Olet täällä
Konsernijaosto 19.8.2013: katsaus Espoon yhteisöihin ja HSL:n budjettiin
Espoon kaupunginhallituksen konsernijaosto tapaa ensi maanantaina. Esityslista löytyy täältä. Merkittävin asia on lausunto HSL:lle alustavasta talousarviosta. Mukana on myös katsaus Espoon yhteisöjen tilanteeseen.
Kaupunginhallituksen konsernijaosto
Esityslista 19.08.2013 klo 8:00
3 Lausunnon antaminen Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymälle HSL:n alustavasta talousarviosta 2014-2016
HSL pyytää vaatimattomasti lausuntoa seuraavista asioista:
- strategiasuunnitelmasta,
- liikenteen palvelutasosta ja palvelutason muutoksista,
- kuntaosuuksien tasosta
- lippujen hintojen keskimääräisistä muutoksista,
- tarkastusmaksun korottamisesta
- Kutsuplus-liikenteen kehittämisvaihtoehdoista
- kuntakohtaisen ylijäämän käytöstä suunnitelmakaudella
- Vantaan joukkoliikennelinjastosta 2015
Hinnoissa on pohjalla muutaman prosentin nousu, painottuen kerta- ja arvolippuihin. Tämä on mielestäni ihan hyvä lähtökohta, parempi pitää kanta-asiakkuus (lipussa aikaa) suhteessa huokeana.
Selitekohdassa kirjoitetaan: "Espoo on asettanut tavoitteekseen HSL -kuntaosuuksien säilyttämisen vuoden 2013 tasolla. Näin ollen HSL:n tulee karsia alustavassa toiminta- ja taloussuunnitelmassa 2014-2016 esitettyjä menoja tai lisätä lipputuloja 0,9 milj. eurolla."
Tässä kohden olennaista on, viitataanko kuntaosuuksilla suhteellisiin vai absoluuttisiin lukuihin. Espoossa on linjattu, että kuntaosuus ei saa olla yli puolta joukkoliikenteen menoista: toisin sanoen puolet lipun hinnasta maksaa matkustaja ja toisen kunta. Jos edellisellä viitataan rahasummaan (“ei euroakaan enempää kuin viime vuonna”), muotoilu on ongelmallinen. Kun kaupunki laajenee, asukasmäärä ja matkamäärä kasvavat, on ihan loogista että myös kaupungin osuus kuluista kasvaa.
Espoon linjastoon on tulossa vain muutamia pienempiä muutoksia. Espoon puolen liikennöinti on kasvamassa hieman, 0,3 %.
Itse en osaa vielä sanoa mitä mieltä olen Luoman ja Mankin junaseisakkeiden lakkauttamisesti. Mankin seisakkeen voisi kyllä korvata esitetyn mukaisesti linjan 18 jatkolla, mutta tuntuu silti kummalliselta keventää raideliikenteen seisakkeita. Lisäksi yhteydet niin Helsigin kuin Kirkkonummen suuntaan olisivat vaihdollisia. Etenkin Luomassa (Kirkkonummen puolella) ei olisi helppoa järjestää korvaavia yhteyksiä, eli joukkoliikenteen taso vain heikkenisi. Ei hyvä.
Vantaan linjastosuunnitelman suhteen lausuntoluonnos on kriittinen: Espoon puolella ei ole oltu mukana valmistelussa, vaikka monet linjat vaikuttavat ja kulkevat myös Espoon puolella.
Itse pidän järkevän oloisena sitä, että Pohjois-Espoon seutubussit koukkaisivat Vihdintien sijaan kiinni Lentokenttärataan. Näin yhteydet paranevat myös muihin suuntiin kuin Helsinkiin.
Hieman jäin pohtimaan poikittaisia linjoja, esimerkiksi nykyistä linjaa 530. Sen vuoroväli pysyy ennallaan, vaikka lentokentälle vievän radan myötä voisi olettaa, että matkustajamäärät kasvaisivat.
Ennen kokousta tulen käymään läpi etenkin budjettiin liittyviä kohtia. Olennaisinta on, että joukkoliikenne pysyy vähintään nykytasolla tai mielellään paranee. Säästöjen nimissä pääkaupunkiseudulla ei saa hypätä kurjistumisen kierteeseen. Jos joukkoliikenteen satsataan vähemmän ja palvelutaso heikkenee, vähenevät matkustajamäärät. Matkustajamäärien väheneminen on sitten peruste vähentää satsauksia ja tarjontaa...
