Espoo

Espoo on Suomen toiseksi suurin kaupunki, jossa on 315 000 asukasta. Näillä sivuilla on yli 500 kuvasarjaa Espoosta, ja runsaasti muuta tietoa. 

Onko Espoo Suomen toiseksi suurin kaupunki? Kauanko se on sitä ollut? Montako ihmistä asuu Espoossa?

Espoon on Suomen toiseksi suurin kaupunki, reilulla marginaalilla. Vuodenvaihteessa 2022-2023 Espoossa oli noin 315 000 asukasta, ja asukasluku kasvaa kovaa tahtia.

Suomen suurin kaupunki on Helsinki 644 000 asukkaalla. Kolmantena tulee Tampere 250 000 asukkaalla. Vantaalla on asukkaita 243 000 ja Turussa 198 000.

Mitä kieliä Espoossa puhutaan?

Suomenkielisiä on Espoossa 71,5 % ja ruotsinkielisiä 6.6 %. Luvut ovat vuodelta 2022. Espoossa on siis noin 22 %, joiden äidinkieli on muu kuin suomi tai ruotsi. Espoon kansainvälistyy vauhdilla. Osin tähän liittyen Espoo käyttää englantia ns. palvelukielenä kahden kansalliskielen rinnalla.

Mitä hyvää on Espoossa?

Kuules, vaikka mitä. Täältä löydät oman ylistysbloggaukseni Espoolle muutaman vuoden takaa (2.6.2021).

Itse arvosta tiiviin kaupungin ja luonnon yhdistelmää, samoin kuin pitkän historian ja vilkkaan rakentamisen symbioosia. Palvelut ovat pääosin hyvällä tasolla, ja joukkoliikenne toimii pääosin hyvin. Espoosta löytyy lähes 40 kilometrinen rantaraitti ja bonuksena Nuuksion kansallispuisto. Espoossa on myös enemmän saaria kuin Hawaijilla, ja moniin niistä pääsee saaristoveneillä.

Miksi Espoossa ei ole keskustaa?

Tämä on väite jota olen kuullut koko ikäni. Onhan niitä, niitä on viisi. Mielestäni kaupunkikäsitys Suomessa on jäänyt jonnekin 1800-luvulle, "todellisten kaupunkien välissä on peltoa ja metsää."

Kävin vuodenvaihteessa Italiassa. Napolissa ei ole yhtä keskustaa, vaan on laaja alue monine keskustoineen. Sama oli Roomassa. Sama pätee Lontooseen, New Yorkiin tai mihin tahansa suurkaupunkiin. Modernit suurkaupungit kasvavat verkostoksi keskustoja omine ominaispiireineen ja palveluineen. Kenties Espoossa ja Vantaalla on oltu niin paljon aikaansa edellä, että muu Suomi ei ole sitä kyennyt näkemään.

Paljonko Espoossa on metsää?

Espoossa on paljon metsää. Espoon maapinta-alasta yli puolet on metsää. Tässä tosin hämää se, että Espoo on jakautunut voisiko sanoa kahteen alueeseen. Pohjoisessa on Nuuksion järviylänkö ja kansallispuisto sekä "uusimaamaista" maanviljelysaluetta. Sen sijaan eteläisempi Espoo on tiivistä, ratojen varrelle kasvanutta kaupunkia.

Montako järveä on Espoossa?

Espoossa on kaupunkin mukaan 74 järveä. Lisäksi löytyy lukuisia lampia. Pelkästään Espoon järvien kiertelyssä saa kulumaan kesän jos toisen. Jännä paikka on neljän hehtaarin kokoinen Pentalanjärvi samannimisellä saarella saaristossa. Pääset uimaan mereen ja järvelle muutana sadan metrin päässä toisistaan.

Montako kaupunginosaa Espoossa on?

Espoossa on virallisesti 56 kaupunginosaa. Sen lisäksi Espoossa on ns. osa-alueita, jotka usein hahmotetaan arkikielessä kaupunginosiksi. Esimerkiksi Jupperi on osa Laaksolahtea ja Perkkaa Leppävaaraa.

Onko Tapiola Espoota?

Yllättävän moni erehtyy siitä, että Tapiola olisi osa Helsinkiä. Toki Helsinginniemi on heti meren takana ja metrolla pääsee Helsinkiin nopeasti, mutta Espoossa silti ollaan.

Espoon uimarannat: Tyrskyvuoren uimaranta

Tyrskyvuoren uimaranta, Espoo

Tyrskyvuoren uimaranta on pitkä komea uimaranta meren rannalla Espoon Laurinlahdessa. Rantaa kutsutaan sekä Tyrskyvuoren että Laurinlahden rannaksi.

Espoon kartanot ja huvilat: Villa Frosteruksen uimaranta, huvila ja ulkoilualue

Villa Frosterus

Tervetuloa yhteen hyvin eksoottiseen Espoon kolkkaan. Soukanniemen perukoilla on Kauniaisten kaupungin kuuden hehtaarin ulkoilualue, josta löytyy niin uimaranta, huvila kuin ulkoilualue.

Espoon uimarannat: Hannusjärven uimapaikka

Hannusjärven uimapaikka, Espoo

Hannusjärvi on pieni järvi Etelä-Espoossa. Virallista uimarantaa tai paikkaa sen rannalla ei ole, mutta järven länsireunalla on laituri, josta paikalliset pulahtavat usein uimaan. Kuten kuvasta näkyy.

