Pohjois-Espoo

Pohjois-Espoo on Espoon pohjoisin suuralue, joka sisältää Bodomin, Kalajärven, Kunnarlan, Lahnuksen, Lakiston, Luukin, Niipperin, Perusmäen, Röylän, Vanhakartanon ja Velskolan kaupunginosat.

Pohjois-Espoossa asuu vajaat 12 000 asukasta (vuodenvaihteessa 2023-24).
 
Täältä löydät runsaat 50 Pohjois-Espoota käsittelevää kuvasarjaani, bloggaustani ja mielipidekirjoitustani. 

Espoon uimarannat: Kaitalammen pohjoinen uimaranta

Kaitalammen rannalla pohjoisessa Espoossa on kaksikin uimarantaa, ehkä viidensadan metrin päässä toisistaan. Tässä on kuvia pohjoisemmasta uimapaikasta.

Joukkoliikenteen kaarimallissa on valuvika

(Helsingin Sanomat 2.4.2013)

Helsingin seudun joukkoliikenteessä siirytään kolmen vuoden kuluttua kaarimalliin (HS Kaupunki 27.3.). Matkan hintaa eivät määrittele enää kunnanrajat.

Ehdotuksessa AB-vyöhykkeellä (Helsinki, Myyrmäki, Leppävaara, Tapiola) 30 päivän matkakortin hinnaksi tulisi 50 euroa. BC-vyöhykkeellä (pääkaupunkiseutu poislukien Helsinginniemi) hinta olisi 60 euroa ja ABC-vyöhykeellä eli nykyisen seutulipun alueella 90 euroa. Hinnat ovat suuntaa-antavia, nyt sovitaan hintojen välisistä suhteista.

Vuokra-asunnot Espoossa: eniten Vanha- ja Pohjois-Espoossa, vähiten Tapiolassa

Aika ajoin syntyy vilkasta keskustelua siitä, missä päin Espoota on kaupungin rakentamia vuokra-asuntoja, ja minne niitä ei ainakaan saisi rakentaa. Tämä asia tuo usein tunteet pintaan.

Itse ehdotin aikanani Tiina Elon kanssa (Helsingin Sanomat 16.11.2010), että myös Tapiolan keskustaan voisi rakentaa kaupungin vuokra-asuntoja. Innokkaimmissa palautteissa minua syytettiin alueen luonto-arvojen tuhoamisesta (?) ja kommunismista (onko vuokra-asuminen kommunismia?).

Rantaraitti kiertämään Espoon jokia ja järviä

(Vartti 2.5.2012)

Espoossa on tehty vuosikymmeniä työtä merenrantaa myötäilevän rantaraitin eteen. Uurastus on palkittu, pala palalta on saatu toteutettua lähes yhtenäinen noin 40 kilometrin mittainen rantaraitti.

Seuraavaksi katse on syytä kääntää sisämaahan. Myös keskeisien ulkoilujärvien rantoja tulisi kiertää rantaraitti aina kun se on kohtalaisen helpolla mahdollista.

Espoon uimarannat: Velskola

Velskolan uimaranta sijaitsee Espoon seurakuntien Velskolan toimintakeskuksen mailla. Käsittääkseni ranta on "puolijulkinen": sen omistaa seurakuntayhtymä ja siellä voi käydä uimassa, toisaalta kyseessä on yksityisalue jota käyttävät lähinnä leirikeskuksessa majoittuvat.

Espoon uimarannat: Sorvalammen uimaranta

Sorvalampi on pieni lampi pohjoisessa Espoossa. Lampi kuuluu Nuuksion järviylänköön, ja sen rannoilla on komeita kallioita.

Elä ja asu -kokonaisuuksiin tilaa omaishoidettaville

(Länsiväylä 24.10.2009)

Valtaosa tukea tarvitsevista ikäihmisistä tai vammaisista asuu kotonaan. Monia heistä hoitaa omahoitaja: puoliso, lapsi, vanhempi tai joku muu läheinen.