4 Kiinteistö Oy Tapiolan Kulttuuritori ja Tapiolan Liiketalo Oy -nimisten yhtiöiden toimiohjeiden antajasta päättäminen ja valmistelukehotus yhtiöiden fuusioimiseksi (osittain Kh-asia)
Kaupunki osti alkuvuonna ns. Spondan kiinteistön (se Tapiolan keskustan talo jossa on ollut Marimekon myymälä). Kortteli jakautui kahteen yhtiöön. Nyt ehdotus on, että Kiinteistö Oy Tapiolan Kulttuuritori ja Tapiolan Liiketalo Oy sulautetaan yhteen.
Minusta tämä kuulostaa kaikin puolin järkevältä. Kaksi vierekkäistä (ja toisissaan kiinni olevaa) kaupungin omistaa yhtiötä laitetaan yhteen - ei tarvitse tuplabyrokratiaa ja kiinteistöjen remontointia jne. voi tarkastella samalla kertaa.
6 Välitilinpäätös kaupunginhallituksen konsernijaostolle raportoivista yhteisöistä
Välitilinpäätöksessä esitellään yleisellä tasolla 22 yhteisön tilannetta. Yhteisöillä tarkoitetaan yrityksiä ja kuntayhtymiä jotka Espoo joka omistaa kokonaisuudessaan tai osittain, tai joissa Espoo on mukana.
En ole vasta kuin silmäillyt yhteenvetoa, aion viettää yhteenvetojen parissa huomisen iltapäivän.
Silmäilin vasta raporttia alustavasti. Nyt en osaa sanoa asiasta enempää.
7 Kårkulla samkommunin taloussuunnitelma vuosille 2014 - 2016
Kårkulla samkommun järjestää ruotsinkielisiä palveluita “rannikkoalueella”, siis ruotsia puhuvilla alueilla.
Merkittävin asia on vääntö siitä minkä verran hinnat saavat nousta. Kårkullan ehdotys on 2,5 % vuodessa. Päätösehdotuksessa suostutaan maksimissaan 2,1 % hintojen nousuun (valtion arvio).
Minulla ei ole tähän vahvaa näkemystä. Aion kysyä miten toimitaan tilanteissa jossa asetettaisiin tiukempi menokatto, mutta se ylittyisi. Sinällään 2,1 ja 2,5 % välillä ei ole kovinkaan suurta eroa, joten eiköhän tuosta kompromissi synny.
Kommentit
Konsernijaosto: lippujen hinnat ylös ja palvelutaso alaspäin
Aamun konsernijaoston kummallisin osio oli keskustelu joukkoliikenteestä. Vaikka keskustelun aikana vaikutti siltä, että asiasta oli yhteisymmärrys (palvelutason pitää säilyä hyvänä, lipputuloilla pitää kattaa yli puolet menoista), päätösesityksen muotoilu siitä, että Espoo ei aio käyttää rahaa euroakaan enempää kuin edellisenä vuonna, voitti äänin 5-4. Suomeksi tämä tarkoittaa sitä, että lippujen hintaa tulee nostaa ja palvelutasoa heikentää.
Vaikka keskustelussa todettiin, että ei se noin kuitenkaan mene, jäi minulle epäselväksi miksi pitää ohjeistaa Helsingin seudun liikennettä toisella tavalla kuin mitä oikeasti halutaan. Ei kunnallisten päätösten tule olla mitään sudokuja.
Päätöksen lauseessa "Espoo edellyttää, että vahvistettavassa HSL:n toiminta- ja taloussuunnitelmassa joukkoliikenteen 2014 kuntaosuudet ovat Espoon kehyksen mukaiset ja 0,9 milj. euron vaje katetaan ensisijaisesti HSL:n toimintamenoja karsimalla ja lipputuloja kasvattaen." ainakin minun mielestäni sanotaan suoraan, että ei lisää rahaa Espoolta, ja ylimenevä osuus matkustajilta ja toimintaa supistamalla.
Pohjaesityksen kannalla olivat kokoomuslaiset ja perussuomalaisten edustaja, hävinneellä puolella demarit, vihreät sekä rkp:n ja vasemmistoliiton edustajat. Aika jännästi suhtautuminen joukkoliikenteeseen jakaa puolueita eri tavalla kuin ehkä etukäteen ajattelisi.
Olin aikeissa kirjoittaa tästä tarkemman tarinan, mutta Tiina Elo ehti blogissaan ensin. Tiina esitteleen hyvän kuvauksen seututason päätöksenteon hankaluudesta, ja siitä, että sanat ja teot eivät aina kohtaa.
Tuo sanojen ja tekojen kohtaamattomuus on minusta yksi politiikan kummallisimmista puolista: voidaan sanoa yhtä ja tehdä toista. Espoo linjaa strategiassaan että joukkoliikennettä pitää parantaa. Sitä tavoitellaan heikentämällä palvelutasoa ja nostamalla lipunhintoja...