Opetus ja koulutus

Peruskoululaitos on käytännössä yhteiskunnan selkäranka. Sen toimivuudesta ja resursseista on huolehdittava.

 

Etenkin pienillä lapsilla luokkakoon täytyy olla sopivan pieni, isommat voivat opiskella isommissakin ryhmissä. Kannatan lähikouluja, kävelymatkan päässä oleva lähikoulu tarjoaa lapsille turvallisen ympäristön.

 

Ammatillinen koulutus on jäänyt lapsipuolen asemaan. Käytännön taitajia tarvitaan. Etenkin lukiota ja ammatillista koulutusta on vedettävä lähemmäs toisiaan siten, että ainakin isommissa opetusyksiköissä nuorella on mahdollisuus suorittaa molempia opintoja rinnakkain.

Puolikuu neljällä perusvärillä

(Keski-Espoon Sanomat 2/2011, 22.5.2011)

Vanttilassa sijaitseva Vanttilan koulu valmistui vajaat kaksi vuotta sitten syksyllä 2009. Koulun oppilaat ovat pääosin Vanttilasta eli radan eteläpuolisesta Kauklahdesta, sekä viereisestä Kurttilasta.

Kirkkojärven koulu muutti takaisin Kirkkojärvelle

(Keski-Espoon Sanomat 3/2010, syyskuu)

Kirkkojärven koulun kolmen vuoden evakko Muuralan Koulumestarin koulussa on päättynyt. Kirkkojärvelle kohonnut uusi rakennus otettiin käyttöön syyslukukauden alussa. Samassa yhteydessä Kirkkojärven koulu muuttui yhtenäiskouluksi, eli siellä on jatkossa vuosiluokkia ensimmäisestä yhdeksänteen.

Kauklahden historia, osa 3: Kauklahden koulujen historia

Espoon ensimmäisiä ruotsinkielisiä koulupiirejä oli Träskbyn koulupiiri, johon kuuluivat Järvikylä, Espoonkartano, Mankki, Niemis, Vuorela, Koskenmäki, Perinki, Mynttilä, Muulo, Åminne, Jupp sekä osia Kauklahden ja Kurttilan kylistä.

Kuinka paljon vaihtoehtoja kaupunki voi tarjota?

Vietin viikolla kaksi päivää Oulussa Sairaalapäivillä. Kaunis kaupunki ei ollut kauneimmillaan marraskuun tihkusateessa. Sairaalapäivillä paneuduttiin erikoissairaanhoidon ongelmiin ja tulevaisuuteen. Mieleenpainuvin puheenvuoro oli kuitenkin filosofinen pohdinta kunnallisten palveluiden luonteesta.

Vanhemmuuden ja opiskelun yhdistäminen vaatii myös yhteiskunnan tukea

On se kivaa että olen jo kolmenkympin toisella puolella. Kaksikymppisiin ja sitä ikää lähestyvien harteille kun yhteiskunnan suunnalta asetellaan melkoisia paineita. Nuorten pitäisi valmistua nopeasti, työllistyä heti ja tehdä siinä samassa mahdollisimman monta lasta. Tämä tietysti tilanteessa, jossa yhteiskunnan tukea voisi vaikka vähentää tai ainakin niiden myöntämistä tiukentaa.

Muun muassa sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä (kesk.) on huolissaan alhaisesta syntyvyydestä. Ei siinä mitään, saahan sitä olla huolissaan. Yleisen patistelun sijaan sitä kuitenkin toivoisi konkreettista tukea - sekä rahaa että hallinnon aiheuttamien ongelmien purkamista.

Kaksi koulua ja päiväkoti samassa paketissa

(Keski-Espoon Sanomat 1/2008)

Muuralassa sijaitseva Koulumestarin koulu aloitti toimintansa viime elokuussa. Oppilaita uudessa rakennuksessa on runsaat 300, joista noin puolet ovat evakossa Kirkkojärven koulusta. Samassa rakennuksessa toimivat tällä hetkellä niin Koulumestarin ja Kirkkojärven koulut, kuin Koulumestarin päiväkotikin.

