Kaupungintalon tulevaisuus auki

(Keski-Espoon Sanomat 4/2006)

Vuonna 1971 valmistuneen Espoon kaupungintalon tulevaisuutta pohditaan. Nyt jo tiedetään että rakennukselle täytyy suorittaa mittava peruskorjaus, sekä luultavasti myös laajennus. Samassa yhteydessä on pohdittu rakennuksen kokonaan purkamista. Tilalle rakennettaisiin uusi kaupungintalo ja mahdollisesti myös asuntoja.

Nykyisen kaupungintalon arvioitu korjausaste on lähellä sataa prosenttia. Käytännössä tämä merkitsee sitä, että uuden vastaavankokoisen kaupungintalon rakentaminen tulisi maksamaan noin saman verran kuin vanhan kunnostaminen ja laajentaminen.

Saneerausvaihtoehtoja selvitetään

- Kaupungintalon rakenteessa ei ole mitään hälyttävää, toteaa Teknisen keskuksen arkkitehti Reijo Ahtiainen. - Ilmastoinnissa on kuitenkin ongelmia, eri puolilla taloa ilman laatu ja lämpötila vaihtelevat. Julkisivurakenteet ovat alkaneet rapautumaan, Ahtiainen jatkaa. - Tästä syystä julkisivuremontti on ajankohtainen.

Pelkkä saneeraus ilman laajennusta tulisi samanhintaiseksi kuin uuden rakentaminen. Parhaillaan selvitetään myös vaihtoehtoa saneerata vain olennaisia osia, eli keskittyä julkisivuun ja ilmanlaatuun. Tällöin huonepohjat jäisivät ennalleen.

Koko rakennuksen purkamista puoltavat rakennuksen epäkäytännölliset tilat. Kaupungintalon pääsisäänkäynti on hankalasti kolmannessa kerroksessa. ”Paraatipuolella” Kirkkojärventien suunnassa on henkilökunnan sisäänkäynti.

Ongelman muodostavat myös rakennuksen tilaratkaisut. 1970-luvun suunnittelu ei vastaa nykypäivän tarpeita. Kokonaisvaltaisen saneerauksen yhteydessä huonejaottelua jouduttaisiin uusimaan rankalla kädellä.

Suojelua on ehdotettu

Asukasaloitteessa on ehdotettu kaupungintalon suojelua. Suojelupäätöksen perusteluna on kaupungintalon yhteiskunnallinen, symbolinen merkitys.

- Arkkitehtuurin kannalta kaupungintalo ei ole poikkeuksellinen, toteaa Espoon kaupunginmuseon tutkimuspäällikkö Sten Björkman. - Sen sijaan kaupungintalolla on historiallinen merkityksensä. Se on toiminut kaupungintalona vuosikymmenet.

- Talolla on myös ympäristöarvoja, se liittyy virastokeskuksen kokonaisuuteen, Björkman jatkaa. Lähtökohtaisesti kaupungintalo pitäisi mielestämme säilyttää. Se on ihan hyvä kaupungintalo, kaupungin historian symboli.

Espoon keskus kaipaa elämää

Espoon keskus lähiseutuineen on kaunista aluetta. Espoonjoen varren vanha kulttuurimaisema, keskusta ympäröivät pientaloalueet ja uudet näyttävät julkiset rakennukset jäävät monien silmissä virastokeskuksen varjoon.

Kaupungintalon tulevaisuus on sidoksissa Espoon keskuksen kehittämiseen. Espoon keskuksen eteläpuolelle, aseman ja Suvelan väliin, suunnitellaan Suviniityn asuinaluetta. Tämä elävöittää radan eteläpuolta ja muuttaa aluetta kaupunkimaisemmaksi. Myös radan pohjoispuolelle olisi hyvä saada ihmisiä ja elämää.

- Tässä haetaan erilaista kirjoa vaihtoehtoja poliittisille päätöksentekijöille. Kaupungintalon tulevaisuus liittyy virastokeskuksen kehittämiseen, toteaa aluearkkitehti Kimmo Kuisma.

Kaupunkisuunnittelukeskuksessa on vireillä epävirallinen ideointikilpailu kaupungintalon tulevaisuudesta.

Tony Hagerlund
Artikkeli on julkaistu Keski-Espoon Sanomissa 4/2006.

Rajaa sisältöä

Esim. 11.2024