Kasvun ja oppimisen lautakunta 18.1.2023: varhaiskasvatuksen maksujen tulorajat ja nuorisopalveluiden kesäleireistä

Espoon kasvun ja oppimisen lautakunnan kevätkauden ensimmäinen kokous on ohjelmassa nyt keskiviikkona 18.1.2023. Lista on huomattavasti lyhyempi kuin yleensä. Isoimmat asia on varhaiskasvatuksen asiakasmaksujen tulorajojen nostaminen. Esityslista löytyy täältä.

Kasvun ja oppimisen lautakunta

Esityslista 18.01.2023 klo 17:30 -

3 Päätökset ja kirjelmät

4 Varhaiskasvatuksen asiakasmaksujen tulorajojen nostaminen (kh-asia)

Päätös menee vielä kaupunginhallitukseen, niin kuin asiakasmaksut aina. 

Tämä on perheille kiva juttu. Asia liittyy maan hallituksen budjettiriihilinjaukseen, että varhaiskasvatuksen asiakasmaksuja alennetaan nostamalla tulorajoja 33 %.

Käytännössä entistä suuremmilla tuloilla voi edelleen olla nollamaksuluokassa, ja aiempaa harvempi perhe maksaa ylintä maksua (295 euroa kuussa kokopäiväisestä varhaiskasvatuksesta).

Muutosten jälkeen esimerkiksi nelihenkisen perheen tapauksessa joutuu maksamaan jotain jos tulot ovat ennen veroja 4267 euroa, ja täysiä maksuja joutuu maksamaan jos tuloja on 7019 euroa kuussa.

Tämä on mielestäni ok muutos. Plus kun on valtakunnallinen linjaus, niin ei sitä pidä Espoossa ryhtyä säätämään.

5 Suomenkielisen perusopetuksen tulosyksikön viranhaltijoiden opetuslainsäädäntöön perustuva ratkaisuvalta 1.2.2023 lukien

Tässä linjataan sitä, kuka saa virkakoneistossa päättää mistäkin asioista. Poimin tähän alle ne kohdat, jotka muuttuisivat aiemmista linjauksista. Olen lyhentänyt edistyslistan tekstiä, mutta sanat tulevat sieltä.

1) Koulukuljetuksen ja matka-avustuksen myöntäminen

Koulukuljetuksista ja matka-avustuksien myöntämisestä päättävät tällä hetkellä aluepäälliköt. Julkisen liikenteen matkakortin myöntämisestä päättävät sen sijaan peruskoulujen rehtorit ja koulunjohtajat.

Koulukuljetusten ja matka-avustusten myöntämistä koskeva ratkaisuvalta esitetään keskitettäväksi kehittämispäällikölle. Julkisen liikenteen matkakortin myöntämisestä päättävät edelleen peruskoulujen rehtorit ja koulunjohtajat.

 2) Erityisen tuen päätös

Oppilaan erityisen tuen tarpeista laaditaan pedagoginen selvitys koululla. Koulu myös kuulee oppilaat ja huoltajat erityisen tuen järjestämiseksi sekä huolehtii tarvittavien asiakirjojen toimittamisesta päätöksentekoon. Oppilaan erityisen tuen järjestämisestä yleisopetuksen opetusryhmässä ja erityisluokalla päättävät tällä hetkellä aluepäälliköt. Perusopetuslain 17 §:n tarkoittamia erityisen tuen päätöksiä on tehty vuosittain noin 1300.  

Päätöksenteon ja päätösten toimeenpanon nopeuttamiseksi ja sujuvoittamiseksi on perusteltua, että osa erityisen tuen päätöksistä tehdään jatkossa koulun tasolla. Erityisen tuen järjestämiseen liittyvää ratkaisuvaltaa esitetään tästä syystä siirrettäväksi rehtoreille ja koulunjohtajille siltä osin, kuin kyse on oppilaasta, jonka erityinen tuki toteutetaan kyseisen koulun yleisopetuksen opetusryhmässä, joustavin ryhmittelyin, koulun oppilaista muodostetulla erityisluokalla tai suomenkielisen perusopetuksen tulosyksikön järjestämässä esiopetuksessa. 

Ratkaisuvalta tilanteessa, jossa oppilaan erityinen tuki toteutetaan kyseisellä alueella joko alueellisesti tai kaupunkitasoisesti muodostetulla erityisluokalla, säilyy aluepäälliköillä.