Espoon keskuksessa 3000 opiskelijan kampus

(Keski-Espoon Sanomat 3/2007)

Syyslukukauden alussa avasi ovensa Espoon seudun kuntayhtymä Omnian uusi rakennus Kirkkokadulla. Uusiin tiloihin siirtyivät Matinkylästä puu- ja viheralan artesaanit, talonrakentajat sekä media-assistenttiopiskelijat.

Lukio ja ammattikoulu vai molemmat yhdessä?

Aika ajoin nousee keskusteluun ajatus ammatillisen koulutuksen ja lukion yhdistämisestä tai ainakin yhteistyön tiivistämisestä. Tämä idea ammuttiin viikolla nopeasti alas. Ei kannata kuitenkaan hutkia ennen kuin asiaa tutkii – tiiviistä yhteistyöstä voisi olla paljon hyötyä.

Eheytetty koulupäivä on ratkaisu vain osalle lapsista

Pienten koululaisten iltapäivät herättävät keskustelua. Pienille lapsille ei tosiaan ole hyväksi olla itsekseen pitkiä aikoja. Ratkaisuksi on suunniteltu eheytettyä koulupäivää, jossa lapsille olisi tekemistä käytännössä pidemmälle iltapäivään asti. Täytyy kysyä, onko reaktio ylimitoitettu?

Opiskelijan kyettävä elämään tuloillaan

Viime aikoina on keskusteltu opintotuen tulorajoista ja tulorajoista. Eduskunta jahkailee asiasta säännöllisesti, mutta mitään ei haluta asialle tehdä.

Opintotuki on muistaakseni samalla tasolla kuin vuonna 1993. Kolmessatoista vuodessa hinnat ja valuutat ovat muuttuneet, ja etenkin keskeisten kaupunkien vuokrataso on likimain moninkertaistunut.

Koulut eriarvoistuvat - mitä tehdä?

Suurten kaupunkien koulut eriarvoistuvat. On kouluja joihin halutaan, ja niitä joihin joudutaan. Joka väittää että näin ei ole, on väärässä. Tai on vähintään optimistinen kaupungin työntekijä. Kuka tahansa nuori osaa pistää lähialueensa koulut järjestykseen niiden maineen mukaan.

Keski-Espooseen uusia kouluja

(Keski-Espoon Sanomat 2/2005)

Asukasillassa 18.4. Kuninkaantien lukion auditoriossa esiteltiin yli satapäiselle yleisölle Espoon kouluverkkosuunnitelmia. Tilaisuus typistyi pelkäksi yleisien taustojen esittelyksi, sillä konkreettisia muutossuunnitelmia ei oltu esitelty poliittisille luottamushenkilöille, eikä asukkaillekaan.

Opiskelijat ovat olemassa kesälläkin

(Helsingin Sanomat 6.8.1999)

Helsingin Sanomien pääkirjoituksessa 4.8. otetaan kantaa opiskelijoiden asumistuen muutokseen. Toukokuun 2000 alusta alkaen parisuhteessa asuvat opiskelijat "alennetaan" samaan tukiluokkaan kuin yksin asuvat opiskelijat. Tämä nostaa hieman yksin asuvien tukea, mutta romahduttaa yhdessä asuvien pariskuntien asumistuen. Pääkirjoituksessa ei mainita sitä, että ero yksin asuvien ja parisuhteessa elävien välille tulee kesäkuukausista.

Yliopiston tulisi olla harkittu valinta

(Helsingin Sanomat 16.12.1997)
Yliopiston pitäisi olla harkittu valinta Kolumnissaan "Valintaprosessi on siirrettävä lukioon" (HS 9. 12.) Pauliina Pulkkinen ehdottaa, että valinta yliopisto-opintoihin tehtäisiin jo lukiossa. Näin yliopisto olisi luonteva jatke lukiolle, akateeminen loppututkinto saavutettaisiin nuorempana ja systeemi "päästäisi muut miettimään muita vaihtoehtoja".
 
Saattaa olla kansantaloudellisesti järkevää, että peruskoulu johtaa lukioon, lukio yliopistoon ja yliopisto nopeasti työelämään. Tämä "opintoputki" on toki tehokas, mutta jättää vain vähän tilaa omalle valinnalle. Moniko valkolakin saadessaan todella tietää, mitä elämältään haluaa?

Sivut

Rajaa sisältöä

Esim. 6.2024