Jokaisella on hyvä olla harrastuksia. Minä ajattelin lähiviikkoina blogata sarjan kirjoituksia sote-uudistuksesta. Nimittäin nyt kun hallitus tarkensi valinnanvapauslinjauksiaan (ja uudistuksen kokonaistavoite alkaa olla selvillä), on aika tarkastella asiaa monesta eri vinkkelistä. Ensimmäisenä integraatio, ja tarkemmin minne se on häviämässä.

Suomalainen journalismi on jos nyt ei ahdingossa, niin ainakin se vaikuttaa olevan tiukilla. Allekirjoittanut, ja varmaan aika moni muukin, sai inspiraatiota asiaan kun aamulla uutisoitiin pääministerin jos nyt ei pyrkineen vaikuttamaan YLEen, niin ainakin lähettäneen lukuisia kiukkuisia viestejä liittyen YLEn uutisointiin. Siis tämä liittyen pääministerin mahdollisiin jääviyteen Terrafame-päätöksissä. 

Yhdysvaltain presidentinvaalien jälkeen on ollut paljonkin pohdittavaa. Tänä viikonloppuna olen kuitenkin päätynyt pohtimaan etenkin sitä, mitä valittu Yhdysvaltain presidentti Donald Trump aikoo tehdä omaisuutensa suhteen.

Törmäsin Wiredissä kiinnostavaan artikkeliin. Siinä kaupunki- ja tulevaisuustutkijoilta oli kysytty miten itsestään ajavat autot muuttavat kaupunkeja. Mitään erityisen järisyttävää tai uutta ei noussut esille, mutta ryhdyin miettimään asiaa Espoon kannalta.

Wiredissä on kiinnostava pohdinta siitä, kuinka olympialaiset voitaisiin järjestää vaikkapa 20 paikkakunnalla. Olen itsekin pohtinut samaa, joten raapustanpa asiaan liittyen hieman sanoja paperille - tai oikeammin pikseleitä ruudulle. Kun Rion olympialaisetkin tänään jo epävirallisesti starttasivat.

Populismin esiinmarssin myötä myös suomalaisessa politiikassa on ryhdytty harrastamaan uhilla pelottelua. Osa haluaa yhdistää kaksi agendaansa - maahanmuuton estämisen ja terrorismin torjunnan - ikään kuin se olisi sama asia. Eivät ole, ja vaikka pelottaa, eivät ne samaksi asiaksi sillä muutu. 

Perjantaina kuului kummia. Elokuun puoleen väliin kalenteroitu Länsimetron liikennöinnin alkaminen lykkääntyy. Vielä on epäselvää kuinka pitkäksi aikaa.

Viime viikon varhaiskasvatusjaston merkittävin asia oli ehdotus asiakasmaksujen nostosta. Maan hallitus valmistelee muutosta - joka siis ei ole vielä varma - jossa ylin päivähoitomaksu nousisi merkittävästi.

Tällä hetkellä ylin päivähoitomaksu ensimmäisestä päivähoidossa olevasta lapsesta on  283 euroa. Uudessa ehdotuksessa ylin maksu nousisi 354 euroon, eli hyppäys olisi 71 euroa. Käytännössä siis neljänneksen, 25 %. Kun sama nosto tulisi myös muihin päivähoitomaksuihin, esimerkiksi kahden päiväkodissa olevan lapsen perheessä menot nousisivat yli 120 euroa kuussa. Vuodessa tämä tekee noin 1500 euroa...

Tuoreimmassa Kuntatekniikka-lehdessä on laaja artikkeli viherkatoista. Jännää miten sitä oppii uutta. Olen ajatellut että viherkattojen isoin ilo on ekologisuudessa ja siinä, että ne eristävät hyvin. Mutta ei, isoin hyöty viherkatoista on, että ne varastoivat sadevettä ja siis auttavat tulvien hallinnassa.

Taloussanomat oli tänään tärkeän asian äärellä: kuinka paljon sosiaalitukea jää käyttämättä. Toisin sanoen on ihmisiä joilla olisi oikeus esimerkiksi toimeentulotukeen, mutta he eivät halua, osaa tai pysty tukea hakemaan.

