Olet täällä
Espoon kasvun ja oppimisen lautakunta 12.2.2025: Nuorten kesäsetelin arvon nostaminen ja tilinpäätöstietoja
Kasvun ja oppimisen lautakunnan seuraava kokous on tulevana keskiviikkona 10.2. Esityslista löytyy kaupungin sivuilta täältä.
Kasvun ja oppimisen lautakunta
Esityslista 12.02.2025 klo 17:30 -
3 Nuorisopalvelut ⁄ Kesäseteli
Kesäsetelin arvoa työnantajille ollaan nostamassa 300 eurosta 350 euroon. Nuoret saisivat samaiset 500 euroa plus lomarahat.
Tämä on mielestäni hyvä uudistus. Etenkin ensimmäiset työpaikat ovat nuorille tärkeitä. Tässä kaupunki tavallaan ottaa vielä isomman osan kuluista itselleen (pieniä summia kuitenkin), eli työnantajille malli on entistä positiivisempi.
4 Lausunto valtuustoaloitteeseen ilmanpuhdistuksesta varhaiskasvatuksessa tautien torjumiseksi
Kaupunginvaltuutetut Ira Hietanen-Tanskanen, Marika Räf ja 31 muuta valtuutettua ehdottavat, että Espoo selvittää ilmanpuhdistuksen käyttöä tautien torjunnassa päiväkodeissa.
Aloitteessa viitataan Helsingin päiväkodeissa tehtyyn tutkimukseen, jonka mukaan ilmanpuhdistus vähensi lasten sairastelua 18 prosenttia ja osoitti, että taudit leviävät merkittävästi ilman kautta. Sairaspoissaoloista aiheutuu huomattavia kustannuksia ja laajempia vaikutuksia.
Sairaspoissaolot ovat merkittävä haaste varhaiskasvatuksessa, sillä lapset sairastavat usein hengitystietulehduksia, vatsatauteja ja korvatulehduksia. Virukset leviävät nopeasti kosketustartuntoina, lelujen kautta ja ilman välityksellä. Liian aikainen palaaminen päiväkotiin lisää tartuntariskiä.
Aloitteessa viitataan E3 Excellence in Pandemic Response and Enterprise Solutions (E3) -projektiin, joka käynnistettiin vuonna 2021 pandemioiden vaikutusten lieventämiseksi. Projektin mukaan ilmanpuhdistus voi vähentää tartuntariskiä sairaaloissa, toimistoissa ja päiväkodeissa, joissa tutkimus osoitti lasten sairastavuuden vähentyneen 18 %.
E3-projektia on kritisoitu erityisesti sen 12 miljoonan euron budjetin vuoksi. Lisäksi on kyseenalaistettu, kuinka laajasti sen tuloksia voidaan soveltaa eri ympäristöissä.
Toinen ilmanpuhdistukseen liittyvä tutkimus, HiMiKKo-hanke, selvitti ilmanpuhdistimien vaikutusta epäpuhtauksiin ja oireisiin kuopiolaiskouluissa. Oppilaat raportoivat vähemmän oireita, mutta tulokset viittaavat siihen, että oireiden väheneminen ei välttämättä johtunut suodattimista vaan mahdollisesti itse laitteiden läsnäolosta. Siksi ilmanpuhdistimia suositellaan vain väliaikaisratkaisuna poikkeavien epäpuhtauksien yhteydessä, ja ensisijaisina keinoina tulisi olla rakennusten kunnossapito ja tehokas ilmanvaihto.
Ehdotus jatkotoimenpiteistä
Espoon suomen- ja ruotsinkielisestä varhaiskasvatuksesta valitaan viisi yksikköä, joissa testataan ilmanpuhdistimien vaikutusta sairauksien ehkäisyssä. Neljä yksiköistä on suomenkielisiä ja yksi ruotsinkielinen. Vertailua varten valitaan viisi vastaavaa päiväkotia ilman ilmanpuhdistimia.
Kokeilu kestää elokuusta joulukuuhun 2025, ja sen aikana seurataan lasten ja henkilökunnan sairaspoissaoloja sekä verrataan niitä syksyn 2024 poissaolomääriin. Lisäksi henkilökunnalta ja vanhemmilta kerätään palautetta. Tulokset kootaan loppuraporttiin, joka toimitetaan lautakunnille.
Ilmanpuhdistimien hankinta ja ylläpito edellyttävät erillistä määrärahaa, eikä kustannuksia kohdisteta yksittäisille päiväkodeille. Kokeilu toteutetaan yhteistyössä varhaiskasvatuksen, tilahallinnon ja terveydenhuollon asiantuntijoiden kanssa.
Tämä on mielestäni mainio tapa edetä. Idea on hyvä, otetaan ja testataan. Ja jos tämä toimii, niin sitten varmaankin laajennetaan.
5 Päätökset ja kirjelmät
6 Suomenkielisen varhaiskasvatuksen tulosyksikön vuoden 2024 talousarvion ja strategian osavuosikatsaus 4 ⁄ ennakkotilinpäätös tilanteessa 31.12.2024
Espoon suomenkielisen varhaiskasvatuksen vuoden 2024 talousarviossa arvioitiin keskimäärin 16 377 lasta, mutta toteutuma oli 16 055. Kunnallisissa päiväkodeissa lapsimäärä vastasi arviota, mutta alle 3-vuotiaita oli noin 70 enemmän kuin ennakoitiin. Yksityisen hoidon tuen piirissä lapsia oli keskimäärin 220 vähemmän kuin arvioitiin, erityisesti yli 3-vuotiaiden osalta. Neljä yksikköä siirtyi elokuussa palvelusetelille, ja neljä pientä yksikköä lopetti toimintansa. Kotihoidon tuella oli vuoden aikana keskimäärin noin 500 lasta ennakoitua vähemmän.
