Olet täällä
Do not remove or your site will get broken
Tervetuloa!

Olen 50-vuotias espoolainen paikallispoliitikko ja Espoo-mitalilla palkittu kotiseutuaktiivi. Olen vuosina 2025-2029 varavaltuutettu niin Espoon kaupungin kuin Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen valtuustoissa.
Työskentelen viestinnän kehittämispäällikkönä. Olen koulutukseltani valtiotieteiden maisteri ja lähihoitaja. Täällä voit tutustua nykyisiin ja aiempiin luottamustehtäviini ja tästä pääset tutustumaan minuun tarkemmin.
Tällä sivustolla on kahtalaista sisältöä. Kuvia on yli parikymmenentuhatta noin 1500 eri kokonaisuudessa. Lisäksi sivustolta löytyy muutama sata mielipidekirjoitustani sekä blogiani.
Ylläpidän tätä sivustoa harrastuksena. Minulle on tärkeää tarjota kaikille asukkaille ja matkailijoille tietoa Espoon ja myös muun Suomen hienoista luonto-, retkeily- ja historiallisista kohteista. Haluan vahvistaa lähiluonnossa liikkumista ja paikallisen ympäristön ja historian tuntemusta.
Kuukausittain sivustolla käydään keskimäärin 20-30000 kertaa.
Sosiaalinen media:
Facebook | Poliittiset Facebook-sivuni | Instagram | Twitter
Porvoon uimarannat: Kokonniemen maauimala

Kokonniemen maauilma löytyy ihan Porvoon keskustan tuntumasta. Suojaisalla hiekkakuopalla riittää tilaa – ja polskijoita.
Helsingin uimarannat: Pihlajasaaren uimaranta

On oikeastaan väärin kutsua Pihlajasaaren uimarantaa uimarannaksi. Saarella kun on käytännössä kolme hienoa uimarantaa, hieman eri puolilla niemeä. Tuohon kun lisää Tallinnanlaivojen ohiajot, niin hienompaa paikkaa viettää hellepäivää ei taida pääkaupunkiseudulta löytyä.
Lahden uimarannat: Möysän uimaranta

Möysän uimaranta on yksi Lahden suosituimmista, ja oikein hieno. Se löytyy Joutjärven länsirannalta.
Espoon asuinalueiden historia: Espoon keskuksen historia
Tämä esitys kertoo Espoon keskuksen kasvusta kirkonkylästä kaupunkikeskukseksi.
Esityksessä on yhteensä vajaat 50 kuvaa. Kokosin esityksen vuonna 2003, ja olen päivittänyt sitä likimain vuosittain..
Espoon asuinalueiden historia: Kirkkojärven historia

Tämä on tarina Espoossa sijaitsevan Kirkkojärven historiasta, viitaten sekä 1950-luvulla kuivatettuun järveen, että asuinalueeseen jossa vietin lapsuuteni. Tämä pohjautuu esitykseen jonka toteutin Kirkkojärven koulun 30-vuotisjuhliin keväällä 2014, ja jota olen sen jälkeen päivittänyt säännöllisesti. En osannut päättää teenkö esityksen järvestä vai asuinalueesta, joten päätin tehdä sellaisen saman tien molemmista.
Espoon uimarannat: Matinkylän uimaranta

Matinkylän uimaranta tunnetaan myös Matinlahden rantana. On miten on, niin kyseessä on yksi Espoon ja myös pääkaupunkiseudun hienoimmista rannoista.
Espoon saaret: Stora Herrö

Tervetuloa Espoon Stora Herrööhön. Monipuoliselt ulkoilusaarelta löytyy kallioita, metsää, uimarantoja ja kirsikkana kakun päällä näköalatorni maisemilla yli saariston. Ja kun tänne pääsee vieä saaristoveneillä, niin kannattaa käydä tutustumassa.
Espoon näköalapaikkoja: Soukan Kasavuori

