Espoon asuinalueiden historia: Kirkkojärven historia

Tämä on tarina Espoossa sijaitsevan Kirkkojärven historiasta, viitaten sekä 1950-luvulla kuivatettuun järveen, että asuinalueeseen jossa vietin lapsuuteni. Tämä pohjautuu esitykseen jonka toteutin Kirkkojärven koulun 30-vuotisjuhliin keväällä 2014, ja jota olen sen jälkeen päivittänyt säännöllisesti. En osannut päättää teenkö esityksen järvestä vai asuinalueesta, joten päätin tehdä sellaisen saman tien molemmista.

Laitanpa heti alkuun "teaserin". Alla olevassa kuvassa näkee feidaantuen missä kohtaa Kirkkojärvi pienimmillään sijaitsi. Kiinni Kasavuodessa, Glims ja Glomsjokien yhdistymisen eteläpuolella. Alkuun Kirkkojärvi vuonna 1850, sitten 2015.

Muutama taustatieto alueesta:

• Kirkkojärvi on aikanaan ollut merenlahti.
• Järvi oli matala ja sen koko vaihteli tulvista riippuen.
• Järvi kuivattiin 1950-luvulla moottoritien rakennustöiden yhteydessä 
• Sen jälkeen järvi on tehnyt paluun säännöllisesti, etenkin kevät- ja syystulvien aikaan. 
• Likimain ympäri vuoden aivan Kasavuoden vieressä on pieni lampi. Kyseessä on historiallisen Kirkkojärven syvin kohta, ja siis samainen vanhoissa kartoissa näkyvä Kirkkojärvi.. 

Kirkkojärven ympärillä on ollut asutusta jo esihistoriallisella ajalla. Vakiintunutta asutusta on ollut luultavasti 1200-1300 -luvulla.

Ensimmäinen maininta Kirkkojärvestä on vuodelta 1492 pappilan perustamiskirjeestä. Toinen samaisen vuoden historiallisesti miltei yhtä merkittävä tapahtuma oli kun Amerikka "löydettiin".

Kirkkojärvi Bembölen pitäjänkartassa vuonna 1765

Aloitetaan kartalla 1760-luvulta. Tässä on yksi kulma Bembölen kylän kartan alareunasta. Vasemmalla ylhäällä näkyy Espoon kirkko ja sen edestä virtaava joki. Espoon keskus on vaaleana koska se ei kuulunut Bembölen kylään. Kuvassa oikealla alhaalla on Kasavuori, ja aivan Kasavuoressa kiinni on Kirkkojärvi. Glims ja Gloms haarautuvat hieman Kirkkojärven pohjoispuolella.

Huomatkaa muuten miten paljon tarkempi tämä kartta on kuin pian esiteltävä 1850-luvun pitäjänkartta. 

1850-luvun kartta ja Kirkkojärvi

Yllä on kuva Espoosta 1850-luvulla, alempana osa kartasta zoomattuna Kirkkojärveen. Kartta on Fredrik Johan Fonseenin piirtämä.

Kuvassa vasemmalla on Espoon kirkko. Siitä hieman oikealle on Kirkkojärvi, selvästi piirrettynä pienimmän kokonsa mukaan. Kirkkojärvestä ylöspäin lähtee kaksi jokea Glims ja Gloms (luoteeseen). Aivan Kirkkojärven oikealla puolella on Kasavuori.

Kirkkojärvi Kasavuorelta kuvattuna vuona 1915 ja 2016

Kirkkojärvi on aina tulvinut, joten sen rannoilla ei ollut juurikaan asutusta. Kuvassa keskellä on Espoon kirkko. Kirkon edessä oleva metsäisen mäen on oltava uimahallia vastapäätä Lakelaan nouseva mäki. Järven reuna kulkee noin nykyisen Kirkkokadun kohdalla, ja koko nykyinen Kirkkojärven asuinalue olisi veden alla. 

Tässä on kuva lähes samasta paikasta kuvattuna, keväältä 2016. Kirkon edessä ovat seurakuntatalo Kirkonkymppi ja sen oikealla puolella lukio ja uimahalli. Tämä kuva on hieman korkeammalta kuin pitäisi, mutta tyhmät puut tulivat linjalle.

Tässä miltei sama kuvakulma, mutta toiseen suuntaan kuvatuna: kuva Espoon kirkon luota 1900-luvun alusta. Oikealla edessä on Espoonjoki, taustalla oikealla Kirkkojärvi ja Kasavuori.

