Olet täällä
talous
Vakaa talous takaa palvelut
Vahvat kunnat takaavat hyvinvoinnin. Suomi ei ole hyvinvointivaltio, vaan elämme hyvinvointikunnissa. Kuntien taloustilanne on pidettävä vakaana, jotta ne voivat vastata palveluista.
Tulot ja menot tasapainoon. Yhteiskunnallinen taloudenpito ei kovin paljoa eroa muusta maailmasta. Tiedä paljonko sinulla on rahaa, osta viisaasti, älä tee sitoumuksia joihin sinulla ei ole varaa. Vain tasapainoinen julkinen talous mahdollistaa palveluiden järjestäminen.
Kilpailuttaminen ei ole itsessään hyvä tai huono asia. Se on taito joka pitää osata, ja myös laatu on tärkeää.
Kilpailuttaessa pitää satsata peruslaatuun, ei lisäsellaiseen
Minulla on ristiriitaisia tunteita suhteessa Esperi Caren epäkohdista kummunneeseen keskusteluun kilpailutuksesta. Joka puolella korostetaan, että laatua pitää korostaa. Samaa mieltä minäkin olen, mutta pitäisi keskittyä “peruslaatuun”, ei luksukseen.
Kilpailuttaessa nimittäin laatu jakautuu kahtia:
- “Peruslaatu”. Laatutaso, joka pitää saavuttaa jotta täyttää kilpailutuksen ehdot.
- Lisälaatu (jota usein laaduksi kutsutaan), eli jotain edellisen päälle.
Miten tämä sitten liittyy ikäihmisten hoivaan?
Eläkejärjestelmään voisi tehdä kaksi tasoa
Taloustieteen professori Bengt Holmström on huolissaan siitä, että eläkelupaus voi olla katteeton (HS 13.8.). Jos talous ei kasva tai yhteiskunta kohtaa kriisejä, suuret ikäluokat voivat käyttää tulevien sukupolvien eläkkeet.
Pohjimmiltaan eläkkeiden taso määrittyy siitä, miten paljon sijoitustoiminnan arvellaan tuottavan tulevaisuudessa. Vasta aika näyttää, riittävätkö sijoitustoiminnan tuotot kattamaan eläkkeet.
Strukturoidut sijoitustuotteet ovat huijausta - niistä kannattaa pysyä niin kaukana kuin mahdollista
Eräs ystävä kerran mainitsi, että blogieni otsikoista ei aina käy ilmi mitä mieltä olen. No, tällä kertaa varmaan ilmenee. Stukturoiduista sijoitustuotteista kannattaa pysyä niin kaukana on inhimillisesti mahdollista.
Päivän Helsingin Sanomissa oli artikkeli siitä, kuinka 80-vuotiaan ikäihmisen varallisuus oli huvennut. Itse hän ei muistanut mitä oli tullut tehtyä, mutta säännöllisesti oli käyty “sijoitusneuvonnassa.”
Trumpin omaisuusjärjestelyt, miten kiertää jääviys?
Yhdysvaltain presidentinvaalien jälkeen on ollut paljonkin pohdittavaa. Tänä viikonloppuna olen kuitenkin päätynyt pohtimaan etenkin sitä, mitä valittu Yhdysvaltain presidentti Donald Trump aikoo tehdä omaisuutensa suhteen.
Päivähoitomaksujen ja asumistuen yhteenkoplaus veisi pienituloisimmilta
Elinkeinoelämän keskusliitto ehdottaa että päivähoitomaksuja laskettaisiin. Tämän sanotaan tukevan työllisyyttä, kun töihin meno ei nostaisi entisissä määrin päivähoitomaksuja. Muutos ehdotetaan rahoitettavan pienentämällä asumistukea.
Kuten yleensä, ehdotuksessa on hyvää ja huonoa. Päivähoitomaksut ovat tuntuvia, ja ylin maksuluokka tulee vastaan jo melko pienillä tuloilla. Valitettavasti vain EK:n ehdotukseen sisältyy myös tulonsiirto köyhimmiltä perheiltä paremmin tienaaville.
Voisiko olympialaiset jakaa usealle kaupungille, moneen maahan tai vaikka monelle mantereelle?