Yksi Espoon hienoimmista näköalapaikoista löytyy Soukan Kasavuorelta. Maisemat ovat komeita vähän jokaiseen suuntaan. Tämä kuva on pohjoiseenpäin, edessä Laurinlahti ja taaempana Kivenlahti.
Millainen Espoo
Espoo kasvaa hurjaa vauhtia. On tärkeää, että kasvu pysyy hallittuna.
Olemassaolevaa kaupunkirakennetta tulee tiivistää, ja uusia asuinalueita suunniteltaessa tulee huomioida sekä palvelut että julkisen liikenteen järjestäminen.
Espoo on hieno kaupunki. Paljasjalkaisena espoolaisena olen kiintynyt Espooseen - ainakin omasta mielestäni hyvällä tavalla.
Vakaa talous takaa palvelut
Vahvat kunnat takaavat hyvinvoinnin. Suomi ei ole hyvinvointivaltio, vaan elämme hyvinvointikunnissa. Kuntien taloustilanne on pidettävä vakaana, jotta ne voivat vastata palveluista.
Tulot ja menot tasapainoon. Yhteiskunnallinen taloudenpito ei kovin paljoa eroa muusta maailmasta. Tiedä paljonko sinulla on rahaa, osta viisaasti, älä tee sitoumuksia joihin sinulla ei ole varaa. Vain tasapainoinen julkinen talous mahdollistaa palveluiden järjestäminen.
Kilpailuttaminen ei ole itsessään hyvä tai huono asia. Se on taito joka pitää osata, ja myös laatu on tärkeää.
Terveys on hyvinvoinnin perusta
Terveyspalvelut maksavat Suomessa vähemmän kuin muissa pohjoismaissa. Tämä selittyy kohtalaisen tehokkaalla toiminnalla sekä monien alojen palkkojen jälkeenjääneisyydellä.
Palkkakuopat pois. Sosiaali- ja terveysalojen usein naisvaltaisilla aloilla palkat ovat kaukana koulutusvaateista ja työn vastuusta sekä raskaudesta. Tätä täytyy muuttaa, askel kerrallaan. Se maksaa, mutta niin se vaan on, että laatu maksaa.
Pää pois pensaasta mielenterveysongelmien suhteen. Tapahtui 1990-luvulla. Vähennettiin mielenterveyspalveluiden laitospaikkoja ja siirrettiin potilaita avohoitoon. Avohoidon resursseja ei kasvatettu.
Laitoshoito on tarpeen, mutta painopisteen tulee olla avohoidossa. Siihen tulee satsata, yhteiskunnan usein heikoimpia ei tule jättää yksin.
Tehokasta toimintaa yksilönsuojaa polkematta. Terveydenhuollon potilaat kaipaavat laadukasta, yksilöllistä palvelua. Uudet tuotantomallit ovat sekä sotkeneet että piristäneet alaa. Kokonaisuuden täytyy silti toimia hyvin ja selkeästi.
Kaikille yhtäläiset lähtökohdat
Tasa-arvo on asia josta tulee pitää huolta. Sukupuolen lisäksi tulee huomioida niin etniset ja elämänkatsomukselliset asiat kuin yhteiskunnan esteettömyyskin.
Ideaalitilanteessa tasa-arvo on sisäänrakennettu yhteiskuntaan siten, että ongelmia ei ole. Nyt ei niin vielä ole.
Turvallinen yhteiskunta
Turvallisessa yhteiskunnassa on hyvä olla ja elää. Turvallisuutta on niin ulkoinen kuin sisäinen turvallisuuskin.
On tärkeää huolehtia arkisesta turvallisuudesta - siitä että kaduilla on turvallista kenen tahansa milloin tahansa liikkua.
Espoo eturiviin ilmastonmuutoksen torjunnassa
Espoo voi vaikuttaa ilmastonmuutokseen niin kaavoituksella kuin omalla toiminnallaankin. Espoon tulee olla eturivissä ilmastonmuutoksen torjunnassa.
Espoon tulee rakentaa energiaa säästävästi ja huomioida hankinnoissaan ympäristönäkökulmat.
Vastuullista sosiaalipolitiikkaa
Kaikista tulee pitää huolta, ketään ei jätetä yksin. Hyvinvointivaltion supistamisen myötä on heitetty heikoimpia ulos junasta. Nykyistä sosiaalipolitiikkaa pitää muuttaa.
Toimeentulotuesta on tullut monille pysyvä tapa rahoittaa elämistä. Tätä sen ei pidä olla.
Ruokolahden uimarannat: Vaittilan uimaranta

