Espoon keskus ja lähialueet

Junalla Espoon keskuksesta Lohjalle?

(Keski-Espoon Sanomat 3/2009)

Vastavalmistuneen kehityskuvasuunnitelman mukaan muutaman vuosikymmenen kuluttua Espoon keskuksesta pääsisi junalla Lohjalle. Länsiradaksi kutsuttu uusi raideyhteys haarautuisi rantaradasta Espoon keskuksen jälkeen ja jatkaisi Veikkolan kautta Lohjalle. Yhteys olisi osa Helsinki-Salo-Turku -oikorataa.

Siirtolapuutarha Espoon joka suuralueelle

(Vartti 10.6.2009)

Suomalaiset unelmoivat omasta mökistä. Monille mökkiunelma muodostuu kuitenkin mahdottomaksi toteuttaa, pelkästään asunnon ostaminen kalliilta pääkaupunkiseudulta osoitautuu monelle mahdottomaksi tavoitteeksi.

Helppo kävely-yhteys Espoon aseman keskiraitelle olisi mahdollinen

(Länsiväylä 10.6.2009)

Espoon keskuksen remontin myötä Espoon aseman keskilaiturilta on rakennettu kävely-yhteys raiteiden yli Espoontorin puolelle. Tämä on mahdollista koska E-junien jatkaessa Kauklahteen asti raiteita 3 ja 4 ei käytetä tällä hetkellä lainkaan.

Moderni Entressen kirjasto on auki joka päivä

(Keski-Espoon Sanomat 2/2009)

Entressen eli Espoon keskuksen uusi kirjasto aukesi huhtikuun alussa. Kauppakeskus Entressen kolmannessa kerroksessa sijaitseva runsaan 2700 neliön kirjasto on Espoon kolmanneksi suurin, likimain Kirjasto Omenan kokoinen. Puolet tilasta on varattu lapsille ja nuorille ja musiikille, puolet aikuisille ja kirjallisuudelle.

Keski-Espoon joukkoliikenne pysyy lähivuodet pääosin ennallaan

(Keski-Espoon Sanomat 1/2009)

Vielä lähiviikkojen ajan YTV:n verkkosivuilla ja asukastilaisuuksissa esitellään joukkoliikennesuunnitelma vuosille 2010-2014. Suunnitelma sisältää seudun bussi- ja junaliikenteen linjasto- ja vuorovälisuunnitelmat Espoon, Kauniaisten ja Keravan alueille.

Espoon kaupunginosat: Kulovalkea, Tuomarila

Kulovalkea on uusi asuinalue joka on rakennettu viime vuosina Tuomarilan aseman pohjoispuolelle. Asuinalue on toiselta laidaltaan kiinni Kirkkojärvessä. Espoon keskukseen on matkaa seisakkeenväli, noin kilometri. Nämä kuvat ovat syksyltä 2008.

Ulkoilureitti Espoonjoen varteen

(Länsiväylä 17.10.2008)

Espoonjoki syntyy Glims- ja Gloms-jokien yhtyessä. Joki virtaa läpi kauniin ja ainutlaatuisen kulttuurimaiseman. Valitettavasti maisemista ei pääse helposti nauttimaan, sillä joen varrella on kävelyteitä oikeastaan vain Espoon keskuksen tienoilla Tuomiokirkon kohdalla.

Kirjastojen on myös oltava auki!

Espooseen on viime vuosina rakennettu toinen toistaan näyttävämpiä kirjastoja. Ensin ovensa avasi Ison Omenan kirjasto ja sitten Leppävaaran kirjasto kauppakeskus Sellon yhteydessä. Ensi vuoden puolella aloittaa kauan kaivattu Keski-Espoon kirjasto kauppakeskuksen Entressen yhteydessä.

Kyseiset kirjastot ovat hienoja, ja Leppävaaran kirjasto onkin noussut pääkaupunkiseudun suosituimmaksi. Silti en Ison Omenan tai Leppävaaran kirjastoissa käydessäni voi olla pohtimatta onko jokainen neliö ja jokainen pitkä käytävä todellakin aivan välttämätön.

