Ennaltaehkäisyyn tulee satsata enemmän, ei vähemmän

Valtiovarainministeriö suunnittelee muutoksia hyvinvointialueiden rahoitusperiaatteisiin. Jatkossa diagnoosien painoarvo rahoituksessa kasvaisi ja väestömäärän vaikutus vähenisi. Tämä tarkoittaa, että rahoitusta ohjattaisiin entistä enemmän sairauksien hoitoon sen sijaan, että asukkaita pyrittäisiin pitämään terveinä.

Samanaikaisesti hallitus esittää sosiaalihuoltolain uudistuksessa, ettei kaikille perheille suunnattu kasvatus- ja perheneuvonta olisi jatkossa lakisääteistä, vaan se jäisi hyvinvointialueiden harkinnan varaan. Kun rahoitusmallia kenties muutetaan vahvemmin diagnoosiperusteiseksi, alueilla ei ole enää taloudellisia mahdollisuuksia ylläpitää nykyistä palvelutasoa. Karsintalistalle päätyvät ensimmäisenä ne palvelut, joita laki ei velvoita järjestämään.

Perheneuvola on kaikille lapsiperheille avoin matalan kynnyksen kustannustehokas avun muoto, jossa koko perhe saa moniammatillista tukea. Perheneuvolan asiakkaiksi hakeutuvat usein ne perheet, joilla on voimavaroja hyötyä lyhytkestoisesta ja kevyestä tuesta. Kun apua saadaan ajoissa, vältetään turhia diagnooseja ja säästytään huomattavasti kalliimmilta ja raskaammilta palveluilta, kuten lastenpsykiatrialta, lastensuojelulta, aikuisten mielenterveyspalveluilta tai huoltoriitatapauksissa käräjäoikeudelta. Ajoissa saatu apu rauhoittaa tilannetta myös kouluissa ja päiväkodeissa ja heijastuu näin kaikkiin lapsiin.

Kun vanhemmat saavat tukea vanhemmuuteensa, he säilyttävät työ- ja toimintakykynsä ja jaksavat tukea lapsiaan. Kasvatus- ja perheneuvolan poistaminen laista ei tuo säästöjä, vaan ainoastaan siirtää ja kenties moninkertaistaa kustannukset myöhemmin. Avun saamisen pitkittyminen tulee yhteiskunnalle kalliiksi. Ei ole järkevää ensin odottaa että ongelmat kasautuvat, sitten hakea oireille diagnoosiluokitusta, ja lopulta ryhtyä tukemaan perheitä – myöhässä. Edellisen sijaan tarvitsemme lisää matalan kynnyksen moniammatillista tukea.

Hallitus toisensa jälkeen korostaa juhlapuheissa ennaltaehkäisevien ja varhaisten palveluiden tärkeyttä. Valitettavasti käytännön päätökset kertovat aivan toista kieltä.

Tony Hagerlund
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen tulevaisuus- ja kehittämislautakunnan jäsen (vihr)