Kasvun ja oppimisen lautakunta 7.5.2025: Keltaperhon päiväkodin ja Lähderannan koulun tarveselvitykset

Kasvun ja oppimisen lautakunnan seuraava kokous on nyt keskiviikkona 7.5. Esityslista löytyy kaupungin sivuilta täältä.

Kasvun ja oppimisen lautakunta

Esityslista 07.05.2025 klo 17:30 -

4 Keltaperhon päiväkodin tarveselvitys

Kyseessä on uusi päiväkoti, joka tulisi Jousenkaaren vanhan koulun paikalle Tapiolaan. Paikka on siis ihan Tapiolan urheilupuistossa kiinni, sen itäpuolella. Nykyinen kaava sallii tämän rakennuksen, eli hommiin päästäisiin jo melko pian. Valmista olisi vuonna 2028.

Tulossa oli kahdeksanryhmäinen, 168 laskennallisen paikan päiväkoti. Tuo maksimimäärä ei suunnilleen koskaan täyty, sillä kun ryhmissä on lapsia, jotka kaipaavat enemmän tukea, niin heidän lasketaan vievän esim. 2-3 paikkaa.

Varhaiskasvatuksen toimialan mukaan tämä on Espoon kiireisin kohde. Länsikorkee-Niittykumpu -alueelle on tulossa vuoteen 2034 mennessä 900 varhaiskasvatusikäistä lasta. Toisin sanoen tämä päiväkoti on kiva juttu, muttei riitä.

Tällä hetkellä Niittykummun vanha päiväkoti on väliaikaisessa väistökäytössä. Täällä kuvia päiväkodista vuosien takaa.

Noiden vanhojen tilojen väliaikaiskäyttö on kuitenkin väliaikainen ratkaisu. Tuosta väistöstä luovuttaisiin tämän uuden päiväkodin valmistuessa.

5 Lähderannan koulun tarveselvitys

Julkaisin sopivasti ja sattumalta viime viikolla kuvasarjan Lähderannan koulusta. Täältä näkee millaisista tiloista puhutaan.

Lähderannan koulun “elinkaarta”piti jatkaa remontilla ensi vuonna. Vaan remontin kulut olivat sen verran isot, että on kannattavampaa vaan remontoida nykytilat ja myös laajentaa niitä.

Koulu olisi jatkossakin kaksisarjainen (eli kaksi luokkaa kutakin luokka-astetta). Eli koulussa opiskelisi 12 luokkaa ja vielä kaksi erityisen tuen ryhmää. Tosin alunperin koulu on suunniteltu yksisarjaiseksi, toiselle sarjalle on saatu tilaa talonmiehen asunnosta ja parakista.

Pieni laajennus tarkoittaisi sitä, että erillisestä, kahden luokan parakkitiloista luovuttaisiin ja muutoinkin koulu laajennettaisiin tämän hetken tarpeiden mukaiseksi Esimerkiksi ns. eriyttämistuloja ei ole. Varsinaisesti siis koulua ei olla laajentamassa isommalle oppilasmäärälle, vaan se ollaan tekemässä sopivammaksi oppilasmäärälle. Tämä kuitenkin merkitsee melkein tuplasti suurempia määrää neliöitä (1400 -> 2400-2700), jotka tosin sisältäisivät isomman ja iltakäyttöön tulevan liikuntasalin.

Tämä on kovasti tarpeen. Puolestani eteenpäin saman tien vaan!

6 Matinkylän monitoimitalossa sijaitsevan teatterisalin sekä lämpiön hallintaoikeuden luovutus

Tämä oli jo aiemmin listalla mutta vedettiin pois. Tässä päätösesitys:

“Kasvun ja oppimisen lautakunta päättää, että kasvun ja oppimisen toimiala luovuttaa Matinkylän monitoimitalossa sijaitsevan teatterisalin sekä siihen liittyvän lämpiön hallintaoikeuden määrärahoineen 1.9.2025 käynnistyvän siirtymäkauden jälkeen 1.1.2026 alkaen kulttuurilautakunnan hallintaan, kuitenkin siten, että kyseisten tilojen käyttövuorot myönnetään kasvun ja oppimisen lautakunnan päättämien nuorisotilojen ja leirikeskusten käyttö- ja maksuperiaatteiden mukaisesti ajalle 1.9.2025 – 31.5.2026.”

Kiteytettynä: kasvun- ja oppimisen toimialallaan on käytössä kaupungin omistama tila, jota käyttää lähinnä kulttuuritoimi. Nyt tämä siirrettäisiin hallinnollisesti kulttuuritoimen käyttöön.

