Helsingin seudun joukkoliikenteessä siirytään kolmen vuoden kuluttua kaarimalliin (HS Kaupunki 27.3.). Matkan hintaa eivät määrittele enää kunnanrajat.

Keran teollisuusalue sijaitsee likimain keskellä Espoota. Idässä sijaitseva Leppävaara on lyhyen junamatkan päässä, ja Kauniainen löytyy kymmenen minuutin reippaan kävelyn etäisyydeltä lännestä. Keran teollisuusalueelta on muuttanut suuri osa teollisesta toiminnasta muualle. Vapautuvalle alueelle on suunnitteilla uusi asuinalue.

Likimain keskellä Espoota sijaitseva Suurpelto on jo saanut ensimmäiset asukkaansa. Suurpelto kasvaa tämän vuosikymmenen aikana noin 7000 asukkaan kaupunginosaksi.

Nuuksiossa aukeaa ensi keväänä uusi luontokeskus Haltia. Luontokeskus tulee Solvallan urheiluopiston yhteyteen. Paikka on hieno, mutta julkiset yhteydet vain välttävät.

Metron myötä Etelä-Espooseen on tulossa kuusi metroasemaa. Tunneleita louhitaan parhaillaan, ja maan alaiset suunnitelmat ovat pääosin valmiita. Seuraavaksi suunnitellaan metroasemien maanpäällisiä sisääntuloja.

Asemien liityntäpysäköintiä suunniteltaessa tulee erityisesti huomioida polkupyöräily.

Kaupunkirataa on suunniteltu jatkettavaksi Leppävaarasta Espoon keskukseen. Kaupunkiradan jatkon myötä paikallisjunat kulkisivat omilla raiteillaan, eivätkä enää jakaisi raiteita kaukojunien kanssa. Vuoroväli voisi olla nykyistä tiiviimpi, eikä kaukojunien myöhästely sotkisi paikallisliikennettä.

Länsimetron valmistuessa bussiliikenteen painopiste muuttuu Etelä-Espoossa liityntäliikenteeksi. Useiden linjojen pääteasema tulee olemaan jokin uusista metroasemista.

Muutos antaa mahdollisuuden miettiä myös liityntäliikennettä uudelleen.

HSL eli Helsingin seudun liikenne esitteli suunnitelmansa joukkoliikenteen uudesta vyöhykemallista. Harkittavana on kolme vaihtoehtoa pääkaupunkiseudun vyöhykerajoiksi.

Kuntarajojen sijaan matkan hinta määräytyisi matkan pituuden mukaan. Kehämäisesti levittäytyvien vyöhykkeiden keskipiste olisi Helsingin keskusta.

Viimeisen vuosikymmenen aikana Espoo on toiminut kauppakeskusten suunnittelussa mallikkaasti. Niin Leppävaaran Sello, Matinkylän Iso Omena kuin Espoon keskuksen Entressekin on rakennettu keskelle asutusta. Kävelymatkan päässä asuu kymmeniä tuhansia espoolaisia, ja kauppakeskukset sijoittuvat joukkoliikenteen solmukohtiin.

Helsingin Sanomat uutisoi Espoon Suurpellon alueen rakentumisesta (HS 5.4.2011). Monipuolisen asumista ja työpaikkoja uudella tavalla yhdistävän alueen sijaan Suurpelto on liukumassa kohden tavanomaisempaa asuinaluetta, jossa pääpaino on asumisessa ja liikkuminen hoidetaan autoillen.

Metron myötä Etelä-Espooseen on tulossa viisi metroasemaa. Myöhemmin metron jatkaessa Kivenlahteen asti asemia tullee vielä toiset viisi lisää. Asemien liityntäpysäköintiä suunniteltaessa tulee erityisesti huomioida polkupyöräily.

Vuodenvaihteessa aloittanut uusi Helsingin seudun liikelaitos on paljon vartijana. Koko pääkaupunkiseudun joukkoliikenne on samoissa käsissä ja kuntien sisäinen ja seutuliikenne saadaan toivottavasti toimimaan aiempaa peremmin. Yhden seutuliikenteeseen liittyvän kummallisuuden uusi HSL voisi ensitöikseen korjata.

Varavaltuutettu Mia Kaukinen (kok) kommentoi kirjoitustamme kauppakeskusten sijoittelusta ja eritoten Lommilasta todeten muun muassa että ajatuksemme "peilaavat enemmän tähän päivään kuin tulevaisuuteen." Nykypäivä asettaa valitettavasti rajoituksia tulevalle, ja kaupunkirakenne muuttuu varsin hitaasti. Suuret kaupunkirakenteelliset linjaukset kannattaa pohjata siihen miten asiat nyt ovat ja mihin suuntaan niiden halutaan tulevaisuudessa kehittyvän.

Espoon keskuksen remontin myötä Espoon aseman keskilaiturilta on rakennettu kävely-yhteys raiteiden yli Espoontorin puolelle. Tämä on mahdollista koska E-junien jatkaessa Kauklahteen asti raiteita 3 ja 4 ei käytetä tällä hetkellä lainkaan.