Miten Länsimetro muuttaa Espoon joukkoliikenteen osa 6: Kauklahti

Bloggaan sarjan kirjoituksia siitä mitä muutoksia Espoon joukkoliikenteeseen on tulossa Länsimetron myötä. Seuraavaksi vaellan kauas länteen, Kauklahteen. Kauklahti on minulle kovin tuttu Espoon kolkka, opiskelin Kauklahdessa yläasteen ja lukion verran. Espoon kaupunginhallituksen konsernijaosto linjaa Espoon kannan 22.9. Olen kyseisen konsernijaoston jäsen.

Aloitetaan ihan Kauklahden keskustan suunnasta. Tulossa on yksi Kauklahden joukkoliikennehistorian isoimmista muutoksista, oma sisäinen syöttölinja 166. Sitä ajetaan pienellä kalustolla ja vain arkisin - hiljaiseen aikaan tai viikonloppuisin vuoro ei kulje. Tuo “yksi isoimmista muutoksista” on kyllä suhteellinen käsite ja menee hieman mahtipontisuuteni piikkiin: kyllä esimerkiksi rantaradan valmistuminen oli taatusti isompi juttu…

Linja 166 reitti on aika söheröinen. Sitä ei ole vielä lyöty lukkoon. Mahdollista on, että koulujen aukioloaikaa reitti on hieman toisenlainen kuin työmatkojen paluuliikenteessä.

Kauklahden läpi kulkee linja 118 (vanha tuttu 18 dramaattisesti uudelleen nimettynä), joka lähtee Lasilaaksosta, kiertää Kauklahden poikki Espoon keskukseen, ja sieltä Suurpellon kautta Tapiolaan. Vuorovälion ruuhka-aikaan 20, muutoin 30 ja sunnuntaisin 60 minuttia, eli tarjonta on jopa hieman vähäisempi kuin tällä hetkellä. Tästä tulen kysymään.

Matinkylään pääsee linjalla 165. Se on aika lailla sama yhteys kuin nykyisinkin, poislukien että pääteasema on tietty Matinkylä. Kauklahden päässä linja tekee lopussa S-kuvion koukaten Vanttilan kulmalta. Vuoroväli on noin nykyinen, ruuhka-aikaan neljä vuoroa tunnissa, harventuen kahteen hiljaiseen aikaan ja sunnuntaisin. Sunnuntaina tarjontaa on jopa hieman nykyistä enemmän.

Kysyttävää kokoukseen:
- 166 kulkee vain arkisin: eikö linjalle ole tarvetta viikonvaihteessa?
- Miksi linjan 118 vuoroväli on nykyistä hieman harvempi?

Kauklahden alueella muutokset eivät ole dramaattisia. Oma “keräilylinja” auttaa koululaisia. Muutoin reitit ja vuorovälit pysyvät noin ennallaan. Itseäni pohdituttaa lähinnä Järvikylän suunta: mikään linja ei nykyisellään eikä tulevaisuudessa kierrä kovinkaan lähelle. Toisaalta asutustakin on vain vähän, ja pääseehän muun muassa monelle tuntemattomalla linjalla 911 (Kauklahti - Masala - Kirkkonummi) siihen kulmille.

Jos suunnitelmissa on jotain joka kannattaisi näissä vielä muuttaa, jättäkää kommentteja tai olkaa yhteydessä. Näillä näkymin en tule esittämään konsernijaoston kokouksessa muutoksia Kauklahden alueen joukkoliikenteeseen. Sen sijaan linjan 118 vuorovälin pidän kyllä tarkastelussa - se tarjoaa hyvät yhteydet sekä Kauklahden sisäisesti että koko Espoon tasolla. Jos on perusteita, tuon linjan liikennöintitiheyttä voisi nostaa.

 

Otin Länsimetron liityntäyhteyksiin kantaa jo alkuvuonna kun suunnitelmien ensimmäisiä luonnoksia esiteltiin:
Yhteydet lähipalveluihin on turvattava (Länsiväylä 9.2.2014)
Joukkoliikenneyhteyksiä Espoon aluekeskusten välillä
(Helsingin Sanomat 17.3.2014, Sirpa Hertellin kanssa)

 

Kommentit

Järvikylän bussilinjat tulee säilyttää (65 ja 165N) seuravin perustein:

Kaikki eivät käy työssä päivällä vaan illalla ja viikonloppuisin eivätkä kaikki opiskele päiväkoulussa vaan iltakoulussa ja harrastavat iltaisin - monet nuoret ja aikuiset palaavat harrastuksistaan n.21.30-22.00. Millä bussilla iltaisin pääsee kotiin Järvikylään v.2016 ja sen jälkeen?

