Lisää uusi kommentti

Espoon asuinalueiden historia: Keran historia

14.8.2017 | Tony Hagerlund

Kera on teollisuusalue ja junaseisake keskellä Espoota. Viimeisen sadan vuoden ajan alueella on ollut teollisuutta, nyt aseman ympärille suunnitellaan 5000-15 000 asukkaan asuinaluetta.

Tunnen Keran hyvin. Isoisä oli töissä Keran tehtailla, lapsuuteni mummola oli Keran tehtaiden vanha työväen asunto ja olen itsekin asunut pari vuotta Kerassa.

Tämä on tarina Keran alueen historiasta. Kokeilen toteuttaa historian yhteenkoostamista uudella tavalla: aloitan muutamalla kuvalla, ja täydennän kokonaisuutta sitä tahtia kun löydän uutta tietoa. Suhtautukaa tämän koosteen tietoihin alustavina.

Missä Kera on?

(karttapohja: Espoo.fi/kartat)l

Kun puhun Keran alueesta tarkoitan nuolen alapuolella olevaa sinisernharmaata aluetta, joka on siis nykyinen Keran teollisuusalue. Kera löytyy keskeltä Espoota. Kauniainen on ihan rajan takana, matkaa Leppävaaraan on 4-5 kilometriä.

Mitä Kerassa oli ennen teollisuutta?

Ennen 1900-lukua Keran alueella ei ole ollut käsittääkseni juuri mitään. Kyseessä oli aika lailla syrjäseutu. Seuraavaksi pätkä Keran osayleiskaava-alueen rakennusten inventointi ja arvottaminen (2013) -raportista.

"Karamalmin alue kuului pääosin Kilon, Konungsbölen ja Klobbskogin kyliin, ja se oli sivussa kylien asutuksesta. Nykyisen aseman ympärillä oleville alaville painanteille oli raivattu niittyjä."

Kauniainen oli vilkas kauppala runsaan kilometrin päässä lännessä. Itäänpäin mennessä vastassa oli Kilon pieni kyläkeskus ja kartano, jonka maihin Keran alue on käsittääkseni kuulunut.

Keran tehdas

Teollisuusalue alkoi muotoutua kun Kerassa aloitti Viherlaakson Kattotiili Oy (1917). Yrityksen nimi vaihtui tiiviiseen tahtiin: Viherlaakson Saviteollisuus Oy (1919), Grankullan Saviteollisuus Oy (1924) ja vuodesta 1936 alkaen Kera Oy.

Keran tehdas 1930-luvulla.

Tässä vaiheessa Keran nimi ei ollut Kera, vaan alueesta puhuttiin osana Kiloa. Kera on nytkin osa Kilon kaupunginosaa, ja esimerkiksi historiikissään vuonna 1967 AGA kirjoittaa Kilon tehtaista.

Karamalmin topografinen kartta 1930-luvulla. Vasemmalla ylhäällä on Viherlaakso, oikealla ylhäällä nykyään Kuninkaistentienä tunnettu katu, jonka varressa oli muutamia tiloja. Keran asemantienoo oli niittyä, poislukien savitehdas. Lähin asutus oli Kauniaisten puolella, jossa oli myös muutamia Keran tehtaiden työväen asuntoja.

Keran tehdas kasvoi, ja pitkällisen painostuksen jälkeen Keran seisake avattiin 1940-luvulla. Aseman nimeksi tuli Kera, joka on kaiketi ensimmäinen kerta kun Kera tulee "viralliseksi" nimeksi.

Keran tehdäs vuoden 1939 muutosten jälkeen,. Tehdas on saanut ympärilleen laajennuksia.

Kera Oy vuonna 1945.

Sitten hieman harvinaisempi kuva kaupunginmuseon arkistoista. En tiedä kuvausajankohtaa, mutta veikkaan että 50-luvusta on kyse.

