Olet täällä
Espoo
Espoo on Suomen toiseksi suurin kaupunki, jossa on 315 000 asukasta. Näillä sivuilla on yli 500 kuvasarjaa Espoosta, ja runsaasti muuta tietoa.
Onko Espoo Suomen toiseksi suurin kaupunki? Kauanko se on sitä ollut? Montako ihmistä asuu Espoossa?
Espoon on Suomen toiseksi suurin kaupunki, reilulla marginaalilla. Vuodenvaihteessa 2022-2023 Espoossa oli noin 315 000 asukasta, ja asukasluku kasvaa kovaa tahtia.
Suomen suurin kaupunki on Helsinki 644 000 asukkaalla. Kolmantena tulee Tampere 250 000 asukkaalla. Vantaalla on asukkaita 243 000 ja Turussa 198 000.
Mitä kieliä Espoossa puhutaan?
Suomenkielisiä on Espoossa 71,5 % ja ruotsinkielisiä 6.6 %. Luvut ovat vuodelta 2022. Espoossa on siis noin 22 %, joiden äidinkieli on muu kuin suomi tai ruotsi. Espoon kansainvälistyy vauhdilla. Osin tähän liittyen Espoo käyttää englantia ns. palvelukielenä kahden kansalliskielen rinnalla.
Mitä hyvää on Espoossa?
Kuules, vaikka mitä. Täältä löydät oman ylistysbloggaukseni Espoolle muutaman vuoden takaa (2.6.2021).
Itse arvosta tiiviin kaupungin ja luonnon yhdistelmää, samoin kuin pitkän historian ja vilkkaan rakentamisen symbioosia. Palvelut ovat pääosin hyvällä tasolla, ja joukkoliikenne toimii pääosin hyvin. Espoosta löytyy lähes 40 kilometrinen rantaraitti ja bonuksena Nuuksion kansallispuisto. Espoossa on myös enemmän saaria kuin Hawaijilla, ja moniin niistä pääsee saaristoveneillä.
Miksi Espoossa ei ole keskustaa?
Tämä on väite jota olen kuullut koko ikäni. Onhan niitä, niitä on viisi. Mielestäni kaupunkikäsitys Suomessa on jäänyt jonnekin 1800-luvulle, "todellisten kaupunkien välissä on peltoa ja metsää."
Kävin vuodenvaihteessa Italiassa. Napolissa ei ole yhtä keskustaa, vaan on laaja alue monine keskustoineen. Sama oli Roomassa. Sama pätee Lontooseen, New Yorkiin tai mihin tahansa suurkaupunkiin. Modernit suurkaupungit kasvavat verkostoksi keskustoja omine ominaispiireineen ja palveluineen. Kenties Espoossa ja Vantaalla on oltu niin paljon aikaansa edellä, että muu Suomi ei ole sitä kyennyt näkemään.
Paljonko Espoossa on metsää?
Espoossa on paljon metsää. Espoon maapinta-alasta yli puolet on metsää. Tässä tosin hämää se, että Espoo on jakautunut voisiko sanoa kahteen alueeseen. Pohjoisessa on Nuuksion järviylänkö ja kansallispuisto sekä "uusimaamaista" maanviljelysaluetta. Sen sijaan eteläisempi Espoo on tiivistä, ratojen varrelle kasvanutta kaupunkia.
Montako järveä on Espoossa?
Espoossa on kaupunkin mukaan 74 järveä. Lisäksi löytyy lukuisia lampia. Pelkästään Espoon järvien kiertelyssä saa kulumaan kesän jos toisen. Jännä paikka on neljän hehtaarin kokoinen Pentalanjärvi samannimisellä saarella saaristossa. Pääset uimaan mereen ja järvelle muutana sadan metrin päässä toisistaan.
Montako kaupunginosaa Espoossa on?
Espoossa on virallisesti 56 kaupunginosaa. Sen lisäksi Espoossa on ns. osa-alueita, jotka usein hahmotetaan arkikielessä kaupunginosiksi. Esimerkiksi Jupperi on osa Laaksolahtea ja Perkkaa Leppävaaraa.
Onko Tapiola Espoota?
Yllättävän moni erehtyy siitä, että Tapiola olisi osa Helsinkiä. Toki Helsinginniemi on heti meren takana ja metrolla pääsee Helsinkiin nopeasti, mutta Espoossa silti ollaan.
Kadonnut Espoo: Toppelundin huvila
Toppelundin huvila löytyi Espoon Haukilahdesta. Merenrantaan oli kivenheiton matka. Kuvassa etualalla päärakennus ja omistajapariskunta, taustalla oikealla talli.