Mielestäni selkeä juttu kuin mitä. Hallinnon tulee vastata käytännön arkea.

7 Lausunto valtuustoaloitteeseen ruotsin kielikylpyopetuksen valintaperusteiden muuttamisesta

Julia Lindholmin ja muidenkin valtuustoaloitteessa on esitetty konkreettisia muutosesityksiä (mukavan selkeä valtuustoaloite, muuten), joten kopioin ne tänne:

"Valintakokeen koeosioiden painotus muutetaan vastaamaan kaksikielisen opetuksen (suomi-englanti) valintakokeen painotusta. Jatkossa kokeen enimmäispistemäärä on 75 pistettä: Suomen kielen valmiuksia kartoittava koe 0-45 pistettä, ruotsin kielen peruskäsitteistöä ja kielitaitoa kartoittava koe 0-30 pistettä.

Valintakokeen lisäksi oppilasvalinnassa huomioidaan osallistuminen kielikylpyvarhaiskasvatukseen ja -esiopetukseen, jotta ajatus kielikylpypolusta toteutuu paremmin. Ruotsin kielikylpyopetukseen ensimmäiselle luokalle hakeva voi jatkossa saada pisteitä (0-5p istettä) osallistumisesta kielikylpyvarhaiskasvatukseen ja kielikylpyesiopetukseen: Kielikylpyvarhaiskasvatus 3-5-vuotiaana 1 pisteper vuosi (enintään 3 pistettä), kielikylpyesiopetus 2 pistettä.

Hakijat valitaan kokonaispistemäärän (0-80 pistettä) mukaisessa järjestyksessä. Jos hakijoiden kokonaispistemäärät ovat samat, hakijoiden keskinäisen järjestyksen ratkaisee sisarusperuste, kuten kaksikielisen opetuksen (suomi-englanti) oppilasvalinnassa. Uudet valintaperusteet tulevat voimaan oppilasvalinnassa lukuvuodelle 2025-2026."

Vastausluonnos, höystettyinä omilla pohdinnoillani:

• Useimpina vuosina kaikki halukkaat ovat mahtuneet kielikylpyyn, mutteivät välttämätttä lähimpään kouluun.
• Koulupolku-periaate (kuten Helsingissä) ei oikein sovi Espooseen, kun muutoinkaan ns. koulupolkua ei ole käytössä. Tuo tarkoittaa sitä, että jos olisi kielikylpy-eskarissa tai vaikka tietyn koulun yhteydessä sijaitsevassa eskarissa, niin sitten olisi automaattisestipaikka kielikylvyssä tai kyseisessä koulussa.
• Itsepidän tätä hyvänä mallina. Jos koulupaikatpäätettäisiin osin jopäiväkodinpohjalta, niin se kannustaisi asiaanperehtyviä vanhempia olemaan varhain aktiivisia (ja alueelle muuttavat taiperheet, joiden vanhemmat eivät suunnittele vuosienpäähän, olisivat heikommassa asemassa). 
• Pahimmillaan sitten usealle koulun yhteydessä eskarissa olevalle lapselle olisi luvattupaikka samasta koulusta vaikka asuisivat lähempänä toista koulua, ja tämän kyseisen koulun vieressä asuvat joutuisivat kävelemään siihen toiseen kouluun. Ja tämä osin sattuman seurauksena, eli minne mahtui eskariin.
• Yleisesti valmistelijatpitävät nykymallia hyvänä. Eroja englanninkieliseen kielikylpyyn on. Toisaalta englanninkieliselläpuolellapitää saavuttaa tietytpisterajat, ruotsinkielisessä kielikylvyssä otetaan luokalle niin monta kuin mahtuu,pisteytyksen mukaisessa järjestyksessä. Tämä on syy myös erilaiseenpistetytykseen.

Vastausluonnos kiteytettynä:

• Valintamallipisteytyksineen on tällä hetkellä ihan hyvä, ja koulujen johtokunnat ovat samaa mieltä.
• Ei ole koulupolkua, joten se ei ideana sovi Espooseen. Lisäksi tässä olisi sellainen eettinen haaste, että kielikylpyä on tarjolla lähinnä yksityisissäpäiväkodeissa. Se antaisi “ohituskaistan” niille, joiden vanhemmilla on varaa maksaa yksityisestäpäiväkodista.
• Sisarusperuste koetaan nyt toimivaksi, mutta sitä arvioidaan osana laajempaa sisarusperusteen arviointia ja vaihtoehtojen miettimistä. Tälle siis tulee keltaista tai jopa vaalean vihreää valoa.

