Espoo on - vaikka sijaitseekin merenrannalla - varsin järvekäs kaupunki. Jos oikein muistan, Espoossa on 95 järveä. Tämän päälle kaupungissa on vielä useita lampia.

Matinkylä-Olarin alueesta puhuttaessa usein unohdetaan, että vertailtaessa kokoa ja asukaslukua kyseessä taitaa olla Espoon tiiviiten asuttu suuralue.

Suurpellon myötä Matinkylä-Olarin alueesta tulee kolminapainen. Julkinen liikenne niin alueen sisällä kuin muualla pääkaupunkiseudulla on syytä järjestää hyvin.

Tapiola on Espoon suuralueista kenties omaperäisin. Tapiolan miljöötä on syytä vaalia, mutta ei Tapiolaa voi myöskään museoida.

Metroyhteys korostaa jälleen Tapiolan asemaa eteläisen Espoon keskuksena, kunhan uudistukset tehdään harkiten.

Tapiolan ympäristöön suunnitellaan jatkuvasti uutta asutusta. Tämä on tarpeen, muukin Espoo tiivistyy koko ajan. Rakentamisella ei saa kuitenkaan nakertaa "perinteisen" Tapiolan miljöötä.

Espoon pohjoisen puoliskon suhteen palveluiden järjestäminen on hankalaa. Aluetta rakennetaan tasaisena mattona (talo sinne, toinen tänne), jolloin kauppa ei kannata eikä ole hyviä paikkoja kouluille, päiväkodeille ja kirjastoille.

Pohjois-Espoon rakentamisen tulee olla harkitun maltillista. Kalajärven ympärille enemmän, muualle vähemmän asutusta. Lisäksi pitää pyrkiä luomaan asutusta sekä nauhoihin että pieniin paikalliskeskuksiin. Tällöin julkinen liikenne toimii ja muutkin palvelut saadaan järjestettyä.

Espoonlahti on asukasluvultaan Espoon toiseksi suurin suurin asuinalue. Tämä on helppo unohtaa, asutus kun jakautuu niin suurelle alueelle.

Espoonlahden alueella on edessä kaksi suurta haastetta: Ensinnäkin on pidettävä huoli että palvelut pelaavat myös muualla kuin Lippulaivan vieressä. Toisekseen palveluita on vielä syytä petrata, esimerkiksi kulttuuritilat ovat tarpeen.

Metron myös julkinen liikenteen sujuvuuteen on kiinnitettävä erityisen paljon huomiota. Julkisen liikenteen pitää toimia myös jatkossa.

Viime vuosina Espoon keskuksen palvelut on vihdoinkin saatu kohtuulliselle tasolle. Seuraavaksi katse tulee suunnata viihtyisyyteen, ja tasapuoliseen kaupunkirakenteeseen.

Espoon keskuksen asukasluku on kasvanut viime vuosina hurjasti - ja tahti jatkuu. Tämä on mahdollisuus. Esimerkiksi Suviniityn asuinalue aivan Espoon aseman kupeessa on mainio tilaisuus tiivistää asemanseutua ja rauhoittaa Espoon keskusta.

Espoon keskuksen suuralue on laaja, ja etäisyydet pitkiä. Julkisen liikenteen pitää toimia muulloinkin kuin ruuhka-aikaan.

Espoo kasvaa hurjaa vauhtia. On tärkeää, että kasvu pysyy hallittuna.

Olemassaolevaa kaupunkirakennetta tulee tiivistää, ja uusia asuinalueita suunniteltaessa tulee huomioida sekä palvelut että julkisen liikenteen järjestäminen.

Espoo on hieno kaupunki. Paljasjalkaisena espoolaisena olen kiintynyt Espooseen - ainakin omasta mielestäni hyvällä tavalla.

Vahvat kunnat takaavat hyvinvoinnin. Suomi ei ole hyvinvointivaltio, vaan elämme hyvinvointikunnissa. Kuntien taloustilanne on pidettävä vakaana, jotta ne voivat vastata palveluista.

Tulot ja menot tasapainoon. Yhteiskunnallinen taloudenpito ei kovin paljoa eroa muusta maailmasta. Tiedä paljonko sinulla on rahaa, osta viisaasti, älä tee sitoumuksia joihin sinulla ei ole varaa. Vain tasapainoinen julkinen talous mahdollistaa palveluiden järjestäminen.

Kilpailuttaminen ei ole itsessään hyvä tai huono asia. Se on taito joka pitää osata, ja myös laatu on tärkeää.

Terveyspalvelut maksavat Suomessa vähemmän kuin muissa pohjoismaissa. Tämä selittyy kohtalaisen tehokkaalla toiminnalla sekä monien alojen palkkojen jälkeenjääneisyydellä.

Palkkakuopat pois. Sosiaali- ja terveysalojen usein naisvaltaisilla aloilla palkat ovat kaukana koulutusvaateista ja työn vastuusta sekä raskaudesta. Tätä täytyy muuttaa, askel kerrallaan. Se maksaa, mutta niin se vaan on, että laatu maksaa.

Pää pois pensaasta mielenterveysongelmien suhteen. Tapahtui 1990-luvulla. Vähennettiin mielenterveyspalveluiden laitospaikkoja ja siirrettiin potilaita avohoitoon. Avohoidon resursseja ei kasvatettu.

Laitoshoito on tarpeen, mutta painopisteen tulee olla avohoidossa. Siihen tulee satsata, yhteiskunnan usein heikoimpia ei tule jättää yksin.

Tehokasta toimintaa yksilönsuojaa polkematta. Terveydenhuollon potilaat kaipaavat laadukasta, yksilöllistä palvelua. Uudet tuotantomallit ovat sekä sotkeneet että piristäneet alaa. Kokonaisuuden täytyy silti toimia hyvin ja selkeästi.

Tasa-arvo on asia josta tulee pitää huolta. Sukupuolen lisäksi tulee huomioida niin etniset ja elämänkatsomukselliset asiat kuin yhteiskunnan esteettömyyskin.

Ideaalitilanteessa tasa-arvo on sisäänrakennettu yhteiskuntaan siten, että ongelmia ei ole. Nyt ei niin vielä ole.

Turvallisessa yhteiskunnassa on hyvä olla ja elää. Turvallisuutta on niin ulkoinen kuin sisäinen turvallisuuskin.

On tärkeää huolehtia arkisesta turvallisuudesta - siitä että kaduilla on turvallista kenen tahansa milloin tahansa liikkua.

Espoo voi vaikuttaa ilmastonmuutokseen niin kaavoituksella kuin omalla toiminnallaankin. Espoon tulee olla eturivissä ilmastonmuutoksen torjunnassa.

Espoon tulee rakentaa energiaa säästävästi ja huomioida hankinnoissaan ympäristönäkökulmat.

Kaikista tulee pitää huolta, ketään ei jätetä yksin. Hyvinvointivaltion supistamisen myötä on heitetty heikoimpia ulos junasta. Nykyistä sosiaalipolitiikkaa pitää muuttaa.

Toimeentulotuesta on tullut monille pysyvä tapa rahoittaa elämistä. Tätä sen ei pidä olla.