Espooseen lisää siirtolapuutarhoja

(Länsiväylä 15.8.2008)

Suomalaiset unelmoivat omasta mökistä. Halutaan oma pakopaikka jonnekin rauhallisen järven rannalle. Useat ovat myös toteuttaneet unelmansa. Mökki on hankittu läheltä tai kaukaa, ja autossa istutaan perjantai-iltaisin tuntitolkulla. Monille mökkiunelma muodostuu kuitenkin mahdottomaksi toteuttaa, kun pelkästään asunnon ostaminen kalliilta pääkaupunkiseudulta voi muodostua ylitsepääsemättömän vaikeaksi.

Pyöräily Pitkäjärven ympäri, Espoo

Aurinkoisena torstai-iltana heinäkuussa 2008 pyöräilin Pitkäjärven ympäri. Pitkäjärvi sijaitsee Espoossa, tosin yksi sen kulma ulottuu Vantaalle asti.

Autot piiloon maan alle niin kaupunkikuva paranee

Yhtä asiaa olen opetellut koko pienen kunnallispolitikkoelämäni. Miksi ihmeessä tiiviissä kaupungeissa on niin viihtyisää, mutta paljon väljemmissä lähiöissä voi tuntua että tila loppuu kesken?

Ensimmäinen vastaus on ilmeinen. Jos on rakennettu huolellisesti ja talot ovat persoonallisia, on kaupunkikuva moni-ilmeinen ja viihtyisä. Toinen liittyy autoihin, tai pikemminkin autojen puutteeseen.

Uudenlaista tukea perheille Tuomarilassa

(Keski-Espoon Sanomat 2/2008)

Tuomarilan perhetukikeskus avasi ovensa runsas vuosi sitten. Perhetukikeskuksessa toimii kolme erillistä osastoa: yksi lapsille, toinen nuorille ja kolmas perheille. Lasten ja nuorten osastot ovat kuusipaikkaisia, perheosastolla on neljä asuntoa.

- Sijoitusajat ovat keskimäärin 4- 5 kuukautta, toteaa perhekeskuksen johtaja Tuula Majapuro. Tosin ajat vaihtelevat perheen tarpeen mukaisesti.

Tuomarilan perhetukikeskus on Espoossa ainoa laatuaan. Perheet ovat kotoisin varsin tasaisesti eri puolilta Espoota.

Espoon kartanot ja huvilat: Träskändan kartano ja luonnonsuojelualue

Träskändan kartano sijaitsee Espoossa Pitkäjärven reunalla. Kartanolla ja sitä ympäröivällä puistolla on pitkä, hieno historia. Nämä kuvat ovat keväältä 2008.

Voi juma mikä määrä ostoskeskuksia!

Päivän Helsingin Sanomissa esiteltiin pääkaupunkiseudun isoimpia ostoskeskuksia sekä suunnitteilla olevia sellaisia. Ei siinä voinut kuin ihmetellä, kyllä tulee kerrosneliömetrejä. Lommilaa suunnitellaan vaatimattomasti kaksi ja puoli kertaa Isoa Omenaa suuremmaksi.

Miten auttaa sitä joka ei halua tulla autetuksi?

Espoon keskuksessa paloi eilen omakotitalo. Palo on tuhoisin vuosiin: viisi kuollutta ja useita sairaalahoidossa. Kyseessä oli Espoon kaupungin päihdeongelmaisille vuokraamasta tukiasunnosta. Vanha rintamamiestalo oli suunnilleen niin paloturvallinen kuin vanhat rintamamiestalot ovat.