Korpinkierros, Nuuksio
Korpinkierros on noin seitsemän kilometrin mittainen ympyräkierros Nuuksiossa. Reitin varrella on kauniita lampia, kallioita, lehtometsää ja kangasmetsää. Siis likimain kaikenlaista luontoa.
Espoon näköalapaikkoja: Bergön lintutorni
Bergön lintutorni löytyy Suvisaaristosta korkean kallion päältä. Tornista aukeavat maisemat kauas merelle.
Nuuksion kansallispuistoon tarvitaan uimaranta – sopiva paikka on jo olemassa, ja siihen saisi myös hyppytornin
Uudelle uimarannalle löytyisi paikka läheltä Haltiaa.
Nuuksion kansallispuistossa käydään 200 000 kertaa vuodessa. Helposti tavoitettavana kansallispuistona Nuuksion kävijämäärät tulevat todennäköisesti kasvamaan.
Espoon uimapaikat: Kolmperän uimapaikka
Espoon Kolmperästä löytyy hieno, pienimuotoinen uimapaikka. Vesi on kirkasta ja laiturin vieressä on hieman hiekkapohjaa.
Espoon uimarannat: Pohjoinen Myllyjärvi
Pohjoinen Myllyjärvi sijaitsee Lahnuksessa, pohjoisessa Espoossa. Pieni järvi on osin luonnonsuojelualuetta.
Espoon uimapaikat: Korpilammen uimapaikka
Espoon Korpilammen rannalla on pieni, hotellikeskuksen mailla sijaitseva ja hotellin ylläpitämä uimapaikka. Lähistön asukkaat käyvät täällä uimassa.
Espoon uimarannat: Luukin uimaranta
Luukin uimaranta sijaitsee Pohjois-Espoossa Luukkaan ulkoilualueella. Vaikka ollaan Espoossa, kyseessä on Helsingin kaupungin ulkoilualue ja uimaranta.
Urheilupuiston voi rakentaa vaiheittain
Latokaskenniitylle, keskelle Latokaskea, on kaavoitettu suuri liikuntapuisto. Suunnitteilla on kaksi jalkapallokenttää, pesäpallokenttä sekä kentät amerikkalaiselle jalkapallolle ja yleisurheilulle. Niitä täydentäisivät skeittipuisto, tenniskentät, koripallokenttä ja lentopallokenttä. Alueen reunalle voi rakentua lähivuosina myös jäähalli ja voimisteluhalli.
Espoon päiväkodit: Suviniityn päiväkoti
Suviniityn päiväkoti läytyy Espoon keskuksesta, uuden asuinalueen keskeltä. Ulkoa jotenkin hieman maalaismainen päiväkoti on sisältä yllättävän iso ja kahdeksanryhmäinen.
Kasvun ja oppimisen lautakunta 20.4.2022: Ekaluokkalaisten aloitusmääriä ja Sunan koulun remontointi sekä laajennus
Espoon kasvun ja oppimisen lautakunnan seuraava kokous on tulevana keskiviikkona. Esityslista löytyy täältä. Isoimmat asiat ovat perustettavia ykkösluokkien määrät per koulu sekä Sunan koulun remontointi ja laajennus.
Kasvun ja oppimisen lautakunta pohti eilen lakon vaikutuksia
Espoon kasvun ja oppimisen lautakunta piti eilen torstaina ylimääräisen kokouksen. Aiheita oli vain yksi, eli miten reagoidaan mahdolliseen lakkoon. Pöytäkirja löytyy täältä.
Espoon uimahallit: Matinkylän uimahalli
Matinkylän uimahalli on kompakti uimahalli ihan Ison Omenan ja Matinkylän metroaseman vieressä. Vaikka halli ei ole iso, allaspinta-alaa riittää.
Länsimetron asemat: Matinkylä
Matinkylän metroasema on länsimetron ensimmäisen vaiheen läntisin asema, ja myös merkittävä joukkoliikenteen solmukohta. Asema on aika perinteinen "kaarihalli", tosin jännällä aaltoilulla höystettynä.
Kadonnut Espoo: Espoon vanha VPK-talo
Espoon keskuksessa, lähellä Espoon kirkkoa, toimi vuosikymmenien ajan VPK-talo. Tässä vuoden 1934 kuvassa VPK-talo on vasemmalla.