Sosiaaliturvan väärinkäytöksistä puhutaan usein. Sen sijaan kolikon toisesta puolesta, “alikäytöstä”, ei juurikaan puhuta. Tämä on siinä mielessä kummallista, että jokaista etuisuuksia huijaavaa kohden on melkoinen määrä niitä, jotka eivät tukia saa vaikka olisivat tukiin oikeutettuja.

Joukkoliikenteen subventioaste on pääkaupunkiseudulla noin 50 %. Tämä tarkoittaa sitä, että matkalipusta maksaa puolet matkustaja lippujen hinnoissa ja toinen puolisko maksetaan kunnan tukena joukkoliikenteelle. Tämä 50/50 -periaate on linjattu yleisellä tasolla pääkaupunkiseudun kuntien kesken.

Niinpä se bussin vieressä Mersulla tai Audilla ajava kustantaa osan bussissa matkustavan lipun hinnasta, sanotaan. Vaan onko todella näin? Nyt seuraa melkoinen määrä laskelmia siitä, miten raha liikkuu joukkoliikenteessä, ja kuka tukee kenenkin matkustamista.

Eilisessä Helsingin Sanomissa (9.11.2015) oli uutinen jonka ääreen kannattaa pysähtyä: japanilaisessa tutkimuksessa todettiin kuinka julkista liikennettä käyttävillä oli selvästi vähemmän ylipainoa, korkeaa verenpainetta ja diabetesta kuin töihin autoilevilla. Eli joukkoliikenteen käyttäminen pitää terveenpänä.

Sipilän hallitus on viimeisten viikkojen aikana esitellyt suunnitelmiaan. Ehdotuksista voi olla montaa mieltä, niissä on sekä hyvää että huonoa. Kummallisin sivujuonne on, että samaan aikaan hallituksella on työn alla useita muutoksia, jotka etenkin yhdessä helpottavat veronkiertoa ja edesauttavat harmaata taloutta.

Maan hallitus tuli tänään ulos “yhteiskuntasopimuksensa” kanssa. Laitoin yhteiskuntasopimuksen taktisesti lainausmerkkeihin, koska eihän tuo nyt oikeastaan sopimus ole. Se on hallituksen leikkauslista jolla painetaan alaspäin työntekoon liittyviä kuluja. 

Kuten eräs tuttu totesi: “ei tuo kivaa ole, mutta jotain tarttisi tehdä.”

Eilen koitti yksi pääkaupunkiseudun joukkoliikenteen viime vuosien suurimmista muutoksista - liikennöinti alkoi kehäradalla. Etenkin Vantaan joukkoliikenne menee tyystin uusiksi koulujen alkaessa elokuussa. Vaikutuksia on muuallekin, kuten Espooseen. Nyt kiteytettynä millaiset nuo muutokset Espoon osalta ovat.

Alkaen toissapäivästä tällä sivustolla on ollut pari mainospaikkaa. Mainokset ovat Google Adsensen kautta, ja saan pienehköjä rahasummia joko mainosten näytöstä, tai siitä, että joku klikkaa niitä. Kahdessa päivässä tuloa on tullut 99 senttiä, eli puolisen euroa päivässä. Vaan miksi ylipäätänsä mainoksia?

Sote-uudistus on ollut vireillä nelisen vuotta, ja on ollut nyt keväällä väliaikaisella aikalisällä. Seuraava hallitus pääsee jatkamaan uudistusta, toivottavasti ei enää sitä seuraava. Tarinaan on kuulunut monenlaisia vaiheita: armeijatyyliin on kiirehditty odottamaan, on oltu avoimia ja on salailtu, on kuunneltu asiantuntijoita ja on oltu kuuntelematta. Omasta vinkkelistäni katsottuna yksi häkellyttävimmistä käänteistä oli, kun viime vuoden lopulla syntyi keskustelua siitä, onko perustuslailla niin väliä kun halutaan turvata palvelut.

Uusimmassa Voima-lehdessä on yksi hyvin kiinnostava artikkeli. Mikko Niskasaari kirjoitti pitkälti julkisuudessa olleiden tietojen perusteella viime kesän ja syksyn ydinvoimalapäätösten taustoista. Jo syksyllä omaan korvaanikin särähti se mitä prosessista kerrottiin, joten palasin itsekin asiaan..

Pikakertaus mistä oli kyse.