Millä bussilla pääsen työstä Kivenlahdesta kotiin  Järvikylään iltaisin klo 20.45 tai sen jälkeen? Millä bussilla pääsen Järvikylästä klo 7.30 lauantai aamuisin töihin Tapiolaan  ja takaisin kotiin klo 15 vuodesta 2016 alkaen? 

Nykyisin Kauklahden kahteen ruokakauppaan pääsee Järvikylästä bussilla 65 tai 165N viikonloppuisin - molempien edessä on pysäkit. Bussivuoroja ei saa lopettaa - myös Järvikylän asukkailla on oikeus ruokaan. Bussilinjat auttavat erityisesti ikäihmisiä, joilla ei ole omaa autoa - ruokakauppaan viikonloppuisin on oikeus myös Järvikylän asukkailla.

Kaikilla kuntalaisilla on yhdenvertainen oikeus peruspalveluihin. Näillä bussien lakkauttamissuunnitelmilla ihmiset ja erityisesti ikäihmiset asetetaan eriarvoiseen asemaan. Kannustetaan jatkamaan työelämässä 68 vuotiaiksi, mutta lopetetaan bussilinjat, joilla työmatkat tehdään? Perustetaan kauppoja ja kauppakeskuksia,mutta lopetetaan bussivuorot,joilla kauppaan pääsee?

Kauklahden kirjastoon ei enää pääse Järvikylästä suoralla bussilinjalla, mutta Kivenlahden kirjastoon kyllä linjalla 65 tai vaihtamalla bussi 18 Entressen kirjastoon tai vaihtamalla bussi 165 kirjasto Omenaan Matinkylään. Kirjaston käyttö on jokaisen kuntalaisen oikeus - myös Järvikylän asukkaiden. Kirjastot ovat avoinna myös iltaisin, joten bussiyhteys kirjastoihin on säilytettävä.

Järvikylästä pääseminen julkisilla viikonloppuisin elokuviin, konsertteihin, teatteriin ja taidenäyttelyihin estetään tehokkaasti lopettamalla bussivuorot. 

Yhteisöllisyys ja ystävien tapaaminen tehdään mahdottomaksi,jos bussiyhteys Järvikylästä vaihtoyhteyksiin lopetetaan viikonloppuisin. Myös Järvikylän asukkailla on oikeus tavata ystäviään julkisin yhteyksin tasavertaisesti muiden kuntalaisten kanssa. 

Nimimerkki Bussilla töihin

Tajusin etten ole tähän aikoinani vastannut. Pahoittelut vaatimattomasti puolentoista vuoden viiveestä.

Tämä asia oli esillä kokouksessa tuolloin päälle kaksi vuotta sitten. Vastaus oli siloin, että esimerkiksi tuo 166 on siis vasta suunnitteilla ja tarkemmat aikataulut tarkentuvat. Oma tulkintani on, että Järvikylän suunta hoituisi sillä jos vuoroväli ja liikennöintiajat olisivat tarpeen mukaiset.

Linjan 166 olisi hyvä liikennöidä itse-asiassa myös hiljaisena aikana ja erityisesti viikonloppuna, työmatkaliikenne kun ei suinkaan ole ainoa liikennemuoto jota joukkoliikenteen tulisi palvella. Jos ne vielä synkronoidaan oikein junien kanssa niin tilanne hyvä. Optimaalisessa tilanteessa vuoroväli olisi sama kuin E- ja U-junilla.

Tämä tietysti sillä oletuksella että tarkoitus on vahvistaa joukkoliikenteen käyttöä ja vähentää oman auton tarvetta. 

Näin olen itsekin ajatellut, oikeastaan koko ajan. Ja tästä puhuttiin silloin pari vuotta sitten kun suuntaviivoja lyötiin kiinni. Asiasta ei siis päätetty suuntaan eikä toiseen, vaan "tarkentakaa asiaa" oli evästys. Silloinhan nämä olivat periaatteet liikenteen järjestämiselle ja reitistölle, eivät aikataulutason kiinnilyöminen.

En ole huomannut että tämä olisi ollut vielä lopullisesti kiinnitetty. Ilmoitatteko jos en vain ole asiaa huomannut.

