Do not remove or your site will get broken

Kuvia Kokkolan keskustasta

Toukokuun loppupuolella vuonna 2005 vietin puoluekokousviikonlopun Kokkolassa. Kaupunki on kaunis, ja sääli oli että varsinaiseen "turismiin" ei ollut aikaa. Sitä se politiikka on, pääosin palkatonta työtä.

Etenkin vanha kaupunki oli kaunis, ja vanhat rakennukset. Puolueetonta arvioita olen tosin vähän jäävi antamaan, koska en ole vielä käynyt yhdessäkään vanhassa kaupungissa, josta en pitäisi.

Talous

Perustulo antaisi ihmisille mahdollisuuden rakentaa omaa elämäänsä vapaasti, lisäisi työllisyyttä ja toisi työelämään työnantajien kaipaamaa joustoa ilman, että jousto höylätään työntekijöiden selkänahasta.
> Perustulolla turvataan hyvinvointi, Lehtivihreä 2/2006
> Perustulolla työtä ja hyvinvointia (blogi 4.12.2006)

Vahvat kunnat takaavat hyvinvoinnin. Suomi ei ole hyvinvointivaltio, vaan elämme hyvinvointikunnissa. Kuntien taloustilanne on pidettävä vakaana, jotta ne voivat vastata palveluista.

Ympäristöpolitiikka

Ydinvoima. Ydinvoiman lisärakentaminen ei ole tarpeen. Ydinvoimassa on liikaa riskejä, jotka yritämme vyöryttää tuleville sukupolville Energiantarpeeseen tulee keksiä uusia ratkaisuja. > lue lisää

Bioenergian aika on nyt: Maaseutu eläväiseksi ja muuttoliike kuriin biopolttoaineilla
> lue lisää

- Energiansäästöä rakentamisessa ja liikenteessä
- Kotimainen energia takaa omavaraisuuden ja antaa työtä
- "Öljyriippuvuus puolitettava 2020 mennessä"

Ydinvoima

Ydinvoimaan liittyy kaksi suurta ongelmaa.

Ensimmäinen niistä on onnetomuusriski. Riski ei ole erityisen suurin, mutta sellainen on. Mahdollisia onnettomuuksia ei lasketa kuluiksi, kun pohditaan ydinvoiman hintaa.

Toinen ongelma on ydinjäte. Sitä tulee, ja paljon. On optimistista, ja vastuutonta, haudata ydinjätettä sinne tänne ja leikkiä että ongelmaa ei ole.

Mikään yhteiskunta ei ole kyennyt säilyttämään järjestystä ja rauhaa yli viittäsataa vuotta. Nyt laskemme sen varaan että huolto turvataan tuhansiksi vuosiksi.

Ratkaisu: Ydinvoimasta luovutaan pikku hiljaa. Uusiutuvan edergian osuutta kasvatetaan. Energiankulutus pidetään ennallaan, tekniikan kehittymisen myötä sitä jopa vähennetään.

Espoon kaupunginosat: Saunalahti

Saunalahti on "uusi" asuinalue Espoossa, Espoonlahden yläpuolella, meren rannalla. Vanhan pientaloalueen viereen on rakennettu tiivis kerrostaloalue, joka tulee olemaan koti noin viidelletuhannelle ihmiselle. Nämä kuvat ovat kesäkuulta 2006.

Poliittinen toiminta

Liityin Vihreisiin alkuvuonna 2004, tavoitteenani kunnallisvaalit ja muutoinkin aktiivinen vaikuttaminen kotikaupunkini asioihin. Sain syksyn 2004 kunnallisvaaleissa 115 ääntä. Kiitos äänestäjilleni. Olen ehdolla eduskuntavaaleissa 2007 ja aion olla ehdolla kunnallisvaaleissa 2008.

Muu toiminta

Olen toiminut kotiseututyön saralla monellakin eri tapaa. Kotiseututyötä on näkemykseni mukaan epäpoliittista toimintaa paikallisen aktiivisuuden edistämiseksi ja paikalliskulttuurin luomiseksi.

Mielipidekirjoituksia

Olen vuodesta 1999 alkaen kirjoittanut paikallislehti Keski-Espoon Sanomiin, johon kirjoittamiani artikkeleita löytyy näiltä sivuilta viitisenkymmentä. Olen myös satunnaisesti avustanut muutamia muita lehtiä. Mielipidekirjoituksiani on julkaistu useissa lehdissä.