Keramiikkatehtaan vieressä oli savea, joten sitä nostettiin ja käytettiin. Niinpä alueelle muodostui kaksi erillistä allasta, käytännössä lampia. Tässä isommassa altaassa myös uitiin. Toinen, pienempi allas oli noin nykyisen Algolin kohdalla, ja siinä ei syystä tai toisesta uitu. Nämä tiedot siis suvun perimätietona julkisesti jaettakoon.

Nämä altaat olivat muuten jyrkkäreunaisia. Savea oli nostettu oikein urakalla, joten noin metrin jälkeen jalat eivät kuulemma ylittäneet pohjaan.

No mutta. Sehän on minun isäisäni pelaamassa koronaa tauolla 1950-luvulla. Kasvot tänne päin, musta lätsä päässä. Savimiehen homma oli kuulemma kyllä raskasta, oli kuumaa hommaa.

AGAn pääkonttori ja tehtaat

(AGA ja Keran asemanseutu vuonna 1966. Kuva: Oy AGA Ab:n historia 1917-1967.)

Kuvassa edessä ovat 1960-luvulla valmistuneet AGA:n tehtaat (vasemmalla) hitsausopisto sekä päärakennus. Taustalla myös Keran tehdas. Junaseisake jää hieman kuvan ulkopuolelle.

AGA toimi Kerassa 1990-luvulle, jonka jälkeen tehdastoiminta muutti Riihimäelle. AGAn pääkonttori on Leppävaarassa.

Hylätty liikennepuisto

Karamalmista, Keran juna-aseman läheltä, Nokian uuden pääkonttorin vierestä löytyi ehkä noin 20 vuotta sitten hylätty liikennepuisto. Liikennepuisto oli metsän keskellä, sitä ei ollut ihan helppo löytää.

Puisto on rakennettu 1950-luvulla. Siellä oli alkuun lainattavia polkuautoja ja kaikkea. Puiston hoito lopetettiin 1980-luvulla. Alkuvuonna 2017 liikennepuisto valitettavasti jyrättiin sileäksi, ironisesti osin uuden puiston tieltä.

Täältä löydät kuvia ja lisää tietoa liikennepuistosta.

Keran tulevaisuus: Keran hallit ja tulossa oleva asuinalue

Keran teollinen toiminta on vähentynyt viime vuosikymmeninä. Tavaraliikenne hiljeni 1990-luvulla ja loppui 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä..

Pistoraiteet pohjoispuolen teollisuusalueelle ehkä 2007. Nämä raiteet purettiin 2010-luvun alkupuolella.

Radan eteläpuolen Inex Partners on muuttanut muualle, ja Keran hallit on noussut kiinnostavaksi kulttuurin-, liikunnan- ja yrittämisen keskukseksi. Sellaiseksi, mitä Kaapelitehdas oli ennen kuin siitä tuli kaikkien tuntema Kaapelitehdas. On auki kuinka pitkään Keran hallit ehtivät toimia. Itse veikkaan, että vajaan vuosikymmenen. Tiettyjä osia kokonaisuudesta voidaan kyllä purkaa myös aiemmin.,

Sipooseen. Aseman molemmilla puolen on yhteensä kymmeniä hehtaareja pitkälti asuinkäyttöön vapautuvaa tilaa.

Kaupunkisuunnittelulautakunta käsitteli Keran aluetta yleisellä tasolla keväällä 2013. Tavoitteeksi asetettiin, että aseman ympärille syntyy 5000-15 000 asukkaan kaupunginosa. Nämä kaavat ovat edenneet pikku hiljaa, ja rakentaminen alkanee 2020-luvun alkupuoliskolla.

Itse olen korostanut niin erinäisissä kokouksissa kuin lehtien sivuilla, että Keran tehtaiden vanha päärakennus tulisi säilyttää alueen maamerkkinä. Näillä näkymin tämä on toteutumassa, ja siitä ole kovin tyytyväinen. Olen myös korostanut että Kerasta voisi saada vahvasti joukkoliikenteeseen ja pyöräilyyn nojaavan kaupunginosan.