Terveyskylpylä

Ei, tämä ei ole maalaus. Tämä on Olavi Korkalan upea kuva vuodelta 1955 (Keski-Espoon -seuran arkisto). Tämä kuva on Espoonjoen pohjoispuolelta, käytännössä nykyisen golfkentän kohdalta. Aita vedessä kertoo siitä että koko vuotta järvi ei ollut näin iso. Seuraavaksi esittelen zoomauksen tästä kuvasta.

Suoraan aidan takana näkyy kauempana olevan talon profiilia. Kun vieressä on mäki ja kuvan ottosuuntakin on selvillä, tuon on oltava Dahlin tilan rakennuksia. Niinpä oikealla ja huomattavasti lähempänä oleva rakennus on luultavasti noin nykyisen Kirkkojärven koulun kohdalla ollut pieni maatila.

1960-luku ja Dahlin tila

Kirkkojärvi kuivatettiin Turunväylän rakentamisen myötä 1950-luvulla. Tässä on ilmakuva Espoon keskuksesta 1960-luvulla.

Dahlin tila sijaitsi nykyisen urheilupuiston viereiseltä mäeltä. Punaisen ladon ohi kulkeva tie kulkee noin samaisella linjalla kuin nykyinen urheilupuistolle vievä kävelytie. Ajoittain veden alla on ollut Dahlin mäen takana oikealla oleva alue.

Tässä on Dahlin tila käsittääkseni 1960-luvulla. Laajempi kokonaisuus Dahlin tilasta löytyy Kadonnut Espoo -sarjastani.

Espoon kaupungintalo valmistui vuonna 1971. Seuraavana talvena kaupunki palkkasi valokuvaaja Simo Ristan ikuistamaan maisemia kaupungintalon katolta. Tässä on maisema Kirkkojärven suuntaan. Kovinkaan paljoa tuosta ei saa selvää, mutta huomioikaa että taustalla on Kasavuori, Kasavuoren edessä on ns. Dahlin mäki ja kartanon pihapiirin rakennuksia. Muutoin Kirkkojärvellä ei asuta.
 

Kirkkojärven asuinalue rakennetaan 1970 ja 80-luvuilla

Kirkkojärven asuinalue kasvoi nykyiseen muotoonsa 1978-1984. Asuinalue rakennettiin saviselle peltomaalle. 

Tämä kuva on nykyisen Kirkkojärven ostoskeskuksen tienoilta arviolta 1970-luvun lopulta. Taustalla näkyy virastokeskus, sekä Lagstadin koulu.

Seuraa lyhyt tarina tästä kokonaisuudesta. Olin sivunnut Kirkkojärven historiaa jo aikaisemmassa Espoon keskuksen historia -kokonaisuudessa. Talvella 2014 sain postia entisestä koulustani, Kirkkojärven koulusta. Suunnitteilla oli koulun 30-vuotisjuhlatapahtumasarja. Olin itse koulun ensimmäisiä oppilaita. 

Menin sitten kahvittelemaan entisen opettajani ja entisen rehtorini kera. Vanha koulukin oli ehditty purkaa ja rakentaa uudelleen. Siinä siten sovittiin, että teen esityksen jota voivat käyttää koulun tilaisuuksissa, ja juonsin yhden illaan Kirkkojärven historiasta ja järven palauttamisesta. Tämä on hieman laajennettu verkkoversio siitä esityksestä.

No mutta sehän olen minä, äitini kanssa, 1980-luvun puolilla välein käsittääkseni Dahlin kartanon jonkin "oheisrakennuksen" portailla. Tässä vaiheessa kartano oli jo asumaton.

No mutta, sehän olen taas minä. Koska olen ehkä seitsenvuotias, niin tämä kuva on luultavasti kesältä 1982 tai 1983. Tämä kuva on Kaivomestarinkadun kääntöpaikalta, alkuvaiheessa Kaivomestarinkadun länsipuolella ei ollut vielä taloja.

Tähän kuvaan otin mukaan myös pikkuveljen. Kuva on Kirkkojärven (vanhan) koulun kentältä. Taustalla on vanha koulurakennus. Tämä kuva on aika lailla nykyisen koulun sisältä.

Ilmakuva Kirkkojärvestä 1980-luvulta. Kirkkojärven koulu valmistui syksyksi 1983, joten tämä kuva on niiltä ajoitla. Edellisessä kuvassa koulun takana näkyivät jo uusien kerrostalojen rakennustyöt, joista ei tässä kuvassa näy.

.

Nyt olen laskenut pikkuveljen raitille ihan itse. Vuosi on luultavasti 1985. Tähän aikaan ostoskeskuksella oli niin R-kioski kuin T-kauppa.

