Olet täällä
Kirjoituksia & Kuvia
Montako Leo Messiä 11 Tony Hagerlundia voittaisi?
Tiedättehän Leo Messin. Nuori, taitava jalkapalloilija, monien mielestä maailman paras. Tekee viitisenkymmentä maalia vuodessa.
Tiedättehän minut, vähän vanhempi ja pikkaisen huonompi jalkapalloilija. Pelasin nuorena viitisen vuotta EBK:n riveissä ja voitin kerran Uudenmaan piirin mestaruuden. Tuona aikana tein kaksi maalia - samassa ottelussa. Aikuisiällä ryhdyin sunnuntaiharrastelijaksi, ja maalejakin olen saanut tehtyä monta enemmän. Puolustustaito ja pelikäsitys ovat vahvuuksiani, nopeus tai pikemminkin sen puute suurin heikkouteni. ja myöhemmin yhden eturistisiteen puute.
Suurpellosta tiiviit julkiset yhteydet Länsimetroon ja rantaradalle
Likimain keskellä Espoota sijaitseva Suurpelto on jo saanut ensimmäiset asukkaansa. Suurpelto kasvaa tämän vuosikymmenen aikana noin 7000 asukkaan kaupunginosaksi.
Miten niin seutuhallinto lisäisi byrokratiaa?
Pääkaupunkiseudulle toteutettavaa seutuhallintoa vastustetaan usein sillä perusteella, että hallinto kasvaisi. Tämä on hyvä esimerkki väitteestä joka kuulostaa vakuuttavalta, mutta ei tarkoita mitään. Väite ei ole tosi tai epätosi, se on vain väite.
Julkisilla Nuuksion luontokeskukseen
Nuuksiossa aukeaa ensi keväänä uusi luontokeskus Haltia. Luontokeskus tulee Solvallan urheiluopiston yhteyteen. Paikka on hieno, mutta julkiset yhteydet vain välttävät.
Espoon kartanot ja huvilat: Vanha-Mankkaan kartano
Vanha-Mankkaan kartano löytyy keskeltä Espoota, Mankkaan rauhaisalta asuinalueelta. Kartano on alun perin 1600-luvulta.
Tampereen asuntomessut: liikaa luksusta mutta hienoja uusia ideoita
Tampereen asuntomessut pidettiin Vuoreksessa. Vuoreksen löytää kilometriä keskustasta etelään, kohtalaisen läheltä Hervantaa. Tulossa on 13 000 asukkaan kaupunginosa.
Espooseen palkattava senioriasiamies
Espoo on suurten mullistusten edessä: yli 65-vuotiaiden espoolaisten määrä lähes kolminkertaistuu seuraavan 20 vuoden aikana. 2030-luvun alkupuolella 110 000 espoolaista on eläkeiässä. On selvää, että Espoon palvelujärjestelmä joutuu kovemmalle koetukselle kuin koskaan aiemmin.
Sahaojan alajuoksun myllypato, Espoo
Brobackantien varrella, Nuuksiossa, Sahaoja virtaa kohden Nuuksion Pitkäjärveä. Perimätiedon mukaan joskus vajaat sata vuotta sitten paikallinen insinööri rakennutti puron alajuoksulle lohkotuista kivistä myllypadon.
Espoon kartanot ja huvilat: Kilon kartano
Kilon kartanon historia alkaa 1600-luvun jälkipuolelta. Kartano on yksi Espoon merkittävimmistä. Nykyinen päärakennus on peräisin vuodelta 1883, ja sitä on laajennettu 1919.
Miksei koulussa opiskella englannin tunnilla historiaa?
Peruskoulun tuntijako ja sen mahdollinen uudistaminen herättää jokusen vuoden välein vilkkaan keskustelun. Sitten menee puoli vuotta tai vuosi asiasta keskustellessa, ja syntyy kompromissi jonka seurauksena juuri mikään ei muutu.