Wiredissä on kiinnostava pohdinta siitä, kuinka olympialaiset voitaisiin järjestää vaikkapa 20 paikkakunnalla. Olen itsekin pohtinut samaa, joten raapustanpa asiaan liittyen hieman sanoja paperille - tai oikeammin pikseleitä ruudulle. Kun Rion olympialaisetkin tänään jo epävirallisesti starttasivat.
Miksi sosiaalietuuksien väärinkäytöksistä meuhkataan - isompi ongelma on alikäyttö
Taloussanomat oli tänään tärkeän asian äärellä: kuinka paljon sosiaalitukea jää käyttämättä. Toisin sanoen on ihmisiä joilla olisi oikeus esimerkiksi toimeentulotukeen, mutta he eivät halua, osaa tai pysty tukea hakemaan.
Sosiaaliturvan väärinkäytöksistä puhutaan usein. Sen sijaan kolikon toisesta puolesta, “alikäytöstä”, ei juurikaan puhuta. Tämä on siinä mielessä kummallista, että jokaista etuisuuksia huijaavaa kohden on melkoinen määrä niitä, jotka eivät tukia saa vaikka olisivat tukiin oikeutettuja.
Kuka maksaa bussilippusi?
Joukkoliikenteen subventioaste on pääkaupunkiseudulla noin 50 %. Tämä tarkoittaa sitä, että matkalipusta maksaa puolet matkustaja lippujen hinnoissa ja toinen puolisko maksetaan kunnan tukena joukkoliikenteelle. Tämä 50/50 -periaate on linjattu yleisellä tasolla pääkaupunkiseudun kuntien kesken.
Niinpä se bussin vieressä Mersulla tai Audilla ajava kustantaa osan bussissa matkustavan lipun hinnasta, sanotaan. Vaan onko todella näin? Nyt seuraa melkoinen määrä laskelmia siitä, miten raha liikkuu joukkoliikenteessä, ja kuka tukee kenenkin matkustamista.
Miksi hallituksella on lukuisia veronkiertämistä edesauttavia projekteja vireillä yhtä aikaa?
Sipilän hallitus on viimeisten viikkojen aikana esitellyt suunnitelmiaan. Ehdotuksista voi olla montaa mieltä, niissä on sekä hyvää että huonoa. Kummallisin sivujuonne on, että samaan aikaan hallituksella on työn alla useita muutoksia, jotka etenkin yhdessä helpottavat veronkiertoa ja edesauttavat harmaata taloutta.
Fortum, sisäpiiritiedon vuotaminen ja maan tapa
Uusimmassa Voima-lehdessä on yksi hyvin kiinnostava artikkeli. Mikko Niskasaari kirjoitti pitkälti julkisuudessa olleiden tietojen perusteella viime kesän ja syksyn ydinvoimalapäätösten taustoista. Jo syksyllä omaan korvaanikin särähti se mitä prosessista kerrottiin, joten palasin itsekin asiaan..
Pikakertaus mistä oli kyse.
Työllä ei enää rikastu - perustuloa ja pääomatuloja kaikille?
Päivän Helsingin Sanomissa (23.3.2014) on kirjoitus varallisuuden jakautumisesta (""Työllä ei enää rikastu" - perijöiden yhteiskunta tekee paluun.). Kirjoituksessa esitellään taloustieteilijä Thomas Pikettyn ajatuksia.
Robinhoodin myötä ilmaista osakekauppaa - uusi mullistus tulossa amerikanmaalta?
Yhdysvalloissa on vireillä kiinnostava kuvio. Robinhood-niminen yritys, jonka taustalla on yhtenä rahoitajana myös Google, tarjoaa mahdollisuutta käydä pörssikauppaa Yhdysvaltalaisissa pörsseissä kuluitta. Tulossa saattaa olla melkoinen mullistus - ja jälleen uusi yhteiskunnallisesti merkittävä instituutio joka “koodataan uusiksi” ja jonne uudet Googlen kaltaiset jättifirmat työntyvät.
