terveys ja terveyspalvelut

Terveys on hyvinvoinnin perusta

Terveyspalvelut maksavat Suomessa vähemmän kuin muissa pohjoismaissa. Tämä selittyy kohtalaisen tehokkaalla toiminnalla sekä monien alojen palkkojen jälkeenjääneisyydellä.

Palkkakuopat pois. Sosiaali- ja terveysalojen usein naisvaltaisilla aloilla palkat ovat kaukana koulutusvaateista ja työn vastuusta sekä raskaudesta. Tätä täytyy muuttaa, askel kerrallaan. Se maksaa, mutta niin se vaan on, että laatu maksaa.

Pää pois pensaasta mielenterveysongelmien suhteen. Tapahtui 1990-luvulla. Vähennettiin mielenterveyspalveluiden laitospaikkoja ja siirrettiin potilaita avohoitoon. Avohoidon resursseja ei kasvatettu.

Laitoshoito on tarpeen, mutta painopisteen tulee olla avohoidossa. Siihen tulee satsata, yhteiskunnan usein heikoimpia ei tule jättää yksin.

Tehokasta toimintaa yksilönsuojaa polkematta. Terveydenhuollon potilaat kaipaavat laadukasta, yksilöllistä palvelua. Uudet tuotantomallit ovat sekä sotkeneet että piristäneet alaa. Kokonaisuuden täytyy silti toimia hyvin ja selkeästi.

Aluevaalitavoitteeni: Palvelut sopivan matkan päässä kotoa

Tulevan hyvinvointialueet ovat keskeisessä roolissa tulevina vuosina, kun hyvinvointialueet miettivät alueensa palveluverkkoa. Sote-uudistus ei itsessään merkitse mitään muuta kuin hallinnollista muutosta, käytännön muutokset esimerkiksi palveluverkkoon tulevat vasta myöhemmin.

Sote-uudistus: kenties isoin ongelma, miten estää potilaan turhat eteenpäinlähetykset?

Minun on pitänyt kirjoittaa sote-uudistuksesta varmaan jo joka viikko sitten viime syksyn. Aina on ollut jotain mitä odottaa seuraavalle viikolle. Vaan nyt kun hallitus on antanut myös valinnanvapausesityksensä, ei ole syytä odotella. Hyppään suoraan minua eniten pohdituttavan kohdan kimppuun - miten estää potilaan lähettäminen toisaalle kun hän kaipaa paljon tukea ja hoitoa?

Kuntavaalit ovat myös sote-vaalit

Vuoden, parin ajan on rummutettu, että nämä kuntavaalit eivät ole sote-vaalit. Ennenaikaista, sanon. Sillä nämä ovat mitä suurimmissa määrin myös sote-vaalit. Miksikö näin?

Ensinnäkin kunnat vastaavat entiseen malliin sosiaali- ja terveyspalveluista alkuvuoteen 2019. Puolitoista vuotta on pitkä aika.

Toisekseen, sote-muutos on vasta suunnitteilla. Lakia ei ole viimeistelty, sitä ei ole hyväksytty eikä tietenkään myöskään toimeenpantu. Toisin sanoen muutoksia voi vielä tulla, niin sisältöön kuin aikatauluun.

Sote-uudistus: ovatko palvelut ja demokratia vaihtoehtoja?

Sote-uudistus on ollut vireillä nelisen vuotta, ja on ollut nyt keväällä väliaikaisella aikalisällä. Seuraava hallitus pääsee jatkamaan uudistusta, toivottavasti ei enää sitä seuraava. Tarinaan on kuulunut monenlaisia vaiheita: armeijatyyliin on kiirehditty odottamaan, on oltu avoimia ja on salailtu, on kuunneltu asiantuntijoita ja on oltu kuuntelematta. Omasta vinkkelistäni katsottuna yksi häkellyttävimmistä käänteistä oli, kun viime vuoden lopulla syntyi keskustelua siitä, onko perustuslailla niin väliä kun halutaan turvata palvelut.

Ison Omenan palvelutorille lastenhoitopiste

(Länsiväylä 28.3.2015)

Runsaan vuoden kuluttua kesällä avataan Ison Omenan laajennukseen niin sanottu palvelutori, joka kokoaa yhteen muun muassa kirjaston, terveyskeskuksen, neuvolan sekä  mielenterveys- ja päihdepalvelut. Palvelutorin suunnitelmia esiteltiin Länsiväylässä 18.3.

Sote-uudistus on parannus tai heikennys

Sote-uudistusta on nyt puuhattu muutama vuosi, ja jonkinmoinen välipiste oli tänään. Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisvastuu annetaan viidelle alueelle, ja palveluiden toteuttajia saa olla enimmillään 19. Palvelut tuottavat luultavasti nykyisten sairaanhoitopiirien pohjalle rakennettavat kuntayhtymät.