Tällä kertaa jotain - onneksi - myös muuttuu.
Asunto-osakeyhtiö Puntarpää, Soukka, Espoo
Asunto-osakeyhtiö Puntarpää sijaitsee Espoon Soukassa. Rakennus on L:n muotoinen.
Espoon uimarannat: Nuottaniemen uimapaikka
Nuottaniemessä ei ole oikeastaan uimarantaa, vaan kolme pientä uimapaikkaa vierekkäin. Kyseessä ei ole virallinen tai ylläpidetty ranta, vaan käsittääkseni naapuritalonyhtiöt katsovat rantojen kunnon perään.
Keramiikkatehtaan päärakennus Keran asukkaiden käyttöön
Keskellä Espoota sijaitsevalta nykyään lähinnä junaseisakkeestaan tunnetun Keran alueelta on muuttamassa loppukin teollisuus pois. Tilalle on suunnitteilla uusi asuinalue. Pelkästään Inex Partnersilta vapautuu pääosin asuinrakentamiselle peräti 21 hehtaaria maata. Kaupunkisuunnittelulauta ryhtyy kaavoittamaan aluetta uudestaan.
Tervetuloa laatimaan vihreiden vaaliohjelmaa
Vajaa viisi vuotta sitten sain idean. Ryhdyin miettimään voisivatko puolueet tehdä vaaliohjelmaansa avoimesti wikitekniikan avulla.
Espoon julkiset laiturit
Espoossa on kymmenittäin julkisia laitureita, joita Espoon kaupunki tai jokin muu taho ylläpitää. Valitettavasti näistä laitureista ei juurikaan tiedetä. Asia pitää muuttaa!
Espoon kaupungintalo
Espoon kaupungintalo on tyylikäs nelikymppinen keski-ikäinen. Rakennus on ollut tyhjä jo muutaman vuoden, tulkinnasta riippuen mitättömistä tai merkittävistä syistä.
Uimaranta Otaniemeen
Kaupunkisuunnittelulautakunta linjasi toukokuun alussa Otarannan kaavoitusta. Alueelle suunnitellaan sekä runsaasti asuinrakentamista, että ulkoilureitistöjä. Päätöksessä todettiin - hieman byrokraattiseen malliin, että "varmistetaan monipuolisen urheilu- ja ulkoilutoiminnan sijoittuminen ranta-alueelle huomioiden Laajalahden Natura-alue."
Olennaisinta olisi saada Otaniemeen julkinen uimaranta.
Länsimetroa kannattaa jatkaa saman tien
Huomisen (28.5.2012) kaupunginhallituksen merkittävin asia on länsimetron jatkon hankesuunnitelma. Ehdotus on, että Länsimetroa jatkettaisiin saman tien Matinkylästä Kivenlahteen. Tälle on helppo sanoa kyllä.
Hankesuunnitelmasta päätettäessä ei vielä päätetä toteuttaa mitään, mutta mahdollistetaan se, että Espoon valtuuston voi käsitellä asiaa - luultavasti jo tänä vuonna.
Näillä näkymin länsimetro valmistuu loppuvuonna 2015. Metrolinja jatkuu silloin Ruoholahdesta Matinkylään, tulossa on yhteensä seitsemän asemaa ja lähes 14 kilometriä raiteita.
Urheilupuiston tekojää käyttöön kenties jo ensi talven aikana
Keski-Espoon urheilupuiston uudistaminen pääsee toden teolla vauhtiin vielä toukokuun puolella, kun nykyinen nurmikenttä poistetaan. Samalle paikalle on tulossa keinonurmikenttä sekä jäähdytyslaitteisto. Tulevaisuudessa kentällä pääsee luistelemaan tekojäällä.
Kävelyretki Espoonjoen varrella
Espoon tuomiokirkon tienoilla on yksi Espoon, ja Uudenmaan ja koko maan hienoimmista kulttuurihistoriallisista kokonaisuuksista. Tässä kuvassa on taustalla Lagstadin kotiseututalo.