Kaikki velka pitää ottaa huomioon
Helsingin Sanomat uutisoi (Kotimaa 30.12.2013) Uudenmaan kuntien velkamäärästä. Kunnan velan määrä ei kerro vielä kaikkea. Esimerkiksi Espoolla on velkaa runsaat tuhat euroa asukasta kohden, mutta kun huomioidaan koko konserni eli myös yhtiöt ja kuntayhtymät, summa onkin yli viisinkertainen.
Espoon kaupunginhallituksen konsernijaoston esityslista 9.12.2013: HUS ja HSY
Ensi maanantai Espoon konsernijaostossa isoimmat asiat ovat katsaus Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin toimintaan ja Helsingin seudun ympäristön ohjeistaminen. Avaan alla merkittävimmät kokousasiat.
Säästöjä ei tule repiä työntekijöiden selkänahasta
Suomalaisten kuntien, ja samoin myös Espoon kaupungin, taloustilanne on heikentynyt. Espoon kokoomus on nyt osittain perussuomalaisten tuella asettunut vastustamaan kaupunginjohtajan esittämää veronkorotusta - veroprosentti halutaan pitää ennallaan, tarvittaessa työntekijöitä ollaan valmiita irtisanomaan.
Suurimman osan Espoon menoista muodostavat sosiaali- ja terveys- sekä opetustoimi. Henkilöstön vähentämisen perään haikailevien olisi hyvä linjata lähetetäänkö kotiin esimerkiksi opettajia, lääkäreitä vai lastenhoitajia.
Kymmenen vuotta paikallispolitiikkaa: kaksi ja puoli vuotta työtä, ainakin 546 kokousta ja palkkiota vajaat viisi euroa per tunti
Olen ollut mukana politiikassa kymmenen vuotta. Esittelen nyt kuinka paljon minulla on mennyt aikaa politiikkaan, kuinka monissa kokouksissa olen istunut ja kuinka paljon olen saanut korvauksia luottamustehtävien hoitamisesta. Poimin mukaan kaiken politiikkaan käyttämäni ajan, en vain kokouksia joista maksetaan palkkaa. Tämä siksi, että politiikka on yksi iso kokonaisuus. Esityslistan lukemista, siitä keskustelemista tai kokouksiin osallistumista ei voi erottaa toisistaan.
Rakentamattomat asuintontit otettava käyttöön
Espoossa rakentamattoman asuintontin veroprosentti on 1,65 %, Helsingissä 1,8 % ja Vantaalla 2,5 %. Esitimme Espoon kaupunginhallituksessa rakentamattoman asuintontin veroprosentin nostoa Helsingin tasolle, mutta esitys hävisi niukasti.
Espooseen palkattava senioriasiamies
Espoo on suurten mullistusten edessä: yli 65-vuotiaiden espoolaisten määrä lähes kolminkertaistuu seuraavan 20 vuoden aikana. 2030-luvun alkupuolella 110 000 espoolaista on eläkeiässä. On selvää, että Espoon palvelujärjestelmä joutuu kovemmalle koetukselle kuin koskaan aiemmin.
Kauppakeskukset täytyy suunnitella keskelle kaupunkia
Viimeisen vuosikymmenen aikana Espoo on toiminut kauppakeskusten suunnittelussa mallikkaasti. Niin Leppävaaran Sello, Matinkylän Iso Omena kuin Espoon keskuksen Entressekin on rakennettu keskelle asutusta. Kävelymatkan päässä asuu kymmeniä tuhansia espoolaisia, ja kauppakeskukset sijoittuvat joukkoliikenteen solmukohtiin.
Kotitalousvähennys pienenee - ja hyvä niin
Kotitalousvähennyksen yläraja tiputetaan 3000 eurosta 2000 euroon. Lisäksi korvattava osuus työkuluista laskee 60 prosentista 45 prosenttiin. Jatkossa esimerkiksi kotiaan remontoiva ei saa enää niin paljoa verovähennyksiä kuin ennen.
Poliitikkoja kritisoidaan siitä, että halutaan vain tuhlata lisää, eikä sanota mistä voisi säästää. Nyt sanon. Kotitalousvähennuksestä kannattaa leikata. Hyvä hyvä!