Koko tämän muutaman vuoden ajan olen seurannut uudistusta tarkkaan, miettinyt sen hyviä ja huonoja puolia ja potentiaalisia kompastuskohtia. En ole osannut sanoa mitä mieltä olen ehdotuksista. Nyt osaan kiteyttää näkemykseni: sote-uudistus on joko parannus tai heikennys, riippuu siitä miten ja millaisena se toteutetaan.

Miksi sanoin Apotille ei?

Viime maanantaina Espoon kaupunginhallitus päätti yksimielisesti esittää valtuustolle, että Espoo ei osallistu sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmän Apotin hankintaan. Kaupunginhallituksen jäsenenä olin tuota päätöstä tekemässä. Nyt perustelen miksi sanoin Apotille ei.

Espooseen palkattava senioriasiamies

(Länsiväylä 8.8.2012)

Espoo on suurten mullistusten edessä: yli 65-vuotiaiden espoolaisten määrä lähes kolminkertaistuu seuraavan 20 vuoden aikana. 2030-luvun alkupuolella 110 000 espoolaista on eläkeiässä. On selvää, että Espoon palvelujärjestelmä joutuu kovemmalle koetukselle kuin koskaan aiemmin.

Haluan päättää ihan itse

Viikonvaihteessa vihreät asettivat puoluekokouksessa tavoitteeksi, että Suomessa sallittaisiin eutanasia. Reaktio on ollut vahva. Netti on pullollaan kirjoituksia vihreiden tappopartioista, ikäihmistenlopetussuunnitelmista, poliittista irtopisteidenkeruuta ja kaikenlaisesta muuta joka ei liity mitenkään siihen mitä vihreät tavoitteekseen asettivat.

Espoon sairaala Jorvin kupeeseen

Ensi maanantaina kaupunginhallitus käsittelee Espoon sairaalan sijaintia. Espoon sairaalaa suunniteltiin Puolarmetsään, ja syntyi komea Orkideaksi kutsuttu konsepti.

Viime syksynä virkamiespuolelta pyydettiin lupaa keskeyttää suunnittelu siksi ajaksi, että voidaan selvittää kannattaisiko sairaala sittenkin rakentaa Jorvin yhteyteen.

Espoon sairaala Jorviin vai Puolarmetsään?

Huomisessa kaupunginhallitukssa käsitellään lähivuosina rakennettavan kuntoutukseen keskittyvän Espoon sairaalan sijaintia. Virkamiehet esittävät, että seuraavien kahden, kolmen kuukauden ajan keskitytään selvittämään kannattaisiko sairaala sijoittaa Puolarmetsän sijaan Jorvin sairaalan yhteyteen.

Tärkeintä on rakentaa toimiva kuntoutussairaala

(Länsiväylä 5.11.2011)

Puolarmetsän sairaalan yhteyteen on suunniteltu kuntoutukseen keskittyvää Espoon sairaalaa. Uusi sairaala, Elä ja asu -keskus, uudet senioriasunnot ja tarjolla olevat terveyspalvelut muodostaisivat yhden kokonaisuuden. Sairaalasta järjestettiin kansainvälinen arkkitehtikilpailu, jonka voittajaksi valikoitui Orkideaksi kutsuttu kokonaisuus.

Taksiyrittäjät Kelan rekisteriin

(Helsingin Sanoma 10.10.2011)

Käydessään Kelan järjestämässä kuntoutuksessa asiakkaalle, jolla ei ole mahdollisuutta käyttää muita kulkuvälineitä, korvataan taksimatkat. Asiakkaan tehtäväksi jää löytää sopiva taksiyritys ja sopia käytännön järjestelyistä.

Espooseen muuttaville ikäihmisille uusia hoiva-asuntopaikkoja

(Helsingin Sanomat 12.5.2011)

Vuoden vaihteesta alkaen niillä ikäihmisillä, jotka ovat asuneet palvelusunnossa tai vastaavassa, on ollut oikeus vaihtaa vapaasti kotikuntaa. Henkilö voi muuttaa vapaasti, ja aiempi kotikunta maksaa asumiskulut esimerkiksi hoivakodissa. Asiasta kirjoitti myös Marjut Lindberg (HS 5.5.2011).

Palvelusetelin käyttöä seurattava järjestelmällisesti

(Länsiväylä 9.3.2011)

Viime syksynä tuli voimaan sosiaali- ja terveyspalveluiden ostoa koskeva palvelusetelilaki. Kunnat päättävät siitä, otetaanko kunnassa palveluseteli käyttöön vai ei. Niin ikään kunnat tekevät valinnan siitä, missä palveluissa ja missä laajuudessa palveluseteliä käytetään.

Kannattaako sairaala rakentaa itse vai yhdessä?

Huomisessa Espoon kaupunginhallituksen kokouksessa käsitellään Espoon sairaalan rahoitusta (tästä esityslistaan).

Puolarmetsään rakennetaan tulevan vuosikymmenen aikana kuntoutussairaala, sekä myös elä ja asu -mallin mukaisesti asuntoja ikäihmisille.