Kaksi koulua ja päiväkoti samassa paketissa

(Keski-Espoon Sanomat 1/2008)

Muuralassa sijaitseva Koulumestarin koulu aloitti toimintansa viime elokuussa. Oppilaita uudessa rakennuksessa on runsaat 300, joista noin puolet ovat evakossa Kirkkojärven koulusta. Samassa rakennuksessa toimivat tällä hetkellä niin Koulumestarin ja Kirkkojärven koulut, kuin Koulumestarin päiväkotikin.

Jorvin päivystys - kauhistuttava helvetin esikartano?

Viime Espoon valtuuston kokouksessa osa valtuutetuista innostui kutsumaan Jorvin päivystystä helvetin esikartanoksi. Se oli komeasti sanottu, ja sillä pääsi Länsiväylän sivuille. Auttaa varmaan kunnallisvaaleissa. Vastaavia heittoja on helppo heittää, ja on aina autuasta jos ei tiedä missä mennään. Vaan missä Jorvissa mennään?

Espoon keskuksessa 3000 opiskelijan kampus

(Keski-Espoon Sanomat 3/2007)

Syyslukukauden alussa avasi ovensa Espoon seudun kuntayhtymä Omnian uusi rakennus Kirkkokadulla. Uusiin tiloihin siirtyivät Matinkylästä puu- ja viheralan artesaanit, talonrakentajat sekä media-assistenttiopiskelijat.

Espoon keskus on Espoon tulevaisuus

(Länsiväylä 3.8.2007)

Espoon keskus sai ryöpytystä niskaansa Länsiväylässä 18.7. Sirkku Dölle kutsui Espoon keskusta vaatimattomasti häpeäpilkuksi. A. Vallinen taas totesi että Espoon keskus on tuhottu, uuden kirjasto- ja kauppakeskusrakennuksen alta kun kaadettiin metsää. Onneksi tilanne ei ole näin synkeä.

Espoo kasvaa muutamassa vuosikymmenessä 70 000 asukkaalla. Vaikka myös Etelä-Espoo tiivistyy, kasvun painopiste on rantaradan varrella. Eniten kasvavat Espoon keskus ja Kauklahti.

Linjan 19 pysäkit esteettömiksi

(Keski-Espoon Sanomat 1/2007)

Espoon keskuksen ja Tapiolan väliä liikennöivä bussilinja 19 on valittu toiseksi valtakunnalliseksi esteettömän liikennöinnin kokeilulinjaksi. Toinen linja liikennöi Tampereella. Hankkeen myötä reitin keskeiset pysäkit korotetaan ja muutetaan esteettömiksi.

Espoon kaupungin esteettömyysasiamies Jaana Länkelin kertoo että linja 19 valittiin, koska se yhdistää Espoon kaksi merkittävää keskusta, ja linja kulkee Puolarmetsän sairaalan editse. Asiaan vaikutti myös se, että linjaa 19 liikennöidään matalalattiaisilla busseilla.

Sudokumies Gumbölestä

(Keski-Espoon Sanomat 1/2007)

Sudoku on viime vuosina Euroopassa suosiota saanut logiikkapeli Japanista. Gumbölessä asuva Arto Inkala on julkaissut kaksi sudoku-kirjaa, joita on myyty jo muutama tuhat kappaletta.

Sudokussa tehtävänä on täyttää ruudukko merkeillä, jotka pitää päätellä ruudukossa jo valmiina olevien merkkien avulla. Yleisimmin tehtävissä on käytetty numeroita, mutta myös kirjaimia, värejä ja muita symboleita.

Kaupungintalon tulevaisuus auki

(Keski-Espoon Sanomat 4/2006)

Vuonna 1971 valmistuneen Espoon kaupungintalon tulevaisuutta pohditaan. Nyt jo tiedetään että rakennukselle täytyy suorittaa mittava peruskorjaus, sekä luultavasti myös laajennus. Samassa yhteydessä on pohdittu rakennuksen kokonaan purkamista. Tilalle rakennettaisiin uusi kaupungintalo ja mahdollisesti myös asuntoja.

Sivut

Rajaa sisältöä

Esim. 8.2022