Aika usein kuulee sanottavan, että työ ja vapaa-aika sekoittuvat. Ennen vapaa-aika oli vapaa-aikaa ja työaika oli työaikaa. Tuo pitää varmaan paikkansa, mutta vain, jos tarkastelee asiaa varsin suppeasti.

Vapaa-ajan idea on runsaat parisataa vuotta vanha. Teollistuminen alkoi, tehtaissa tarvittiin työvoimaa. Työnantaja osti sovitun määrän työaikaa. Työ erosi muusta elämästä, vapaa-ajalla ei voinut tehdä työasioita vaikka kuinka olisi halunnut.

Espoon valtuusto järjesti 18.1.2012 seminaarin jossa käsiteltiin kuntauudistusta. Tilaisuuden alustajana oli sosiaalista eriytymistä pitkään tutkinut professori Mari Vaattovaara. Hän esitti useita varsin ikäviä tutkimustuloksia pääkaupunkiseudun sosiaalisesta eriytymisestä, jota segregaatioksikin kutsutaan.

Huomisessa kaupunginhallitukssa käsitellään lähivuosina rakennettavan kuntoutukseen keskittyvän Espoon sairaalan sijaintia. Virkamiehet esittävät, että seuraavien kahden, kolmen kuukauden ajan keskitytään selvittämään kannattaisiko sairaala sijoittaa Puolarmetsän sijaan Jorvin sairaalan yhteyteen.

Monet uskovat, että pääkaupunkiseudun kuntaliitos selkeyttäisi maankäytön suunnittelua ja estäisi yhdyskuntarakenteen leviämistä. Niin se varmaan olisikin, mutta vain jos mukana olisivat kaikki Helsingin seudun 14 kuntaa. Ainoastaan Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kuntaliitos ei asiaan vaikuttaisi.