Nuorisopolikliniikalta tukea nuorille

(Keski-Espoon Sanomat 4/2009)

Espoon keskuksessa sijaitseva nuorisopolikliniikka Nupoli aloitti toimintansa elokuun puolessavälissä. Nuorille ja nuorille aikuisille suunnattu suunnatun palvelun ajatuksena on tarjota tukea jo varhaisessa vaiheessa

Nuorisopolikliniikka on suunnattu 13-22 -vuotiaille, nuorimmat Nupolissa kävijät ovat siis yläasteikäsiä, vanhimmat nuoria aikuisia.

Elä ja asu -kokonaisuuksiin tilaa omaishoidettaville

(Länsiväylä 24.10.2009)

Valtaosa tukea tarvitsevista ikäihmisistä tai vammaisista asuu kotonaan. Monia heistä hoitaa omahoitaja: puoliso, lapsi, vanhempi tai joku muu läheinen.

Noin 30 000 suomalaista saa omaishoidon tukea. Vuonna 2007 vanhusten omaishoidontukea sai 367 espoolaista perhettä ja vammaisten omaishoidontukea 361 perhettä. Yhteensä Espoossa työskentelee siis yli 700 omaishoitajaa, ja heidän määränsä kasvaa jatkuvasti. Omaishoitajia on tosiasiassa huomattavasti enemmän sillä kaikki omaishoitajat eivät ole hakeneet tai saa omaishoidon tukea.

Sairaalatontille jätettävä tilaa laajennuksille

(Länsiväylä 31.12.2008)

Espoon uuden kuntoutussairaalan kansainvälisessä arkkitehtikilpailussa palkittiin luova ja perinteistä sairaalarakentamista uudistava suunnitelma. Ehdotus on ansiokas: asiakaslähtöisyyttä ja muunneltavuutta tarvitaan. Lisäksi esimerkiksi päiväkodin yhdistäminen samaan rakennukseen avaa sairaala-aluetta uudella tavalla myös muille espoolaisille. Kuntoutussairaala tulee rakentaa mahdollisimman nopeasti, sillä tarve on suuri.

Omalääkärijärjestelmästä on syytä siirtyä samalääkärijärjestelmään

(Länsiväylä 10.12.2008)

Viime viikkoina Länsiväylässä on pureuduttu terveysasemien omalääkärijärjestelmän ongelmiin. Esimerkiksi Espoonlahdessa kaikille asukkaille ei voida lääkärivajeen takia edes nimetä omalääkäriä. Aika on kypsä omalääkärijärjestelmän uudistamiselle. Tämän suuntaisia askelia onkin jo otettu; esimerkiksi Kivenlahdessa asukkaita hoidetaan tiimeittäin.

Takaisin lapion varteen

(Kuntalehti 28.8.2008)

Otin alkukesästä vapaata tiedottajan töistäni ja pestauduin kolmeksi viikoksi töihin espoolaiseen vanhainkotiin. Vanhainkodissa olin työskennellyt viimeksi yli kymmenen vuotta sitten. Idea tähän oli muhinut jo vuosia, nyt myös olosuhteet sallivat sen toteuttamisen.

Tavoitteena oli muistuttaa itselleni millaista on työskennellä kentällä. Olen Espoon sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsen ja on hyvä nähdä päätösten merkitystä arjessa.

* * *

Hoitotyössä asenne ratkaisee, kielitaidon voi oppia

(Vartti 23.7.2008)

Vartissa (16.7.) kerrottiin kuinka Puolarmetsän sairaalassa suomea puhuvat työntekijät ovat ajoittain harvassa. Tilanne on vastaavanlainen myös muualla Espoossa. Kyseessä on hoitoalalla konkreettinen ongelma - kielitaito tai pikemminkin sen puute hankaloittaa työntekoa.

Jorvin päivystys - kauhistuttava helvetin esikartano?

Viime Espoon valtuuston kokouksessa osa valtuutetuista innostui kutsumaan Jorvin päivystystä helvetin esikartanoksi. Se oli komeasti sanottu, ja sillä pääsi Länsiväylän sivuille. Auttaa varmaan kunnallisvaaleissa. Vastaavia heittoja on helppo heittää, ja on aina autuasta jos ei tiedä missä mennään. Vaan missä Jorvissa mennään?

Erillinen saattohoitokoti Puolarmetsään

(Länsiväylä 26.10.2007)

Helsingissä toimivan Terhokodin johtajan Juha Hännisen mukaan Suomeen tarvittaisiin viisi kertaa nykyistä enemmän saattohoitopaikkoja.

Espoo on päättänyt rakentaa oman saattohoitoyksikön. Saattohoitokodin tarve onkin kiistämätön. Sijainti ja rakentamisaikataulu ovat vielä auki, vaikkakin Espoon valtuusto kaavaili saattohoitokotia Puolarkodin yhteyteen. Tällä hetkellä Espoo ostaa saattohoitopaikkoja Terhokodista, järjestää saattohoitoa omissa yksiköissään, sekä tukee potilaiden viimeisten elinpäivien viettoa kotona.

Sivut

Rajaa sisältöä

Esim. 10.2024