Olet täällä
Millaiset ovat Espoon kirjastojen tilakulut?
Huomenna Espoon kulttuurilautakunta (jonka jäsen olen) käsittelee kokouksessaan Espoon kirjastoverkon linjauksia. En mene tässä bloggauksessa asiaan sen syvemmin, sillä bloggasin asiasta eilen. Sen sijaan päätin tarkastella sitä, minkä verran kirjastotilat maksavat. Kuluilla kun useimmiten perustellaan esimerkiksi kirjastojen lakkauttamisia.
Vastuuvapausmielessä totean, että tilakulu on vain osa kokonaismenoista. Henkilökunta, aineisto jne. vaikuttavat myös. Ja tietty myös kävijämäärät, jos yhdessä kirjastossa käydään kymmenen kertaa enemmän ja kulut ovat kymmenkertaiset, niin kustannus per kävijä on samalla tasolla.
Kannattaa myös muistaa, että kirjastoilla on erilaisia rooleja. Esimerkiksi Sellossa, Entressessä ja Ompussa on kokoustiloja muun muassa järjestöjen käyttöön. Nämä ovat tärkeä asia espoolaisen asukasaktiivisuuden kannalta, mutta merkitsevät myös lisäkuluja.
Millaisia kuluja kirjastojen tiloista tulee?
Alkuun vuotuiset kulut ja käyntimäärät taulukkomuodossa.
Espoo käyttää kirjastojen tiloihin 5,5 miljoonaa vuodessa. Kallein kirjasto on Sello lähes kahden miljoonan vuosimenoilla. Karhusuon kirjasto muutti jo, joten nämä vuoden 2019 tiedot eivät ole enää ajan tasalla. Kivenlahden ja Pikkulaivat luvut olen yhdistänyt, kun käsittääkseni samoilla euroilla ja varmaan ainakin osin samoilla kävijöillä kirjastoa pyöritetään.
Yllä ovat sekä tilamenot että kävijämäärät. Kovinkaan isoja eroja ei ole. Esittelen kohta tämän toisella tapaa muotoiltuna.
Kun samaa graafia tarkastelee piirakan muodossa, kolmen suurimman kirjaston merkitys kasvaa. Yhteensä Sello, Omena ja Entresse merkitsevät 73 prosenttia tilakuluista. Ja kun poistaa vielä kirjastoauton kulut, niin lähikirjastojen yhteenlasketut tilakulutkulut ovat hädin tuskin viidenneksen kuluista.
Kun laskee edellisiä tietoja yhteen, saa kiinnostavia graafeja. Alla olevassa kuvassa esiteltynä minkä verran kirjastotilat maksavat per yksi käynti. Jos sivuuttaa kirjastoauton ja sen tukikohtatilat, niin uudet aluekirjastot Entresse ja Sello ovat kalliimpia per yksi käynti.
Toisessa ääripäässä Saunalahti ja Soukka ovat tila- ja käyntikustannuksiltaan huokeimpia kirjastoja. Omenan muita aluekirjastoja pienempiä kuluja per käynti selittänee osin se, että kirjasto on samalla terveyspalveluiden aula. Käyntejä tulee myös "sivutuotteena".
Mitä näistä graafeista voi päätellä?
Muutaman asian voi todeta näiden graafien pohjalta,
Pieniä kirjastoja lakkauttamalla ei säästäisi juuri mitään
Jos säästää haluaa, niin silkka pienien kirjastojen tarkastelu ei paljoa säästä. Huonokuntoisiksi rakennuksiksi todetut Viherlaakso, Laaksolahti, Soukka ja Nöykkiö vievät yhteensä 6,2 % tilakuluista ja edustavat 8,9 % käynneistä.
Kaikkien lähikirjastojen osuus tilakuluista on 14,9 % kuluista ja 22,4 % käynneistä. Aluekirjastojen tapauksessa ne edustavat 78,7 % kuluista ja 75,7 % käynneistä.
Itse en ole valmis lakkauttamaan yhtään lähikirjastoa, pikemminkin tulisi avata uusia. Etenkin koulujen yhteydessä olevat lähikirjastot ovat kustannustehokkaita, ja asukkaat ovat tyytyväisiä.
Jos tiloista pitää säästää, voiko aluekirjastoja pienentää?
Jos kirjaston tiloista on pakko säästää, kääntäisin katseen aluekirjastoihin. Voiko aluekirjastoista ottaa osia muuhun käyttöön, pitäen samalla huolta siitä, että kirjasto palvelee edelleen hyvin?
Jos vaikkapa Sellon kirjastoa pienentäisi neljänneksen, niin jäljelle jäisi edelleen päälle 4000 neliön kirjasto. Euroja säästyisi teoreettisesti 498 500 euroa. Sillä summalla maksaisi Pikkulaivan, Viherlaakson, Haukilahden, Kauklahden, Laaksolahden, Soukan, Laajalahden, Saunalahden ja Karhusuon kirjastojen kustannukset, ja aineistohankintaan jäisi päälle 20 000 euroa ylimääräistä.
Kirjaston pienentäminen ja uuden vuokralaisen löytäminen ei ole mikään helppo juttu. Mutta jos valita pitää, säilytän kirjastot lähellä.
Toivottavasti säästökeskusteluun lähdetään muutoin kuin mielikuvien pohjalta
Syksyllä 2020 Espoon valtuusto asetti myös kirjastotoimelle kova säästötavoitteet. Taoudellisesti kestävä Espoo -ohjelmassa todetaan, että kirjaston palveluverkon tarkastelulla ja toimintatapoja uudistamalla saataisiin 1,1 miljoonan säästöt viiden vuoden alla. Tästä pääset tuottavuusohjelmaan.
Yltä voi päätellä mitä se merkitsee, jos lähdetään tuota säästöä hakemaan vain pienistä kirjastoista. Käytännössä pitäisi lakkauttaa kaikki lähikirjastot, eikä sekään vielä riittäisi. Toki tilat ovat vain osa menoista, mutta juuri tilakulut mainittiin "kohdennussaatesanoissa".
Noh, ei pidä mennä asioiden edelle, ja ensi vuoden talousarvion on vasta valtuuston käsittelyssä. Mutta jos noin tiukkoja lukuja kulttuuritoimelle asetetaan, toivottavasti samalla tiedostetaan mitä kaikkea se merkitsee.
o o o
Tarkemmin avaan kirjastoverkon periaatteita blogissani 15.11.2020.
Kommentit
Kirjastoselvitys
Hei
Olet perehtynyt asiaan syvällisesti. Kiitos kaikista tiedoista blogissasi.
Olen kysellyt myös mm. Demareiden kantaa lähikirjastoasiaan ja sain Maria Gutzeninalta alle kopioimani vastauksen. Onko tämä säästömahdollisuus ollut mitenkään esillä nyt asian myöhemmissä käsittelyvaiheissa.
t. Raili
toimialajohtaja Harri Rinta-Aho kertoi neuvotteluissa virkavastuulla, että kun säästösumma on viiden vuoden ajalle, jo pelkästää Espoonlahden kirjaston tilajärjestelyillä saadaan tuo säästö aikaan.
Asia jäi budjettineuvotteluissa auki...
Palaan asiaan viiveellä. Budjettineuvotteluissa todettiin, että kirjastoja ei suljeta ja Viherlaakso sai eurot jolla startata toiminta uusissa tiloissa. Eli näiltä osin tämä meni kivasti.
Katsotaan, mitä tulevat vuodet tuovat tullessaan.