Noin 30 000 suomalaista saa omaishoidon tukea. Vuonna 2007 vanhusten omaishoidontukea sai 367 espoolaista perhettä ja vammaisten omaishoidontukea 361 perhettä. Yhteensä Espoossa työskentelee siis yli 700 omaishoitajaa, ja heidän määränsä kasvaa jatkuvasti. Omaishoitajia on tosiasiassa huomattavasti enemmän sillä kaikki omaishoitajat eivät ole hakeneet tai saa omaishoidon tukea.

Junalla Espoon keskuksesta Lohjalle?

(Keski-Espoon Sanomat 3/2009)

Vastavalmistuneen kehityskuvasuunnitelman mukaan muutaman vuosikymmenen kuluttua Espoon keskuksesta pääsisi junalla Lohjalle. Länsiradaksi kutsuttu uusi raideyhteys haarautuisi rantaradasta Espoon keskuksen jälkeen ja jatkaisi Veikkolan kautta Lohjalle. Yhteys olisi osa Helsinki-Salo-Turku -oikorataa.

Siirtolapuutarha Espoon joka suuralueelle

(Vartti 10.6.2009)

Suomalaiset unelmoivat omasta mökistä. Monille mökkiunelma muodostuu kuitenkin mahdottomaksi toteuttaa, pelkästään asunnon ostaminen kalliilta pääkaupunkiseudulta osoitautuu monelle mahdottomaksi tavoitteeksi.

Kaikenikäisten jättimäinen leikkipaikka

(Keski-Espoon Sanomat 3/2008)

Keväällä Kehä kolmosen tuntumassa Koskelossa sijaitseva Huimala avasi ovensa. Huimala on koko perheelle suunnattu suuri seikkailuhalli.

Vanhaan teollisuushalliin osin kahteen kerrokseen rakennettu Huimala on avara ja monipuolinen, liikunnallista tekemistä riittää kaikenikäisille: Pienimmille lapsille on oma alueensa, kouluikäisille on tarjolla suuri kiipeilylabyrintti ja sähköautoratakin. Aikuiset voivat peuhata lasten kanssa tai vaikka testata kuntoaan juoksumatolla.

Pyöräily Pitkäjärven ympäri, Espoo

Aurinkoisena torstai-iltana heinäkuussa 2008 pyöräilin Pitkäjärven ympäri. Pitkäjärvi sijaitsee Espoossa, tosin yksi sen kulma ulottuu Vantaalle asti.

Palvelut kuntoon myös pohjoisessa

Espoon pohjoisen puoliskon suhteen palveluiden järjestäminen on hankalaa. Aluetta rakennetaan tasaisena mattona (talo sinne, toinen tänne), jolloin kauppa ei kannata eikä ole hyviä paikkoja kouluille, päiväkodeille ja kirjastoille.

Pohjois-Espoon rakentamisen tulee olla harkitun maltillista. Kalajärven ympärille enemmän, muualle vähemmän asutusta. Lisäksi pitää pyrkiä luomaan asutusta sekä nauhoihin että pieniin paikalliskeskuksiin. Tällöin julkinen liikenne toimii ja muutkin palvelut saadaan järjestettyä.

Espoon Automuseossa monenlaisia kulkupelejä

(Keski-Espoon Sanomat 2/2006)

Espoon Automuseo sijaitsee Pohjois-Espoossa, Pakankylässä. 26 vuotta toiminnassa ollut museo on Suomen vanhin automuseo. Pelkästään autoja museossa on esillä toista sataa, lisäksi esillä on niin moottori- kuin polkupyöriäkin. Museoon on kerätty kaikenlaista muutakin autoiluun liittyvää esineistöä, näytteillä on muun muassa entisaikainen Suomen armeijan autokomppanian opetusvälineistöön kuulunut simulaattori.

Sivut

Rajaa sisältöä

Esim. 12.2024