Sote-uudistusta on nyt puuhattu muutama vuosi, ja jonkinmoinen välipiste oli tänään. Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisvastuu annetaan viidelle alueelle, ja palveluiden toteuttajia saa olla enimmillään 19. Palvelut tuottavat luultavasti nykyisten sairaanhoitopiirien pohjalle rakennettavat kuntayhtymät.

Koko tämän muutaman vuoden ajan olen seurannut uudistusta tarkkaan, miettinyt sen hyviä ja huonoja puolia ja potentiaalisia kompastuskohtia. En ole osannut sanoa mitä mieltä olen ehdotuksista. Nyt osaan kiteyttää näkemykseni: sote-uudistus on joko parannus tai heikennys, riippuu siitä miten ja millaisena se toteutetaan.

Huomenna kokoontuu Espoon kaupungin konsernijaosto (jonka jäsen olen). Asialistalla on HSL:n eli Helsingin seudun liikenteen toiminnan ja talouden suunnitelmia vuosille 2015-2017. Keskiverto espoolaista julkistenkäyttäjää kiinnostanee etenkin suunnoitellut muutokset joukkoliikenneyhteyksissä. Tässä ei käsitellä länsimetron tuomia muutoksia (niistä bloggasin sarjan kirjoituksia alkusyksystä), vaan niitä muita yhteyksiä.

Sitten asiaan. Käyn suunnitelman läpi kohta kohdalta. Sitaateissa on HSL:n papereissa mainittu, alla omaa pohdintaani.

Helpot heitot ovat hankalia: niitä vastaan on aika hankala taistella jos ne eivät pidä paikkaansa, ja silloinkin, kun ne pitävät paikkansa, ne valtaavat helposti liian suuren roolin. Monet ajattelevat esimerkiksi että Espoo palkkaa koko ajan lisää työntekijöitä, ja toimintaa ei ole tehostettu. Ei palkkaa, ja toimintaa on tehostettu. Nyt osoitan sen tilastojen avulla.

Hurjat joukkoliikenneviikkoni jatkuvat. Olen blogannut 14 kirjoitusta Länsimetron liityntälinjoista, nyt seuraa pohdintaa huomenna linjattavasta runkolinjasta 560. Nyt pohditaan milloin sitä jatketaan Espoon puolelle, ja mitä reittiä.

Bloggaan sarjan kirjoituksia siitä mitä muutoksia Espoon joukkoliikenteeseen on tulossa Länsimetron myötä. Nyt käyn läpi Leppävaaran tilannetta, viitaten etenkin parin kilometrin säteellä asemasta oleviin alueisiin. Espoon kaupunginhallituksen konsernijaosto linjaa Espoon kannan 22.9. Olen kyseisen konsernijaoston jäsen.

Bloggaan sarjan kirjoituksia siitä mitä muutoksia Espoon joukkoliikenteeseen on tulossa Länsimetron myötä. Nyt käyn läpi Westendin ja Haukilahden tilanteen. Espoon kaupunginhallituksen konsernijaosto linjaa Espoon kannan 22.9. Olen kyseisen konsernijaoston jäsen.

Bloggaan sarjan kirjoituksia siitä mitä muutoksia Espoon joukkoliikenteeseen on tulossa Länsimetron myötä. Nyt yhdistän puolittain keinotekoisesti Saunalahden ja Tillinmäen, sillä näillä alueilla on myös paljon yhteistä. Espoon kaupunginhallituksen konsernijaosto linjaa Espoon kannan 22.9. Olen kyseisen konsernijaoston jäsen.

Bloggaan sarjan kirjoituksia siitä mitä muutoksia Espoon joukkoliikenteeseen on tulossa Länsimetron myötä. Nyt käyn läpi mitä muutoksia on tulossa Olarin alueelle. Espoon kaupunginhallituksen konsernijaosto linjaa Espoon kannan 22.9. Olen kyseisen konsernijaoston jäsen.

Bloggaan sarjan kirjoituksia siitä mitä muutoksia Espoon joukkoliikenteeseen on tulossa Länsimetron myötä. Nyt käyn läpi mitä muutoksia on tulossa Espoon keskuksen alueelle. Espoon kaupunginhallituksen konsernijaosto linjaa Espoon kannan 22.9. Olen kyseisen konsernijaoston jäsen.