Kuvituskuva: Tony Hagerlund

Do not remove or your site will get broken

Tervetuloa!

Tony Hagerlund, kuvituskuva.

Olen 50-vuotias espoolainen paikallispoliitikko ja Espoo-mitalilla palkittu kotiseutuaktiivi. Olen vuosina 2025-2029 varavaltuutettu niin Espoon kaupungin kuin Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen valtuustoissa.

Työskentelen viestinnän kehittämispäällikkönä. Olen koulutukseltani valtiotieteiden maisteri ja lähihoitaja. Täällä voit tutustua nykyisiin ja aiempiin luottamustehtäviini ja tästä pääset tutustumaan minuun tarkemmin.

Tällä sivustolla on kahtalaista sisältöä. Kuvia on yli parikymmenentuhatta noin 1500 eri kokonaisuudessa. Lisäksi sivustolta löytyy muutama sata mielipidekirjoitustani sekä blogiani

Ylläpidän tätä sivustoa harrastuksena. Minulle on tärkeää tarjota kaikille asukkaille ja matkailijoille tietoa Espoon ja myös muun Suomen hienoista luonto-, retkeily- ja historiallisista kohteista. Haluan vahvistaa lähiluonnossa liikkumista ja paikallisen ympäristön ja historian tuntemusta. 

Kuukausittain sivustolla käydään keskimäärin 20-30000  kertaa.

Sosiaalinen media
Facebook | Poliittiset Facebook-sivuni | Instagram

Helsingin uimarannat: Pihlajasaaren uimaranta

On oikeastaan väärin kutsua Pihlajasaaren uimarantaa uimarannaksi. Saarella kun on käytännössä kolme hienoa uimarantaa, hieman eri puolilla niemeä. Tuohon kun lisää Tallinnanlaivojen ohiajot, niin hienompaa paikkaa viettää hellepäivää ei taida pääkaupunkiseudulta löytyä.

Espoon asuinalueiden historia: Espoon keskuksen historia

Tämä esitys kertoo Espoon keskuksen kasvusta kirkonkylästä kaupunkikeskukseksi.

Esityksessä on yhteensä vajaat 50 kuvaa. Kokosin esityksen vuonna 2003, ja olen päivittänyt sitä likimain vuosittain..

Espoon asuinalueiden historia: Kirkkojärven historia

Tämä on tarina Espoossa sijaitsevan Kirkkojärven historiasta, viitaten sekä 1950-luvulla kuivatettuun järveen, että asuinalueeseen jossa vietin lapsuuteni. Tämä pohjautuu esitykseen jonka toteutin Kirkkojärven koulun 30-vuotisjuhliin keväällä 2014, ja jota olen sen jälkeen päivittänyt säännöllisesti. En osannut päättää teenkö esityksen järvestä vai asuinalueesta, joten päätin tehdä sellaisen saman tien molemmista.

Espoon uimarannat: Matinkylän uimaranta

Matinkylän uimaranta tunnetaan myös Matinlahden rantana. On miten on, niin kyseessä on yksi Espoon ja myös pääkaupunkiseudun hienoimmista rannoista. 

Millainen Espoo

Espoo kasvaa hurjaa vauhtia. On tärkeää, että kasvu pysyy hallittuna.

Olemassaolevaa kaupunkirakennetta tulee tiivistää, ja uusia asuinalueita suunniteltaessa tulee huomioida sekä palvelut että julkisen liikenteen järjestäminen.

Espoo on hieno kaupunki. Paljasjalkaisena espoolaisena olen kiintynyt Espooseen - ainakin omasta mielestäni hyvällä tavalla.

Vakaa talous takaa palvelut

Vahvat kunnat takaavat hyvinvoinnin. Suomi ei ole hyvinvointivaltio, vaan elämme hyvinvointikunnissa. Kuntien taloustilanne on pidettävä vakaana, jotta ne voivat vastata palveluista.

Tulot ja menot tasapainoon. Yhteiskunnallinen taloudenpito ei kovin paljoa eroa muusta maailmasta. Tiedä paljonko sinulla on rahaa, osta viisaasti, älä tee sitoumuksia joihin sinulla ei ole varaa. Vain tasapainoinen julkinen talous mahdollistaa palveluiden järjestäminen.