Espoon vanhat sillat: Glimsin kiviholvisilta
Yksi Espoon hienoimmista paikoista on Vanhan Turuntien osa joka vie Glimsin tilalta Bembölen kahvituvalle. Notkelmasta löytyy komea Glimsin kiviholvisilta.
Espoon kartanot ja huvilat: Söderskogin tila ja perinnemaisema
Soderskogin tila löytyy Espoosta, Finnoontien varrelta komean peltaaukean reunalta. Tässä on "uusi" päärakennus kuvattuna vuonna 1982.
Kadonnut Espoo: Villa Milavida
Villa Mila oli komvidaea huvila Leppävaaran Puustellinmäessä. Rakennus purettiin 1980-luvulla.
Meren jäällä Kivenlahden edustalla, Espoo
Pitkien pakkasten jälkeen meren jäällä on sekä turvallista että upeaa kävellä. Nämä kuvat ovat helmikuulta 2021 Espoosta, Kivenlahden edustalta.
Espoon kasvun ja oppimisen lautakunta 19.1.2022: Nuuksion koulun lakkauttaminen
Hei vaan, ja hyvää alkanutta vuotta. Kasvun ja oppimisen lautakunnan seuraava kokous on tulevana keskiviikkona. Merkittävin asia on ehdotus Nuuksion koulun lakkauttamisesta.
Espoon tekojäät: Tapiolan jääpuutarha
Tapiolan jääpuutarha löytyy ihan keskelta Tapiolaa. Keskusaltaalle rakennetaan talveksi upea tekojää huoltokoppeineen kaikkineen.
Espoon tekojäät: Puolarmaarin tekojää
Puolarmaarin tekojää löytyy ulkoilualueen keskeltä, rauhaisalta paikalta keskeltä Etelä-Espoota.
Espoon kasvun ja oppimisen lautakunta 15.12.2021: Näkemykset Nuuksion yhdysluokkaan, Perkkaan koulun perustaminen ja muita asioita
Espoon kasvun ja oppimisen lautakunnan joulukuun kokous on tulevana keskiviikkona. Kokouksen esityslista löytyy täältä.
Espoon päiväkodit: Kylätalo Palttinan päiväkoti
Kylätalo Palttinan päiväkoti löytyy Kauklahdesta, hienosta kylätalosta.
Espoon tekojäät: Säterinniityn tekojää
Säterin tekojää löytyy ihan Leppävaaran keskeltä, Säterinniityn kentältä Friisintien varrelta. Tekojää on jaettu kahteen alueeseen, mailalliseen ja mailattomaan alueeseen.
Espoon tekojäät: Espoonlahden tekojää
Espoonlahden tekijää löytyy Espoonlahden urheilupuistosta. Kesäisin tässä on pesäpallokenttä.
Kadonnut Espoo: Stensvikin kartano
Kadonnut Espoo -sarjassa esittelyssä Stensvikin kartano. Stensvikin - eli Kivenlahden - kartano löytyi eteläisestä Espoosta. Tässä on kuva päärakennuksesta.
Espoon kasvun ja oppimisen lautakunta 24.11.2021: Perusopetuksen iltapäivätoiminnan järjestämisen laatukriteerit ja lukiopaikoista
Kasvun ja oppimisen lautakunnan seuraava kokous on huomenna keskiviikkona. Kokouksen esityslista löytyy täältä.
Jupperiin tarvitaan uusi koulurakennus mahdollisimman pian
Espoon talousarviossa ehdotettaan Jupperin koulun, päiväkodin ja kirjaston yhteisrakennuksen muutaman vuoden päähän kaavaillun rakentamisen siirtämistä ensi vuosikymmenellä. Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaos sekä kasvun ja oppimisen lautakunta ovat asettuneet kannalle, että investointia ei saa lykätä. Asiasta päätetään syksyn budjettineuvotteluissa.
Jupperin koulu on toiminut hajautetusti jo pari vuosikymmentä. Parhaillaan koulu toimii peräti neljässä eri rakennuksessa. Vaikka parakit ovat toimivia, ei väliaikaisesta ratkaisusta tule tehdä pysyvää.
Espoon kasvun ja oppimisen lautakunta 3.11.2021: jälleen iltapäivähoidon järjestäminen sekä Sepon alakoulun ja Pohjois-Tapiolan yläkoulun yhdistäminen
Espoon kasvun ja oppimisen lautakunnan seuraava kokous on tulevana keskiviikkona. Kokouksen esityslista löytyy kaupungin sivuilta täältä. Käyn nyt läpi käsittelyssä olevat asiat, höystettynä omilla näkymyksilläni.