Millainen joukkoliikenne Espoossa tulee olla?

Olen pohtinut joukkoliikennettä hyvän matkaa elämääni. Olen myös politiikan puolella olen perehtynyt joukkoliikenteeseen huolella, täältä löydät muun muassa vajaat 20 länsimetron liityntäliikenteen järjestämiseen liittyvää bloggaustani. Lehdissä on julkaistu 38 pääkaupunkiseudun joukkoliikennettä koskevaa mielipidekirjoitustani.

Millainen olisi mielestäni hyvä joukkoliikenne Espoossa?

Espoo tarvitsee toimivan ja kohtuuhintaisen joukkoliikenteen. HSL (Helsingin seudun liikenne) tavoittelee mallia, jossa joukkoliikenteen selkärangan muodostavat raideyhteydet, joita täydentävät tiheällä vuorovälillä liikennöivät bussien runkolinjat.

Runkolinjamallin lähtökohta on mielestäni hyvä. Selkeä linjasto ja tiheä liikennöinti palvelevat isoa joukkoa espoolaisia. Kaikki eivät kuitenkaan asu runkolinjojen lähettyvillä. Tällöin tarvitaan yhteyksiä kaikkien espoolaisten kotien lähelle. 

Runkolinjamallissa vaihdot on suunniteltava hyvin. Joskus vaihtoja tulee - kaikkialle ei millään pääse suoralla linjalla. Vaihtojen pitää olla kuitenkin sujuvia, ja keskeisten vaihtoalueiden pysäkkien ja palveluiden tulee olla viihtyisiä.

Matka-aikojen tulee olla kohtuullisia. Länsimetron käynnistyessä etenkin Länsiväylän pohjoispuolelle syntyi ikävä tilanne, jolloin erityisesti ruuhka-aikaan yhteydet Matinkylään puuroutuivat,  ja kokonaismatka-ajat nousivat. 

Viherranta on esimerkki alueesta, jossa yhteydet ovat heikentyneet samaan aikaan, kun Turuntien varrella ne ovat parantuneet.

Jos matka-ajat uhkaavat olla kohtuuttoman pitkiä, niitä tulisi paikata suorilla bussilinjoilla. Tämä myös keventää raideyhteyksien ruuhkia. Samaan aikaan kun haetaan sujuvia yhteyksiä mahdollisimman monelle, tulee huolehtia siitä, etteivät uudistuksen muodostu kohtuuttomiksi kenellekään. Esimerkiksi länsimetron liityntäliikenne toi esimerkiksi Saunalahteen ja Latokaskeen kohtuuttoman pitkiä matka-aikojen pidennyksiä.

Pääsy palveluihin tulee pitää mielessä. Espoossa on pahimmillaan päätetty keskittää palveluita aluekeskuksiin ("pääsee hyvin busseilla"), ja seuraavassa asiakohdassa on supistettu joukkoliikennetarjontaa. Palvelut ja joukkoliikenne tulee nähdä yhtenä kokonaisuutena, ja palveluverkko tulee huomioida joukkoliikennepäätöksissä. Esimerkiksi esimerkiksi lasten tulee päästä bussilla kouluun tai kirjastoon.

Katve-alueita ei saa syntyä. Osa asuu tiiviimmillä asuinalueilla, osa väljemmin. Lähtökohtaisesti kaikkialle tulee kuitenkin tarjota sen tasoinen joukkoliikenne, että se on vaihtoehto autolle. Tietenkään vuoroväli ei voi olla hyvin tiivis jos matkustajia on vähän, mutta riittävän hyvä kuitenkin.

Bussiliikennettä kannattaa suunnitella samaan aikaan moniin erilaisiin tarpeisiin. Esimerkiksi linjat, jotka kulkevat raideliikenteen asemien välillä, palvelevat liityntälinjoina kahteen suuntaan. Tätä ajatusta avaan tarkemmin mielipidekirjoituksessani.

Lippujen hintojen tulee olla kohtuullisia. Aikoinaan kannatin maksutonta joukkoliikennettä. Näen sen edelleen mahdollisena, vaikka siinä olisi myös omat riskinsä. Nykyisin olisin tyytyväinen myös kohtuuhintaiseen joukkoliikenteeseen. Lisäksi on varottava, ettei eri vyöhykkeiden hintaero repsahda liian suureksi.

Graafissa osoitan, kuinka suuren osan joukkoliikenteeseen satsaamisesta Espoo saa takaisin maankäyttömaksuina. Luvut on poimittu useista eri lähteistä, eli ovat suuntaa-antavia.

Usein väitetään, että joukkoliikennettä subventoitaisiin julkisilla varoilla. On totta, että matkustajat maksavat noin puolet ja kaupungit toisen puolen kuluista. Jos kuitenkin huomioidaan myös se, kuinka paljon Espoo tienaa joukkoliikenneinvestoinneilla, voi sanoa, että joukkoliikenteen käyttäjät maksavat leijonanosan joukkoliikenteen menoista.

Keskeisin oppi viimeisen kymmenen vuoden joukkoliikenneuudistuksista on mielestäni se, että suunnitelmat, joissa ratkotaan vain yhtä ongelmaa, ovat vaarallisia. 

Jos  suunnitellaan liityntäliikennettä metroon, voidaan päätyä outoihin ratkaisuihin. Jos mennään vaikkapa kouluun tai päiväkotiin Viherlaaksoon tai junalle Kauniaisiin, niin se ei näy laskelmissa metroonousuina Tapiolassa. 

Tein aikoinani paljon työtä sen eteen, että linja 548 (linjan 15 seuraaja) jatkoi edelleen liikennöintiä Jupperiin. Viime talvena nostin keskusteluun sen, että Sunan yhteydet olivat jäämässä tosi vajaiksi metron jatkeen myötä. Tänä ja ensi vuonna tulen olemaan aktiivinen sen suhteen, että Suvelan sunnuntailiikennöintiä ei todellakaan tiputeta kahteen vuoroon tunnissa.