Mitä haluan Espoon kirjastoverkolta?

Koronavuosi on osoittanut kulttuurin merkityksen espoolaisille. Kirjastojen rajoitetut aukioloajat ja palvelut ovat tuoneet pandemia-aikana esille kirjastojen tarpeellisuuden. Kirjastot ovat erityisen merkityksellisiä, sillä ne ovat avoimia kaikille kuntalaisille taustoista välittämättä. Erityisen tärkeitä kirjastot ovat lapsille, nuorille sekä heille, jotka eivät pysty liikkumaan kauemmas. 

 

Espoossa on neljä suurempaa aluekirjastoa ja kaksitoista pientä niin sanottua lähikirjastoa. Tämän lisäksi Espoossa toimii kirjastoauto.

 

Kun viides aluekirjasto eli Espoonlahden uusi kirjasto aukeaa keväällä 2022, niin aluekirjastoverkko on valmis. Sen jälkeen katse kannattaa suunnata lähikirjastoihin.

 

Lähikirjastojen skaala on laaja. Espoosta löytyy pieniä, koulujen yhteydessä toimivia kirjastoja kuten Otaniemen, Suurpellon ja Saunalahden kirjastot. Toisessa ääripäässä ovat esimerkiksi Nöykkiön ja Kauklahden kirjastot, jotka ovat huomattavasti suurempia kirjastoja laajemmilla palveluilla.

 

Espoon kirjastot ovat myös sisällöllisesti hienossa vedossa. Espoon kirjastotoimessa on tehty hienoa työtä. Espoo valittiin ensin Suomen ja sitten maailman parhaaksi kirjastokaupungiksi. Kirjastot ovat ottaneet onnistuneesti torin roolia kohtaamispaikkana, ja kirjojen lainaamisen lisäksi kirjastoissa on paljon monipuolista toimintaa.

 

 

Nykyisestä kirjastoverkosta tulee pitää kiinni. Sen sijaan uusia aluekirjastoja ei tarvita Espoonlahden aluekirjaston valmistuttua.

 

Uusia, pieniä lähikirjastoja tarvitaan sekä tiivistyville että uusille asuinalueille. 

 

Esimerkiksi Niipperi ja Järvenperä muodostavat laajan, tiiviisti asutetun alueen ilman omaa kirjastoa. Myös esimerkiksi Perkkaalla voisi olla tarve pienelle “kioskikirjastolle”. 

 

Uusista asuinalueista Kera ja kaupunkiradan jatkaessa Myntinsyrjä ja Hista olisivat luontevia paikkoja uusille lähikirjastoille. 

 

Vanhoista kirjastoista tulee pitää huolta - ja tarvittaessa tulee rakentaa uusia tiloja. Esimerkiksi Viherlaaksosta tulee löytää pysyvät tilat kirjastolle. Laaksolahden kirjaston tulee saada uudet tilat Jupperin koulun remontin yhteydessä, ja myös huonokuntoiseksi mainitun Nöykkiön kirjaston tilat tulee joko remontoida tai korvata uusilla tiloilla.

 

Omatoimiaukioloaika on ollut suuri menestys, joka on nostanut lähikirjastojen suosiota. Sillä tiellä tulee jatkaa. Uudet kirjastot tulee suunnitella omatoimiaukiolo lähtökohdaksi ottaen.

 

Tummia pilviä tuo Espoon talous. Viime vuonna valtuusto hyväksyi säästöohjelman, jossa Espoon kirjastojen tilakuluihin kaavaillaan viiden vuoden aikana 1,1 miljoonan euron säästöjä. Tuo tavoite on kohtuuton: vaikka Espoosta suljettaisiin jokainen lähikirjasto, ei se riittäisi. 

 

Espoo on kasvava yliopistokaupunki, jonka asukasmäärä kasvaa tasaisesti. Espoo on tunnettu korkeasta koulutustasosta ja sivistyksestä. Lasten lukutaito on heikentynyt viime vuosina. Kirjastoverkosta huolehtiminen on helppo ja edullinen keino tukea lasten ja nuorten ja esimerkiksi maahanmuuttajataustaisen lukutaitoa ja ehkäistä sitä kautta syrjäytymistä. 

 

Muutaman vuoden välein Espooseen on taas muuttanut tai täällä on syntynyt Maarianhaminan verran uusia asukkaita. Meillä ei ole varaa säästää kirjastopalveluista, jos haluamme tulevaisuudessakin huolehtia espoolaisten sivistyksestä ja hyvinvoinnista.