Tälle sivulle olen kerännyt julkaistuja mielipidekirjoituksiani.


Vuoden 2011 mielipidekirjoituksia

Ilmaismatkoilla on merkitystä lapsiperheille

(Helsingin Sanomat 10.8.2006)

Marjut Nyström ehdottaa (HS 22.7.), että pääkaupunkiseudun busseihin voisi asentaa matkakortinlukijat bussin keskiosaan. Tällöin lastenvaunujen kanssa matkustava voisi maksaa matkansa samalla tavoin kuin etuovesta tulevatkin. Ilmainen matkustaminen lastenvaunujen kanssa ei ole vain tekninen, vaan myös yhteiskunnallinen päätös. Matkustavathan lapset, opiskelijat ja eläkeläisetkin alennetulla hinnalla.

Opiskelijan kyettävä elämään tuloillaan

Viime aikoina on keskusteltu opintotuen tulorajoista ja tulorajoista. Eduskunta jahkailee asiasta säännöllisesti, mutta mitään ei haluta asialle tehdä.

Opintotuki on muistaakseni samalla tasolla kuin vuonna 1993. Kolmessatoista vuodessa hinnat ja valuutat ovat muuttuneet, ja etenkin keskeisten kaupunkien vuokrataso on likimain moninkertaistunut.

Koulut eriarvoistuvat - mitä tehdä?

Suurten kaupunkien koulut eriarvoistuvat. On kouluja joihin halutaan, ja niitä joihin joudutaan. Joka väittää että näin ei ole, on väärässä. Tai on vähintään optimistinen kaupungin työntekijä. Kuka tahansa nuori osaa pistää lähialueensa koulut järjestykseen niiden maineen mukaan.

Espoon Automuseossa monenlaisia kulkupelejä

(Keski-Espoon Sanomat 2/2006)

Espoon Automuseo sijaitsee Pohjois-Espoossa, Pakankylässä. 26 vuotta toiminnassa ollut museo on Suomen vanhin automuseo. Pelkästään autoja museossa on esillä toista sataa, lisäksi esillä on niin moottori- kuin polkupyöriäkin. Museoon on kerätty kaikenlaista muutakin autoiluun liittyvää esineistöä, näytteillä on muun muassa entisaikainen Suomen armeijan autokomppanian opetusvälineistöön kuulunut simulaattori.

Espoon keskuksen uudesta kirjastosta Kirjasto Omenan kokoinen

(Keski-Espoon Sanomat 1/2006)

Siltakadulla Espoontoria vastapäätä alkavat tulevana syksynä uuden liikekeskuksen rakennustyöt. Rakennukseen tulee runsaasti liiketilaa sekä Espoon kaupungin tiloista aluekirjasto sekä kaupunginarkisto ja keskuskirjaamo.

Kino Kaurismäki keräsi salin täyteen

(Keski-Espoon Sanomat 4/2005)

Lokakuussa järjestetty Kino Kaurismäki keräsi runsaasti katsojia. Ensi-ilta oli loppuunmyyty, ja myös koululaisnäytökset keräsivät salin likimain täyteen. Myös elokuvaesitysten yhteydessä järjestetty kahvila keräsi suuren suosion. Kino Tuomarilan vanhahtava ja pelkistetty sisustus sopi hyvin Kaurismäkien elokuvien tunnelmaan.

Espoonportti avattiin liikenteelle

(Keski-Espoon Sanomat 3/2005)

Espoonportti on avattu liikenteelle. Kirkkojärventien ja Rantaradan alitse rakennettu Espoonportti on 350 metriä pitkä ja sen liikennemääräksi arvioidaan noin 6 000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Urakka kesti kaksi ja puoli vuotta.

Espoon keskukseen kolme kaupunkipolkua

(Keski-Espoon Sanomat 3/2005)

Espoo-päivänä lauantaina 27.8. julkistettiin Espoon ensimmäiset kaupunkipolut. Sarjan ensimmäinen osa kattaa Espoon keskuksen, Kiltakallio - Suvelan ja Tuomarilan alueet. Espoon valtuustotalon edessä järjestettiin polkujen avajaistapahtuma, minkä päätteeksi suoritettiin ensimmäinen opastettu kaupunkipolkukävely.

Sivut