Palvelusetelin käyttöä seurattava järjestelmällisesti
Viime syksynä tuli voimaan sosiaali- ja terveyspalveluiden ostoa koskeva palvelusetelilaki. Kunnat päättävät siitä, otetaanko kunnassa palveluseteli käyttöön vai ei. Niin ikään kunnat tekevät valinnan siitä, missä palveluissa ja missä laajuudessa palveluseteliä käytetään.
Kuntaliitos, seutuhallinto vai lisää yhteistyötä?
Pääkaupunkiseudun poliittinen vuosi käynnistyy toden teolla ensi maanantaina, kun Helsingin seudun 14 kunnan valtuutetut tapaavat Vantaan Energia Areenalla. Illan aikana tutustutaan kaksiportaisen seutuhallinnon selvityksiin.
Pääkaupunkiseudun tulevaisuus on tulevien eduskuntavaalien kuuma peruna. Pitäisikö alueen kuntien liittyä yhteen, rakentaa yhteinen seutuhallinto vai tehdä nykyistä enemmän yhteistyötä? Vaihtoehtoja on oikeastaan kolme.
(1) Perinteinen kuntaliitos, jossa Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen muodostaisivat uuden Helsingin kaupungin.
Budjetissa painotettava ennaltaehkäisyä ja pitkän aikavälin vaikutuksia
Espoon ensi vuoden budjetti linjataan marraskuun aikana. Viime viikon lopulla kaupunginjohtaja esitteli budjettiehdotuksensa, jota poliitikot käyvät läpi ensi viikolla.
Kannattaako sairaala rakentaa itse vai yhdessä?
Huomisessa Espoon kaupunginhallituksen kokouksessa käsitellään Espoon sairaalan rahoitusta (tästä esityslistaan).
Puolarmetsään rakennetaan tulevan vuosikymmenen aikana kuntoutussairaala, sekä myös elä ja asu -mallin mukaisesti asuntoja ikäihmisille.
Lommilan raideyhteys on valitettavasti kaukaista tulevaisuutta
Varavaltuutettu Mia Kaukinen (kok) kommentoi kirjoitustamme kauppakeskusten sijoittelusta ja eritoten Lommilasta todeten muun muassa että ajatuksemme "peilaavat enemmän tähän päivään kuin tulevaisuuteen." Nykypäivä asettaa valitettavasti rajoituksia tulevalle, ja kaupunkirakenne muuttuu varsin hitaasti. Suuret kaupunkirakenteelliset linjaukset kannattaa pohjata siihen miten asiat nyt ovat ja mihin suuntaan niiden halutaan tulevaisuudessa kehittyvän.
Kaupathan ovat jo auki sunnuntaisin!
Eduskunta päättää loppuvuonna kauppojen aukioloaikojen vapauttamisesta. Uuden ehdotuksen mukaan kaikki kaupat saisivat olla sunnuntaisin auki kuusi tuntia, ja pienimmät kaupat vaikka kellon ympäri. Itse pohdin onko keskustelussa jäänyt huomioimatta että kaupat jo ovat jo käytännössä auki myös sunnuntaisin.
Budjetin vääntäminen on hankalaa
Tänään lauantaina 7.11. Espoolaiset vihreät luottamushenkilöt kokoontuvat koko päivän seminaariin käsittelemään Espoon ensi vuoden budjettia. Budjetin ohessa on tarkoitus käsitellä myös palveluverkon uudistamista. Ei mitään ihan pieniä aiheita.
Tulossa ikävä syksy - ja monta laihaa vuotta
Olen ollut politiikassa mukana nyt kuutisen vuotta. Viisi ensimmäistä vuotta pääsi olemaan mukana kun talous meni parempaan suuntaan - ja pääsi jakamaan lisää. Viime vuosi meni epätietoisuudessa, talous oli matkalla karille, mutta kukaan ei oikein tiennyt mitä tehdä. Nyt vaikuttaa siltä että ollaan pohjalla, mutta noususta ei ole vielä tietoa.
Taantuma on iskenyt etenkin isoihin vientivetoisiin yrityksiin. Kunnat saavat osuuden yrityksien maksamista yhteisöveroista. Yhteisöverojen määrä on romahtanut, ja tämä tuntuu etenkin Espoon kaltaisissa kaupungeissa.