8 Tuen uudistus ja Espoon kaupungin lukion opetussuunnitelman muuttaminen 1.8.2025 alkaen

Tämän lukeminen on minulla vielä vaiheessa. Muttaperusidea: opetushallitus on antanut uusia ohjeita lukioihin liittyen. Nyt sitten päivitetään lukioiden opetussuunnitelmia. Muutokset ovat mielestäni varsinpieniä ja tavallaan “läpilaskutettavia” (eli: onhan valtakunnallisia linjauksia noudatettava).

9 Lausunto valtuustoaloitteeseen TUVA-koulutuksen jatko-opintopolkujen kehittämisestä

TUVA-koulutus on suunnattu oppivelvollisille ja aikuisille, jotka tarvitsevat tukea siirtyäkseen lukiokoulutukseen tai ammatilliseen koulutukseen. Tavoitteena on kehittää opiskeluvalmiuksia, kuten opiskelukielen osaamista ja elämänhallinnan taitoja. Espoossa TUVA-koulutusta järjestävät Omnia, Erityisoppilaitos Live ja Ammattioppilaitos prakticum.

Tässä suoraan esityslistasta:

“Inka Hopsu ja 23 muuta kaupunginvaltuutettua ovat 18.11.2024 jättäneet valtuustoaloitteen, jossa esitetään, että Espoossa ryhdytään kehittämään TUVA-koulutusta aloitteessa esitetyn mukaisesti.

Aloitteen mukaan

- lukion opiskelijaksi ottamista tulisi Espoossa uudistaa niin, että kesken TUVA-koulutuksen olisi mahdollista hakeutua myös lukiokoulutukseen. Lukion aloituspaikkoja lisätessä myös jatkuvaan hakuun tulisi varata aloituspaikkoja, joiden hakuajat ja -menettelyt huomioisivat TUVA-koulutuksen kohderyhmän.

- Uuden rakenteen tulisi myös olla sellainen, että se kannustaisi TUVA-opiskelijoita suorittamaan lukio-opintoja aina silloin, kun siihen on riittävät valmiudet.”

Tässä lyhennelmä selostuksesta, sanat omin sanoin kuvattuna:

1. Hakeutuminen TUVA-koulutuksesta lukioon kesken lukuvuoden

Laki sallii joustavan hakeutumisen tutkintokoulutukseen, mutta lukiokoulutukseen ei ole vastaavaa toimintamallia. Lukiolain mukaan opiskelijaksi ottaminen perustuu perusopetuksen päättötodistuksen lukuaineiden keskiarvoon. Jatkuvassa haussa TUVA-opiskelijat eivät välttämättä tule valituiksi, koska kaikki hakukelpoiset voivat hakea. Pääkaupunkiseudulla vapaita aloituspaikkoja ei ole, ja lukioiden vetovoimaisuus on suuri.

2. TUVA-opiskelijoiden lukio-opintojen suorittaminen

Omnian TUVA-koulutuksessa on mahdollista suorittaa lukio-opintoja yhteistyössä Espoon aikuislukion kanssa. Syksystä 2025 alkaen lukio-opintojen suorittaminen on mahdollista myös päivälukioissa. Tavoitteena on antaa nuorille käsitys lukio-opiskelusta. Lukio-opintojen suorittamisen edellytyksenä on peruskoulun päättötodistuksen lukuaineiden keskiarvo vähintään 7,00. Tutustumisjakso kestää vähintään yhden periodin ajan. TUVA-opiskelijat voivat aloittaa lukio-opintonsa päivälukioissa syksyllä.

Prakticumin TUVA-opiskelijoilla on ollut mahdollisuus suorittaa lukio-opintoja, mutta paikat eivät ole riittäneet kaikille. Paikat on jaettu osittain arvonnan kautta.

Tämä on suoraan esityslistatekstistä: “TUVAn ja päivälukioiden yhteistyömallista pyritään tekemään opiskelijalle joustava sekä huomioimaan yksilölliset polut. Opiskelijan oppimisvalmiuksista riippuen osa TUVAn opiskelijoista voi aloittaa lukio-opintojen suorittamisen heti lukion ensimmäisestä periodista alkaen, jolloin ryhmäytyminen samanikäisten nuorten kanssa vahvistuu. Ryhmäytymistä tukee myös se, että kaikki lukio-opinnot päivälukioissa suoritetaan lähiopetuksena samoissa ryhmissä muiden lukio-opiskelijoiden kanssa.”