Espoon uimarannat: Klobbenin uimaranta

Klobbenin uimaranta, Espoo

Klobbenin niemen kärjestä löytyvä uimaranta sijaitsee Soukanrannassa, Laurinlahden eteläpuolella. Ranta on sympaattinen, ja jotenkin jännästi erillään muusta Etelä-Espoon kuhinasta.

Tremanskärrin suo ja luontopolku, Espoo

Tremanskärrin suo ja luontopolku

Tremanskärrin upea suo ja luontopolku löytyvät pohjoisesta Espoosta, ihan Kalajärven vierestä. Suolla pitkospuita pitkin kävellessä tuntuu siltä, että olisi jossain ihan muualla kuin pääkaupunkiseudulla.

Espoon koulut: Kivimiehen koulu

Kivimiehen koulu, Espoo

Kivimiehen koulu löytyy Espoon Otaniemestä. Kouluksi Kivimies on poikkeuksellinen, sillä se on rakennettu yliopistolta vapautuneisiin tiloihin. Koulu toimii kahdessa eri rakennuksessa, ja samassa yhteydessä on myös päiväkoti. Tilat ovat alunperin Alvar Aallon suunnittelemia.

Espoon uimarannat: Oittaa

Oittaan uimaranta sijaitsee Bodominjärven rannalla. Ranta on lapsiperheille sopivasti pikkuhiljaa syvenevä. Oikeastaan Oittaalla on kaksi uimarantaa, siitä lisää alempana. Oittaa on Espoon suosituin uimaranta, ja myös palvelut ovat parasta Espoossa.. Täältä muuten löydät kuvasarjani kaikista espoolaisista uimarannoista.

Kadonnut Espoo: Saksalainen JU-52 lentokone, joka teki pakkolaskun Espoonlahteen vuonna 1944

Espoonlahteen vuonna 1944 tippunut lentokone.

Tammikuun viides päivä vuonna 1944 Espoonlahdessa rysähti. Saksalainen JU-52 sairaskuljetuskone pakkolaskun Espoonlahteen, Klobbenin saaren ulkopuolelle. Miehistö pääsi pelastautumaan, sillä kone kesti jäällä jonkun aikaa tasojen varassa.

Espoon lintu- ja näköalatornit: Stora Herrön näköalatorni

Tervetuloa yhteen Espoon hienoimmista paikoista. Stora Heröön näköalatornista on hurjat näköalat. Torni on kallion päällä, ja maisemat aukeaa likimain kaikkiin suuntiin. Stora Herröhön pääsee kesällä saaristoveneellä. Tässä on kuva tornista aika suoraan koilliseen. Oikealla edessä on Rövargrundet

Kadonnut Espoo: Kiltakallion ilmavalvontatorni, Espoon keskus

Espoon Kiltakalliolla, kivenheiton päässä Espoon keskuksesta, oli 1920-40 -luvuilla ilmavalvontatorni, joka oli kovassa käytössä etenkin toisen maailmansodan aikaan. Päälle vuosikymmenen olen miettinyt miten ihmeessä Kiltakalliolta on otettu komeita maisemakuvia ilman, että puut ovat olleet tieltä. Kunnes oivalsin, että tornista. Tämä kuva on Espoon kaupunginmuseon mukaan 1920-luvulta.

Espoon uimapaikat: Ruuhijärven hiekkaranta

Nuuksiosta, Ruuhijärven perukoilta itärannalta, löytyy pieni luonnontilainen hiekkaranta. Ilta-aurinko osuu rannalle hienosti. Ruuhijärven vesi on useimmiten oikein puhtoista, ja täällä matalalla hiekkarannalla myös lämmintä.

Espoon uimarannat: Kaitalammen eteläinen uimaranta

Kaitalammen rannalla Pohjois-Espoossa on kaksikin uimarantaa. Rantoja pitäisi kutsua pikemminkin uimapaikoiksi, sillä Kaitalampi on äkkijyrkkä eikä siellä ole varsinaista hiekkarantaa. Espoossa uimarantoja riittää, täältä muuten löydät kuvasarjani kaikista espoolaisista uimarannoista.

Espoon näköalapaikkoja: Ryssänkallio, Kunnarla

Espoolaisista näköalapaikoista itselleni yksi isommista yllätyksistä on ollut Ryssänkallio. Toki tiesin Ryssänkallio-Isosuon luonnosuojelualueen, mutten ollut tajunnut, että kalliolta aukeaa myös mukiinmeneviä maisemia.

Espoon näköalapaikkoja: Nuuksion Maahisenkierroksen näköalatasanne

Yksi Espoon hienoimmista näköalapaikoista löytyy Nuuksiosta. Esteettömän Maahisenkierroksen varrelta löytyy näköalatasanne, jolta aukeavat hienot näkymät.

Espoon näköalapaikkoja: Jäniskallio Nuuksiossa

Yksi hieman yllättävä Espoolainen näköalapaikka löytyy Nuuksion Pitkäjärven rannalta. Järven länsipuolella on Jäniskallio. Mäki ei tunnu kovinkaan korkealta kun sinne kiipeää, mutta yllättävän ylös pääsee ja maisemat ovat varsin hienot.

Sivut

Rajaa sisältöä

Esim. 6.2024