Olet täällä
Kauklahden historia, osa 2: Espoon kartano
Espoonkartanon perusti Kustaa Vaasa kuninkaankartanoksi 1556. Se muodostettiin yhdistämällä lähikylien tiloja, ja suurtilalla oli aluksi peltoa 30 hehtaaria ja metsää 1200 hehtaaria. Alueita oli myös nykyisen Kirkkonummen puolella.
Suurvalta-aikana kartano annettiin muutaman kerran läänityksiksi aatelisherroille. 1600-luvulla kartano päätyi yksityisomistukseen. Kartanoon rakennettiin 1681 uusi päärakennus, joka oli Ruotsin 1600-luvun aatelislinnojen puinen jäljennös, mutta mitoiltaan vaatimattomampi.
Pikkuvihan (1742-43) aikana päärakennus vaurioitui niin pahoin, ettei sitä koskaan uusittu alkuperäiseen muotoonsa.
1700-luvun loppupuolella sekä peltojen että rälssipuotitilojen määrä kasvoi. Espoonkartanon alue myös laajeni nykyisen Kirkkonummen puolelle. Tällöin kartano oli suurimmillaan.
Espoonkartano vuonna 1779, tarkennettuna kartanon alueeseen.
Vuoden 1779 kartta Espoonkartanon alueesta lähialueineen.
1700 ja 1800 -luvun vaihteessa kartanoon päätettiin rakentaa kivinen kaksikerroksinen päärakennus, ja kummallakin puolella siipirakennus. Siipirakennukset valmistuivat vuonna 1797 ja 1801, mutta päärakennusta ei koskaan rakennettu.
1800-luvun alkupuolella Espoonkartano oli taloudellisissa vaikeuksissa: sodan jälkeen talous oli koko maassa heikoissa kantimissa. 1820-luvulla kauppojen myötä vanhat rälssioikeudet katosivat, ja suurin osa rälssitilojen haltijoista lunasti vero-oikeuden entisiin tiloihinsa tai ne tarjottiin myytäviksi ulkopuolisille.
Vuonna 1909 perustettiin Oy Esbogård Ab, jonka osakkeet osti valtioneuvos August Ramsay 1914, ja siitä lähtien kartano on ollut tämän perheyhtiön omistuksessa. Läntinen siipirakennus ”tyylirestauroitiin” perusteellisesti 1914-1915.
Espoonkartano vuonna 1921. Kuva August Ramsay, Espoon kaupunginmuseo.
Rakennusta pidennettiin, siihen rakennettiin pylväskuisti ja talo rapattiin ja koristeltiin. Samaan aikaan rakennettiin myös lisärakennuksia, muun muassa iso navetta ja työväen asunnot. Espoonkartanoon kuului aikanaan myös komea ja hyvin hoidettu puisto.
Kartanon maisema ja rakennuksia
Kartanon tiiliä tehtiin Espoon ensimmäisessä tiiliruukissa Brinkinmäellä, ja Kallvikissa oli 1600- luvulla kartanon laivaveistämö. Mankinjoen koskea käytettiin jo 1500-luvulla myllyjen voimanlähteenä, ja siellä oli kartanonkin mylly ja saha.
Vuoden 1756 talvikäräjillä Anders Henrik Ramsay varmisti, että Kallvikin lastaus- ja laivanrakennuspaikka kuului Espoonkartanoon. Siellä oli myös tarpeelliset rakennukset laivuria varten.
Maisemakokonaisuuteen kuuluu 1777 aikaisemmin tulipalon tuhoaman myllyn tilalle rakennettu harmaakivinen kaksikerroksinen mylly. Sen vieressä oli aikoinaan puinen vesisaha. Myllyn on todennäköisesti suunnitellut ja mahdollisesti sen rakentamista valvonut ylimasuunimestari B.B. Qvist, joka laati mm. Fiskarsin ruukin suunnitelman.
1900-luvun alussa myllyn viereen kosken keskelle rakennettiin yksiraaminen saha, rauniot ovat vielä näkyvissä. Kartanon sähkölaitos rakennettiin 1904 Mankinjoen koskeen. Espoonkartanon myllyn kohdalla Kuninkaantie ylittää Mankinjoen, ja joen yli menevää siltaa pidetään Suomen vanhimpana kiviholvisiltana.
Espoonkartanon alueen vanhin säilynyt asuinrakennus on todennäköisesti sillan länsipuolella oleva Krogen. Krouvissa kestittiin matkustavaisia, ja myöhemmin kartano piti siellä alustalaisilleen lukusalia ja pientä kirjastoa.
Maisemakokonaisuuteen kuuluu myös puutarhurin asunto. Se on suhteellisen vaatimaton 1903 rakennettu hirsirakennus. Navettamäellä on iso navetta, kaksi punatiilistä asuinrakennusta sekä neljä työväen asuinrakennusta, jotka ovat kahden perheen taloja. Lisäksi alueella on tilanhoitajan rakennus, talli, konttori ja vanha paja.
Vuonna 1918 kartanosta erotettiin torpparilain nojalla seitsemän torppaa ja kuusi mäkitupaa. Nykyään kartanon pinta-ala on noin 1000 hehtaaria, josta viljelymaata on 170 hehtaaria. Kartanon rakennukset ovat valtakunnallisestikin tärkeitä kulttuurimaisemakokonaisuuksia.
Kauklahden historia -kokonaisuus Hagerlund.netissä
> Osa 1: Kauklahden historia
> Osa 2: Kauklahden historia - Espoon kartano
> Osa 3: Kauklahden historia - Kauklahden koulut
Muualla Hagerlund.netissä
> Espoonkartano kesällä 2010
Muualla verkossa
> Esbogård - Espoonkartano
Espoon kartanon sijainti Google Mapsissä