Kesäisellä pyöräretkellä Espoota kierrellessäni päädyin yksinäiselle urheilukentälle Tillinmäkeen. Miljöö on kaunis, pieni urheilukenttä, leikkipuisto ja kuivaa hyväntuoksuista metsää joka puolella.

Vanhat urheilukentät ja leikkipuistot ovat kiinnostavia. Tiedättehän tarinan: uusi auinalue, paljon lapsia. Puistossa leikitään ja palloa potkitaan. Sitten lapset kasvavat ja roikkuvat katoksen alla jutustelemassa puoleenyöhän. Sitten lapset muuttavat - kenties opintojen perässä - muualle ja elämä hiljenee.

Lopulta on jäljellä enää yksinäinen urheilukenttä. Odottaa uusia sukupolvia lapsia lähistölle asumaan, tai lapsenlapsia kyläilemään.

Nämä kuvat ovat kesältä 2006.