Viherkatto ja aurinkopaneeli - unelmapari?

Tuoreimmassa Kuntatekniikka-lehdessä on laaja artikkeli viherkatoista. Jännää miten sitä oppii uutta. Olen ajatellut että viherkattojen isoin ilo on ekologisuudessa ja siinä, että ne eristävät hyvin. Mutta ei, isoin hyöty viherkatoista on, että ne varastoivat sadevettä ja siis auttavat tulvien hallinnassa.

Sadevesi on tiiviisti rakennetuissa kaupungeissa melkoinen ongelma. Vettä voi tulla paljon ja nopeasti. Kun kadut on asfaltoitu ja katot ohjaavat sadeveden saman tien eteenpäin, eivät sadevesiviemärit pysy tahdissa mukana. Ilmastonmuutoksen myötä rankkasateet yleistyvät, ja samaan aikaan kaupungit tiivistyvät.

Viherkatot yleistyvät, ja isoin etu niistä on siis kaupungeissa. Esimerkiksi parkkihallin katto voi olla kooltaan jopa puoli hehtaaria, joten sinne saa kasvamaan kasvin jos toisenkin. 

Aurinkopaneelit ja viherkatot täydentävät kuulemma hyvin toisiaan. Viherkaton voi laittaa vaikka täyteen aurinkopaneeleja, viherkasvit kun pitävät sitä, että saavat myös varjoa. Aurinkopaneelien kulman voi säätää ideaaliksi. 

Aurinkopaneelien teho heikkenee kun on liian kuumaa. Viherkatot tasaava kuumuutta, ainahan nurmikko on kesähelteillä vilpoisampi kuin vaikkapa asfaltti. Niinpä nämä kaksi täydentävät toisiaan kauniilla tavalla.

Mihin suuntaan sitten ollaan menossa? Maallikkologiikkani sanoo, että kaupungeissa kannattaa rakentaa viherkattoja aina kun se vain on mahdollista. Ja kun viherkatto rakennetaan, kannattaa saman tien asentaa se täyteen aurinkopaneeleita.

Luulisin, että pääkaupunkiseutu tulee vielä täyttymään viherkatto ja aurinkopaneeli -parivaljakoista. Harvoinpa sitä voi tehdä jotain sekä kustannustehokasta että ekologista samalla kertaa. 

(Kuva on Vantaan asuntomessuilta..)