10 Periaatteet huoltajien kanssa tehtävälle yhteistyölle Espoon kaupungin lukioissa

Lukion johtokunnat onpäätetty lakkauttaa. Samassa yhteydessä valtuusto toivoi, että tarkennetaan miten toteutetaan yhteistyötä vanhempien kanssa. Lukionhan kuuluu sellainen “haaste”, että lapsen täyttäessä 18 huoltaja ei saa enää mitään tietoa suoraan oppilaitokselta.

Tässä ovat valtuuston linjaamat periaatteet huoltajien kanssa tehtävälle yhteistyölle Espoon kaupungin lukioissa: 

"1. Lukioiden tulee huolehtia siitä, että kaikilla huoltajilla on mahdollisuus osallistua huoltajayhteistyöhön.

2. Huoltajien näkemyksiä lukioiden toiminnasta kartoitetaan esimerkiksi vuosittain huoltajille suunnatulla kyselyllä. Kyselyn tulostenperusteella lukiot kehittävät huoltajayhteistyötään.

3. Lukioihin ei ole välttämätöntä perustaa vanhempainyhdistystä. Jos lukioiden yhteydessä toimii vanhempainyhdistys, lukio tukee sen toimintaa. Lukio voi vastaanottaa vanhempainyhdistykseltä avustuksia esimerkiksi apurahojen muodossa. 

4. Lain velvoittamien yhteistyömuotojen lisäksi lukioissa voidaan päättää, miten huoltajia osallistetaan lukioissa. Huoltajia voidaan esimerkiksi kutsua lukion tapahtumiin ja tilaisuuksiin vieraiksi tai esiintyjiksi.

5. Lukioiden viestinnän huoltajien suuntaan on oltava monipuolista ja saavutettavaa. Huoltajien tulee pystyä seuraamaan sekä lukion yleistä tiedotusta että oman nuorensa opintojen etenemistä. Lukion toiminnasta saa tietoa myös lukion verkkosivuilta ja mahdollisilta sosiaalisen median kanavilta."

Miten sitten on tehty yhteistyötä tänä aikana (kiteytys omani):

• Tiedottamisella on keskeinen rooli kodin ja lukioiden yhteistyössä. Lukiot viestivät huoltajille matalalla kynnyksellä, esimerkiksi Wilmassa ja omilla sosiaalisen median kanavilla. Vanhempainyhdistykset ovat tunnettu yhteistyön malli, mutta muitakin mahdollisuuksia on. Huoltajat osallistuvat laajennetun yhteisöllisen opiskelijahuollon tapaamisiin ja esittely- sekä vanhempainilloihin.
• Huoltajat voivat kertoa opiskelijoille työurastaan ja suunnitella työelämäpäiviä. He voivat pitää asiantuntijaluentoja, seurata oppitunteja ja lukion tapahtumia sekä osallistua opiskelijoiden esityksiin. Vanhempainyhdistykset järjestävät kasvatustyötä tukevia tilaisuuksia ja tekevät varainkeruuta.
• Lukiokoulutuksessa järjestetään vuosittainen huoltajakysely. Edellinen kysely oli syksyllä 2024. Huoltajat arvostavat lukioiden yhteisöllisyyttä ja yhdessä tekemistä, mikä luo positiivisen oppimisympäristön. Huoltajat toivovat aktiivisempaa yhteydenpitoa ja tiedottamista, erityisesti oman nuoren asioissa.

11 Suomenkielisen varhaiskasvatuksen,perusopetuksen sekä toisen asteen ja nuorisopalveluiden viranhaltijoiden sekä peruskoulujen johtokuntien päätökset

12 Vastaus hallinto-oikeuden lisäselvityspyyntöön liittyen kunnallisvalitukseen 19.6.2024 lukion päätoimisen tuntiopettajan valinnasta

13 Oikaisuvaatimus oppilaan englanninkieliseen opetukseen valitsematta jättämispäätöksestä

14 Oikaisuvaatimukset 25.3.2025 ja 1.4.2025 peruskoulun matematiikan lehtorin valinnasta (ESPOO-03-2364-24)

15 Oikaisuvaatimus 2.4.2025 peruskoulun virka-apulaisrehtorin valinnasta (ESPOO-032554-24)

16 Salassapidettävä oppilasasia, JulkL 24 §