Vaittilan uimaranta löytyy Ruokolahdelta, Salosaaren puolelta. Täällä käydessäni oli helteinen mutta myös tuulinen päivä, ja Saimaalla aaltoili kuin isommallakin merellä.
Kadonnut Espoo: Mäkkylän sotilasvirkatalo

Mäkkylään rakennettiin noin vuonna 1840 sotilasvirkatalo. Talo sijaitsi Vanhan turuntien vieressä, Mäkkylän puolella. Kirjaimellisesti samalla paikalla on nykyään Ammattiopisto Liven päärakennus.
Espoo ennen ja jälkeen: Tuomarila

Rakennan vanhojen kuvien pohjalta "ennen ja jälkeen" -kokonaisuuksia. Täältä löydät ennen-jälkeen kuvia Tuomarilasta. Jos sinulla on vanhoja kuvia joita voisi käyttää tässä ja muissa vastaavissa kokonaisuuksissa, olen kovasti kiinnostunut!
Tulevaisuus- ja kehittämislautakunta 3.3.2026: keskustelua järjesöavustuksista ja hyvinvointisuunnitelman tilanne

Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen tulevaisuus ja kehittämislautakunnan seuraava kokous on huomenna tiistaina 3.3. Tässä on listan avaus, omien kommenttieni kera.
Kadonnut Espoo: Retkeilyä Soukan Kasavuorella ennen vanhaan

Soukan Kasavuori eteläisessä Espoossa on mainio retkeilykohde, mutta on se ollut sitä ennenkin. Hypätään suoraan vuoteen 1918. Kuvassa isompikin seurue, ja koirakin on päässyt mukaan. Tämä kuva on Espoon kaupunginmuseon kokoelmista, kuvaaja tuntematon.
Lapsilisä verotettavaksi – ja samalla suuremmaksi

Lapsilisä on tärkeä tuki lapsiperheille, mutta sen nykyinen malli on tasapäistävä: jokainen lapsiperhe saa saman summan riippumatta perheen tuloista. Tämä ei ole välttämättä paras mahdollinen ratkaisu.
Kirkkonummen urheilukentät: Veikkolan urheilupuisto

Veikkolan urheilupuisto on monipuolinen urheilukeskus Kirkkonummen pohjoisosissa.
Miehikkälän uimarannat: Likolammen uimaranta

Likolammen uimranta löytyy Miehikkälän pohjoisosista, Muurolan kylän lähettyvillä.
Kirkkonummen urheilukentät: Masalan urheilupuisto

Kirkkonummen Masalasta löytyy kompakti urheilupuisto. Kuvassa täysimittainen tekonurmi, taustalla Masalan kerrostaloja.
Vihdin urheilukentät: Nummelanharjun tekonurmikenttä

Nummelanharjun tekonurmi löytyy yllätys yllätys Nummelasta, ison koulukeskittymän keskeltä. Kuvassa takana on Nummelan pesäpallostadion, siitä tulee kuvia myöhemmin.
Vihdin urheilukentät: Kirkonkylän tekonurmi- ja nurmikentät

Vihdin kirkonkylän keskustasta löytyy oikein mallikas urheilupuisto. Kirkonkylältä löytyy muun muassa tuliterä tekonurmi.
Vantaan urheilukentät: Kenraalinpuiston tekonurmi

Kenraalinpuiston tekonurmi löytyy Vantaan Kivistöstä. Taustalla näkyy Kanniston koulu, jonka käytössä kenttä on arkipäivisin.
Vantaan urheilukentät: Hakunilan urheilupuisto

Hakunilan urheilupuisto on oikein kattava urheilupaikkakokonaisuus, jossa talvisin myös hiihdetään ahkerasti.
Tuusulan urheilukentät: Kellokosken tekonurmi

Tuusulan Kellokoskelta löytyy koulun vierestä pieni tekonurmi. Kenttä on isompi kuin puolikas jalkapallokenttä, mutta pienempi kuin kokonainen.
Sivut
- 1
- 2
- 3
- 4
- 5
- 6
- 7
- 8
- 9
- …
- seuraava ›
- viimeinen »