Yksi vähän "synkeämpi" kommentti Espoon joukkoliikenteestä. Sen tärkeys kyllä tunnustetaan niin virkamiesten kuin poliitikkojen keskuudessa - osa on tosin sitä mieltä, että kaupungin ei pitäisi paljoa satsata asiaa. Noh, ei se mielestäni satsaakaan, tässä bloggaus asiasta.

Mutta yksi hieman viileä virtaus välillä kyllä ajoittain nousee esiin niin joidenkin virkamiehien kuin kollegapolitikkojen puheissa. Se on näkemys siitä mikä on joukkoliikenteen tehtävä.

Itse näen, että sen tulee olla vaihtoehto kaikille. Että jokaisella joka Espoossa asuu, tarvitsee olla jonkinmoinen vaihtoehto käyttää joukkoliikennettä. Toki erilainen, on ihan loogista että Tapiolassa on paremmat vaihtoehdot kuin Järvikylässä. Mutta molemmissa pitää olla se vaihtoehto.

Osa vaikuttaa ajattelevan, että joukkoliikenne on massojen siirtelyä. Esimerkiksi metron liityntäliikenne tehtiin metron lähtökohdista, ihan hyviä suunnitelmia, mutta samalla ei tarkasteltu Espoon sisäisen koulumatka- ja asiontiliikenteen järjestämistä. Riskinä on, että etenkin pohjoisen Espoon reuna-alueet jäävät sivuun, kun ei ole suuria massoja liikkeellä, niin "vähät siitä."  Tarjotaan vain työmatka- tai koulumatkaliikennemahdollisuuksia, unohdetaan illat ja viikonloput.

Tämä taas johtaa siihen, että on pakko hankkia auto. Sitten ihmetellään miksi tietyillä alueilla ei käytetä julkisia.

Vähän nihilistinen lähtökohta, mutta tuota ajattelua tulee ajoittain vastaan. Että jos matkustajia on melko vähän, voidaan ajatella, että ei tarvita joukkoliikennettä ollenkaan. No tarvitaanhan!

Tietysti tulee mieleen yksi asia jota kukaan ei tainnut koskaan ajatella:

Jos halutaan suunnitella kaupunkirakennetta pidemmällä tähtäimellä, pitäisi ymmärtää että Espoossa on kaksi asuinkaistaletta jossa (ja joiden välissä suurin osa ihmisistä asuu). Toisen halkaisee rautatie ja toisen metro. 

Eräs ongelma on aina ollut (ja on vastaisuudessakin) kaikenlainen poikittais- vinottais- ym liikenne ko kaistaleiden välillä. Yhteydet kuten Leppävaara-Kivenlahti ovat aina olleet mielenkiintoisia mutta miksi näitä kahta kaistaletta ei voisi yhdistää muualtakin kuin Helsingissä? 

Metro olisi alunpitäenkin pitänyt suunnitella niin että viimeinen asema on Kauklahden aseman alueella siten että koko raidejärjestelmästä muodostuu lenkki ja jonka toinen puoli palvelee Kirkkonummelle ja eteenpäin. Uskallan sanoa että tälla tavalla ajateltuna aika moni liityntäliikennesäätö olisi helpottunut huomattavasti - etenkin sen ongelmallisen poikittaisliikenteen osalta (Toisin sanoen: asuinalueet radan varrella, työpaikat ja opiskelupaikat metron).

Nykyiselläänhän metron ja radan väliin jää juuri sellainen älytön matka joka on vähän liian pitkä käveltäväksi mutta kuitenkin sen verran lyhyt kokonaisuuden kannalta (etenkin jos otetaan huomioon Saunalahden, Kurttilan ja Kauklahden alueen asuntorakentamisen suunnitelmat) että säästöperustelu ontuu. 

Olin kaupunginhallituksessa kun metron mahdollista jatkoa Kivenlahteen harkittiin. Olin kovasti sitä mieltä, että ainakin Saunalahti olisi ollut kätevä jatke. Tuo ei ollut silloin mahdollista, kiitos valtion tiukan katon missä on valmis olemaan mukana.

Yksi mahdollisuus on myös metron haarautuminen: toinen linja Kivenlahdesta Kirkkonummen puolelle. Siellä olisi tilaa vaikka kuinka paljon, muutamassa minuutissa Espoon puolelle ja puolessa tunnissa Helsingin keskustaan.

Rajaa sisältöä

Esim. 3.2024