Espoon saaret: Pentalan museo, saari ja järvi

Pentala on upea kokonaisuus. 130 hehtaari kokoiselta saarelta löytyy vanha kalastajakylä joka on muutettu museoksi, luonnosuojelualuetta, pari luonnonmuovaamaa uimarantaa sekä neljän hehtaarin kokoinen järvi. Ja tänne pääsee saaristoveneellä!

Heti sataman luona on tarjolla ranta-aitta, joka on vuodelta 1819. Katto on uusittu perinteiseksi olkokatoksi.

Sisällä esitellään kalastuvälineitä.

Saarella on asuttu kenties jo keskiajalla. Pysyvää asutusta Pentalassa on ollut 1700-luvulta alkaen. Parhaimmillaan saarella oli noin 20 asukasta. Eli tälle suojan puolella on rantantauduttu vähintään satoja, kenties yli viidensadan vuoden ajan.

Saarelta löytyy sekä kahvila, että saaristoravintola Paven. Omat eväät eivät ole välttämättömiä. Aukioloajat kannattaa tosin tarkistaa.

Kaksi saaren rakennuksista on kunnostettu museokäyttöön.

Inforakennuksessa, vai olisiko se museorakennus nimeltään, esitellään millaista elämä on ollut saarella.

Lisäksi Gurlin talossa kerrotaan saaren viimeisen asukkaan, Gurli Nyholmin tarinaa. Talo kalusteineen on siinä muodossaan kuin silloin, kun siellä on asuttu, eli koti on tavallaan museoita. Tässä sarjassa ei ole kuvia Gurlin talon sisältä, kannattaa käydä vierailulla.

Uudessa huoltorakennuksesta löytyvät vesivessat ja esimerkiksi juomapullot pääsee täyttämään raikkaalla vedellä.

Niitty ja taustalla kahvila. Pääelinkeino on ollut kalastus, mutta saaren keskellä suojaisalla niityllä on sekä viljelty että pidetty eläimiä.

Saarella pääsee kulkemaan selkeitä reittejä. Vaikka saari on iso, ei täällä eksy jos pysyy reiteillä.

Nyholmien navetta on rakennettu 1920-luvulla ja siirretty tälle paikalle 1930-luvulla. Tässä on pidetty 1-2 lehmää, ja hieman taaempana on ollut kanala.

Niittyjä pidetään yllä perinteisin keinoin.

Pentalassa on helppo unohtaa olevansa saarella merellä. Täällä pääsee ihan metsän keskelle.

Sitten saavutaan yhdelle Espoon hienoimmista paikoista. Pentalan makeavetisellä järvellä on kokoa neljä hehtaaria. Vesi on kirkasta ja helteisenä kesäpäivänä on sinne kiva pulahtaa.

Kallioilta aukeavat kivat maisemat. Järvessä on lisäksi saari, jossa tarinoiden mukaan on lähde. Siis: merellä on saari jossa on järvi jossa on saari jossa on lähde.

Saaren kaakkoisrannalta löytyy Diksandin luonnotilainen uimaranta, eli kymmenen minuutin sisällä voi pulahtaa niin järveen kuin mereen. Diksandin uimarannasta minulta löytyy erillinen kokonaisuus verkosta. 

Maisemat ovat oikein mainioita.

Loppuun vielä vanhan kuva Paven-ravintolasta. Tällä reissulla en käynyt siellä, niin tässä vuosikymmenen takaa.

Lopuksi katsaus historiaan, kun kerran Espoon kaupunginmuseo alkaa kunnolla avaamaan arkistojaan. Ohessa on kuva Pavenista vuodelta 1974, kuvaajana Riitta Paavonen.

Muualla verkossa:
> Pentalan saaristomuseo (Espoon kaupunginmuseo)