Espoo - Helsingin seudun ahkerin vuokratalojen rakentaja
Intomielisenä espoolaisena minua on usein piikitelty siitä, että Espoo ei rakentaisi sosiaalista asuntotuotantoa eikä vuokra-asuntoja. Tämä “totuus” tulee usein vastaan myös lehtien sivuilla. Samaan aikaan etenkin Espoon kaupungin virkamiehet ovat todenneet, että Espoo rakentaa eniten sosiaalista asuntotuotantoa.
Haluan päättää ihan itse
Viikonvaihteessa vihreät asettivat puoluekokouksessa tavoitteeksi, että Suomessa sallittaisiin eutanasia. Reaktio on ollut vahva. Netti on pullollaan kirjoituksia vihreiden tappopartioista, ikäihmistenlopetussuunnitelmista, poliittista irtopisteidenkeruuta ja kaikenlaisesta muuta joka ei liity mitenkään siihen mitä vihreät tavoitteekseen asettivat.
Espoon kartanot ja huvilat: Luukin kartano
Luukin kartano löytyy Pohjois-Espoosta, läheltä Vihdintietä. Ensimmäinen maininta kartanosta on vuodelta 1601. Nykyinen kartanon päärakennus on vuodelta 1925.
Espoon kartanot ja huvilat: Leppävaaran kartano
Leppävaaran kartano sijaitsee Leppävaaan pohjoispuolella. Yksityisomistuksessa oleva rakennus sijaitsee upealla paikalla - tiiviisti asutetun Leppävaaran pohjoispuolella on aakeita peltomaisemia ja mäen päällä komea kartano.
Leppävaaran raitti, Espoo
Leppävaaran raitti on 1980-luvun suunnittelun helmiä, hyvässä ja pahassa. Pituutta raitilla on noin puoli kilometriä.
Saman tien jäävi?
Helsingin Sanomat uutisoi tänään (9.5.2012) kaupunkisuunnittelun kannalta keskeisten poliitikkojen osallistumisesta HOK-Elannon vaaleihin. Kritiikkiä on herättänyt etenkin kaupunkisuunnittelussa tai kaupunginhallituksessa olevien osallistuminen HOK-Elannon toimintaan, edellämainitut kun kaavoittavat kauppapaikkoja ja jälkimmäiset sopivat niiden toteutuksesta.
Futuro esillä WeeGeessä
Yksi 1960-luvun muotoilun helmi, Matti Suurosen suunnittelema Futuro-talon ensimmäinen sarjatuotanteinen versio sai ansaitsemansa kodin Espoosta, WeeGee-talon pihalta. Konservoitu Futuro paljastettiin juhlallisesti 4.5.2012.
Rantaraitti kiertämään Espoon jokia ja järviä
Espoossa on tehty vuosikymmeniä työtä merenrantaa myötäilevän rantaraitin eteen. Uurastus on palkittu, pala palalta on saatu toteutettua lähes yhtenäinen noin 40 kilometrin mittainen rantaraitti.
Seuraavaksi katse on syytä kääntää sisämaahan. Myös keskeisien ulkoilujärvien rantoja tulisi kiertää rantaraitti aina kun se on kohtalaisen helpolla mahdollista.
Kirkkojärven palauttaminen tasaisi tulvahuippuja
1950-luvulla kuivatettu Kirkkojärvi tekee paluun useasti vuodessa. Aika ajoin tulvavesi on levinnyt alueen niityille ja pelloille, järven vanhalle pohjalle. Espoonjoen varren kävelytiet ovat vuoden aikana veden alla useasti. Viime kuukausina vesi on noussut miltei Kirkkojärven koululle asti.
Sivut
- « alkuun
- ‹ edellinen
- …
- 50
- 51
- 52
- 53
- 54
- …
- seuraava ›
- loppuun »