Kilpailuttaminen ei ole itsessään hyvä tai huono asia. Se on taito joka pitää osata, ja myös laatu on tärkeää.

Terveys on hyvinvoinnin perusta

Terveyspalvelut maksavat Suomessa vähemmän kuin muissa pohjoismaissa. Tämä selittyy kohtalaisen tehokkaalla toiminnalla sekä monien alojen palkkojen jälkeenjääneisyydellä.

Palkkakuopat pois. Sosiaali- ja terveysalojen usein naisvaltaisilla aloilla palkat ovat kaukana koulutusvaateista ja työn vastuusta sekä raskaudesta. Tätä täytyy muuttaa, askel kerrallaan. Se maksaa, mutta niin se vaan on, että laatu maksaa.

Pää pois pensaasta mielenterveysongelmien suhteen. Tapahtui 1990-luvulla. Vähennettiin mielenterveyspalveluiden laitospaikkoja ja siirrettiin potilaita avohoitoon. Avohoidon resursseja ei kasvatettu.

Laitoshoito on tarpeen, mutta painopisteen tulee olla avohoidossa. Siihen tulee satsata, yhteiskunnan usein heikoimpia ei tule jättää yksin.

Tehokasta toimintaa yksilönsuojaa polkematta. Terveydenhuollon potilaat kaipaavat laadukasta, yksilöllistä palvelua. Uudet tuotantomallit ovat sekä sotkeneet että piristäneet alaa. Kokonaisuuden täytyy silti toimia hyvin ja selkeästi.

Turvallinen yhteiskunta

Turvallisessa yhteiskunnassa on hyvä olla ja elää. Turvallisuutta on niin ulkoinen kuin sisäinen turvallisuuskin.

On tärkeää huolehtia arkisesta turvallisuudesta - siitä että kaduilla on turvallista kenen tahansa milloin tahansa liikkua.

Vastuullista sosiaalipolitiikkaa

Kaikista tulee pitää huolta, ketään ei jätetä yksin. Hyvinvointivaltion supistamisen myötä on heitetty heikoimpia ulos junasta. Nykyistä sosiaalipolitiikkaa pitää muuttaa.

Toimeentulotuesta on tullut monille pysyvä tapa rahoittaa elämistä. Tätä sen ei pidä olla.

Konserni- ja tilajaoston esityslista 20.4.2026: Tilojen kuntalaiskäyttö Espoossa muita ajankohtaisia asioita

Kuvituskuva.

Espoon kaupunginhallituksen konserni- ja tilajaos tapaa seuraavan kerran huomenna. Isoin asia on kaupungin tilojen kuntalaiskäyttö. Listalla on myös sote-rakennusten siirtäminen kiinteistöosakeyhtiöihin, Laaksolahden jalkapallohallin korjaus ja Smedsbyn päiväkodin remontti.

Lapsilisän voisi muuttaa verotettavaksi tuloksi

(Helsingin Sanomat 18.4.2026)

Kuvituskuva: Lootholman uimaranta, Kustavi.

Petri Hytönen kysyi (HS Mielipide 13.4.), miksi lapsilisää maksetaan myös niille perheille, jotka eivät tukea tarvitse. Kysymys on perusteltu, mutta rajan vetäminen tukea tarvitsevien ja tarvitsemattomien välille olisi hankalaa. Monella työssä käyvälläkin eurot ovat nykyisin tiukilla.

Ratkaisuna lapsilisän voisi muuttaa verotettavaksi tuloksi. Tällöin pienituloisimmat perheet ja vanhemmat saisivat lapsilisää saman verran kuin nytkin, mutta suurituloisemmat saisivat sitä verotuksen jälkeen vähemmän.

Miksi perintöverosta halutaan luopua tilanteessa, jossa velkaantumista pitäisi pienentää?

Kahden parhaillaan rinnan käytävän keskustelun yhteisvaikutus hämää. Samaan aikaan puhutaan velkajarrusta ja tarpeesta pienentää merkittävästi julkisia menoja. Toisaalta keskusteluun työnnetään ajatusta, että perintöverosta "kannattaisi" luopua. Oletin, että velkajarrun hyväksymisen myötä eduskunnassa olisi yhteisymmärrys siitä, että nyt säästetään eikä tuhlata. Ei ollut.

Sivut