Suurpelto tarvitsee pikaraitiotietä

Helsingin Sanomat uutisoi Espoon Suurpellon alueen rakentumisesta (HS 5.4.2011). Monipuolisen asumista ja työpaikkoja uudella tavalla yhdistävän alueen sijaan Suurpelto on liukumassa kohden tavanomaisempaa asuinaluetta, jossa pääpaino on asumisessa ja liikkuminen hoidetaan autoillen.

Suurpellon ongelma on, että vaikka alue sijaitsee keskellä Etelä-Espoota, on se sivussa nykyisestä kaupunkirakenteesta. Rantaradan asemille on vajaa viisi kilometriä, ja lähimmät Länsimetron asemat ovat kahden, kolmen kilometrin päässä. Samaan aikaan alue on sekä keskellä että sivussa.

Kirvestä ei kuitenkaan kannata vielä heittää kaivoon. Suurpellossa kannattaa ottaa pohjaksi alueen vahvuudet, ja suunnitella jatkoa niiden pohjalta.

Suurpelto on keskellä tiiviisti asutettua Espoota. Niin Tapiola, Leppävaara, Matinkylä kuin Kauniainenkin ovat lyhyen pyöräilymatkan päässä, eikä Helsingin rajallekaan ole 20 minuuttia pidempi pyörämatka. Suurpellosta tuleekin rakentaa selkeät kevyen liikenteen yhteydet kaikkiin ilmansuuntiin, ja pitää huolta siitä että esimerkiksi Helsinginniemelle asti pääsee vaivattomasti kevyen liikenteen väylää pitkin.

Espoon kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksymässä raidevisiossa Suurpelto on yksi kaupungin sisäisen pikaraitiotieverkoston solmukohdista, jossa kohtaisivat etelästä pohjoiseen kulkevat yhteydet ja josta pääsisi nopeasti Tapiolaan, Matinkylään, Karamalmille ja Espoon keskukseen.

Espoon sisäisen pikaraitiotieverkoston toteuttamista tulee kiirehtiä. Sisäiset joukkoliikenneyhteydet parantuvat, ja nyt osin erillään olevat kaupunginosat kytkeytyisivät selkeämmin toisiinsa. Pikaraitiotieverkoston myötä myös Suurpelto kytkeytyy luontevasti niin metroon kuin rantarataan.

Tony Hagerlund
Espoon kaupunginhallituksen jäsen (vihr)