Alle 3-vuotiaiden osuus päiväkodeissa pysyi noin 25 prosentissa. Tukea tarvitsevia lapsia oli keskimäärin noin 1600, mikä on hieman kuin talousarviossa arvioitiin. Useissa kunnallisissa päiväkodeissa lisättiin henkilöstöä ja perustettiin uusia ryhmiä yhteisiin tiloihin uusien hakijoiden sijoittamiseksi; syksyllä tällaisin poikkeusjärjestelyin järjestettiin varhaiskasvatuspaikka noin 420 lapselle.
Kelpoisen henkilöstön saatavuushaasteet jatkuivat, vaikka hakijamäärät erityisesti lastenhoitajan tehtäviin nousivat. Esimerkiksi vain noin puolella varhaiskasvatuksen opettajista oli tehtävään edellytetty kelpoisuus. Tätä on pyritty parantamaan yhteistyössä opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa, mukaan lukien tilauskoulutusmallin valmistelu valtion avustuksella. Henkilöstöä kannustettiin opiskeluun, ja oppisopimuskoulutusta lastenhoitajan tehtäviin jatkettiin.
Vuoden 2024 aikana avattiin useita uusia yksiköitä. Uudet valmistuneet päiväkodit ovat usein saman tien väistökäytössä.
Budjetti näyttää olleen muutetun talousarvion mukainen.
7 Suomenkielisen perusopetuksen tulosyksikön vuoden 2024 talousarvion ja strategian osavuosikatsaus 4 ⁄ ennakkotilinpäätös tilanteessa 31.12.2024
Espoon suomenkielisen perusopetuksen vuoden 2024 talousarviossa oppilasmääräksi arvioitiin 25 800, mutta toteutuma oli 200 vähemmän. Ero johtui pääasiassa vieraskielisten oppilaiden määrän kasvun hidastumisesta. Lisäksi valmistavan opetuksen oppilasmäärä väheni ennakoidusta 500:sta 400:aan.
Erityisen tuen päätöksen saaneiden oppilaiden määrä kasvoi sadalla 3 300:aan. Tämä lisäsi resurssitarvetta erityisopetuksessa. Myös oppilaiden tuen tarpeet moninaistuivat.
Opetushenkilöstön saatavuudessa oli ongelmia erityisesti erityisopettajien ja kieltenopettajien osalta. Tätä tilanne on pyritty parantamaan täydennyskoulutuksella ja yliopistoyhteistyöllä.
Budjetti on hieman alle muutetun talousarvion.
8 Suomenkielisen toisen asteen koulutuksen ja nuorisopalvelujen tulosyksikön vuoden 2024 talousarvion ja strategian osavuosikatsaus 4 ⁄ ennakkotilinpäätös tilanteessa 31.12.2024
Espoossa toimii 10 suomenkielistä lukiota, joissa opiskelee noin 6 740 opiskelijaa. Lukuvuoden 2024–2025 aloituspaikkoja oli 2 123, mikä vastaa 66,3 % perusopetuksen päättävästä ikäluokasta. Yhteishaussa alin hyväksytty keskiarvo oli 7,67. Ikäluokkien kasvaessa aloituspaikkojen tarve nousee yli 300 paikalla vuoteen 2026 mennessä.
Oppivelvollisuuden laajentaminen toi maksuttoman toisen asteen koulutuksen kaikille lukiolaisille syksyllä 2024. Vieraskielisten opiskelijoiden osuus lukioissa on 13,1 %.
Lukiokoulutuksen lainsäädäntöä on uudistettu 2020-luvulla, mukaan lukien uudet opetussuunnitelman perusteet ja oppivelvollisuuslain voimaantulo. Uudistukset ovat lisänneet opiskelijoiden tuen ja ohjauksen tarvetta.
Espoon nuorisopalveluissa keskeisiä tavoitteita olivat nuorten osallisuuden ja hyvinvoinnin vahvistaminen, nuorisotilojen toiminnan kehittäminen sekä erityisnuorisotyön resurssien suuntaaminen eniten tukea tarvitseville. Nuorisotilat tavoittivat noin 8 500 nuorta, ja käyntikertoja kertyi yli 120 000. Erityisnuorisotyössä panostettiin koulunuorisotyöhön sekä jalkautuvaan työhön, joilla tuettiin koulunkäyntiä ja ehkäistiin syrjäytymistä.
Ohjaamossa tarjottiin monialaista tukea alle 30-vuotiaille, erityisesti koulutukseen ja työllistymiseen liittyvissä asioissa. Etsivä nuorisotyö tavoitti noin 900 nuorta
Kesätoimintaa järjestettiin, ja esimerkiksi Kesäseteli on toiminut hyvin. Kehittämistyötä jatkettiin erityisesti digitaalisten palveluiden ja saavutettavuuden parantamiseksi.
Budjetti on muutetun talousarvion mukainen.