Tässä on kuva Espoontorin kattoterassilta. Virastotalojen takana näkyy palvelutalo (valmistunut 1989), toisaalta Varobodenin talo (kaupungintalosta oikealle, punainen katto) purettiin käsittääkseni vuosikymmenen vaihteessa.

Tässä on hieman zoomattu ja rajattu versio edellisestä.  

2000-luku

Tässä kokonaisuudessa ei ole juurikaan 1990-luvun kuvia Kirkkojärvestä. Siihen löytyy useampikin syy: suvun albumeissa kuvia ei tältä ajalta ole, kaupunkisuunnittelukeskus- ja museo eivät tuota aikaa ole kuvanneet, ja 1990-luvulla Kirkkojärvelle ei ylipäätänsä rakennettu käytännöllisesti katsoen mitään. Ainut mitä täpähtui oli suurinpiirtein että maa vajosi.

Sen sijaan 2000-luvulla alkoi tapahtua. Kuninkaantien lukio ja Keski-Espoon uimahalli ovat saman katon alla.

Kirkkojärven koulu valmistui 2009. Vanha koulu purettiin alta pois. Tosin samaksi kouluksi näitä ei oikein ilkeä kutsua, tilaakin on uudessa neljä tai viisi kertaa enemmän.

Lopuksi on hyvä palata alkuun. Ohessa on kuva Kirkkojärvestä, siis siitä järvestä, maaliskuulta 2014. Tämä kuva on otettu kävelytieltä siten, että Kasavuori jää selän taakse. Kirkkojärven syvimmässä kohdassa - siihen mihin vanhoissa kartoissa on aina merkitty järvi - on keväisin ja syksyisin lampi. Oletan että silloin kun Kirkkojärvi oli oikeasti järvi, tämä on se paikka jossa pystyi polskimaan ja kalastamaan vuoden ympäri.

Valokuvat

Esbo Hembygsföreningenin arkisto
Espoon kaupunkisuunnittelukeskus
Bror Hagerlund
Tony Hagerlund
Olavi Korkala

Tutustu myös sukulaisteoksiin

Tämä ei ole ainut kerta kun vaellan paikallishistorian maailmassa. Muuta tutustumisen arvoista:

• Espoon keskuksen historia
• Ennen ja jälkeen -kuvasarja Espoon keskuksen alueelta
• Kauklahden historia, osa 1, osa 2 (Espoonkartano) ja osa 3 (koulut)
• Suvela 1970 ja -80 -luvuilla
• Tuomarila 1980-luvulla
• Villa Karryllin palo 1968
• Kadonnut Espoo -sarjassa on kuvasarjoja alueen puretuista tiloista Dahlista, Jofsista, Kirstistä ja Sunasta.

Kirkkojärvestä sivuillani

• Kirkkojärven palauttaminen hillitsisi tulvahuippuja (mielipidekirjoitus, Helsingin Sanomat 13.10.2017)
• Turunväylän melut hallintaan (mielipidekirjoitus yhdessä Markus Sarénin kanssa, Länsiväylä 17.12.2016)
• Maauimala Espoon Kirkkojärvelle (mielipidekirjoitus, Helsingin Sanomat 26.5.2016)
• Näköalatorni Kasavuorelle (mielipidekirjoitus, Länsiväylä 30.4.2016)
• Kirkkojärvi takaisin - joen laajennuksena (artikkeli, Keski-Espoon Sanomat 2/2013, 26.5.2013)
• Urheilupuiston tekojää käyttöön joulukuun alussa (artikkeli, Keski-Espoon Sanomat 5/2012, 9.12.2012)
• Kirkkojärven palauttaminen tasaisi tulvahuippuja (mielipidekirjoitus yhdessä Tiina Elon ja Reeta Heinon kanssa, Länsiväylä 2.5.2012)
• Espoon Kirkkojärvi takaisin (Helsingin Sanomat 3.1.2012)
• Kirkkojärven koulu muutti takaisin Kirkkojärvelle (artikkeli, Keski-Espoon Sanomat 3/2010, syyskuu)
• Siirtolapuutarha Espoon Kirkkojärvelle (mielipidekirjoitus, Helsingin Sanomat 4.9.2010)
• Espoon keskukseen kolme kaupunkipolkua (artikkeli, Keski-Espoon Sanomat 3/2005)
• Kirkkojärven turvallisuustalkoissa kerättiin roskia ja siistittiin pusikoita (artikkeli, Keski-Espoon Sanomat 3/2004)