassa vielä rakentamattomia tyhjiä tontteja. Suviniitty on Espoon keskuksen kehittämiselle hieno tilaisuus, joka on käytettävä hyödyksi harkiten.