3) Erityiset opetusjärjestelyt

Perusopetuslain 18 §:n nojalla tehtäviä erityisiä opetusjärjestelyitä koskevia oppilaskohtaisia päätöksiä ovat käytännössä esimerkiksi

  • kaikille yhteisen oppiaineen opetuksesta vapauttaminen
  • vuosiluokan yli siirtäminen
  • vuosiluokkaan sitomattomaan opetukseen siirtäminen
  • koulupäivän lyhentäminen
  • yksityisopetus.

Erityisiin opetusjärjestelyihin liittyvää ratkaisuvaltaa esitetään siirrettäväksi rehtoreille ja koulunjohtajille siltä osin, kuin kyse on koulupäivän lyhentämisestä enintään kuukauden ajaksi. Muilta osin erityisistä opetusjärjestelyistä päättäisivät aluepäälliköt, kuten tähänkin asti.  

4) Oppilaalle järjestettävä korvaava opetus ja ohjattu toiminta

Oppilaalle, jolle ei perusopetuslain 13 §:n mukaisesti opeteta uskontoa tai elämänkatsomustietoa tai joka on perusopetuslain 18 §:n nojalla vapautettu jonkin oppiaineen opiskelusta, tulee järjestää korvaavaa opetusta tai muuta ohjattua toimintaa.

Perusopetusasetuksen 5 §:n mukaisesta oppilaalle järjestettävästä korvaavasta opetuksesta tai muusta ohjatusta toiminnasta päättävät tällä hetkellä aluepäälliköt. Koska rehtorit ja koulunjohtajat päättävät koulun osalta oppilaan uskonnon tai elämänkatsomustiedon opetuksesta, on tarkoituksenmukaista, että rehtorit ja koulunjohtajat päättävät oppilaalle järjestettävästä korvaavasta opetuksesta tai ohjatusta toiminnasta sekä oppilaan vapauttamisesta korvaavasta opetuksesta tai ohjatusta toiminnasta silloin, kun oppilas ei osallistu Espoossa järjestettävään katsomusaineen opetukseen. Ratkaisuvalta esitetään tältä osin siirrettäväksi rehtoreille ja koulunjohtajille. 

5) Oman äidinkielen opetukseen ottaminen

Oman äidinkielen opetuksen järjestämisestä vastaa suomenkielisen perusopetuksen tulosyksikön monikulttuuristen opetuspalvelujen palvelualue. Oppilaskohtaista päätöstä koskevaa ratkaisuvaltaa ei ole määrätty erikseen delegointipäätöksessä, mutta oppilaan ottamisesta oman äidinkielen opetukseen päättää tällä hetkellä monikulttuuristen opetuspalvelujen päällikkö. Ratkaisuvalta esitetään lisättäväksi delegointipäätökseen.

6) Joustava perusopetus

Perusopetusasetuksen 9 a-b §:n tarkoittamaa joustavaa perusopetusta järjestetään ryhmämuotoisesti (JOPO) tällä hetkellä Espoossa Läntisen Leppävaaran oppilasalueella Karakallion koulussa. Kyseessä on kaupunkitasoinen palvelu ja opetukseen voi hakea koko Espoon alueelta.

Ratkaisuvalta oppilaan ottamisesta ryhmämuotoiseen joustavaan perusopetukseen (JOPO) on tällä hetkellä aluepäälliköillä. Jatkossa oppilaan ottamisesta päättäisi Leppävaaran aluepäällikkö. Joustavan perusopetuksen toimintaan, kun opetus järjestetään oppilaan omassa koulussa työelämäpainotteisena opetuksena (TEPPO), päättäisi edelleen rehtori/koulunjohtaja.

Yleisenä teemana tässä on, että päätäntävaltaa siirretään lähemmäksi arjen tasoa. Se on mielestäni lähes aina hyvä asia - mitä paremmin päätäntävaiheessa ollaan kiinni arjessa, sitä parempi. Ja kääntäen, mitä enemmän päätetään vain paperien pohjalta, sen huonompi.

6 Nuorisopalvelujen kesätoiminnan linjausten muutokset

Tässäpä on kiva ehdotus. Nuorisotoimen kesäleirejä pidetään tällä hetkellä arkisin ja päivä-aikaan. Nyt ehdottavat mallia, jossa leirejä voisi olla myös iltaisin ja viikonloppuisin. Eli palveluskaala laajenee.

Lisäksi henkilöstösuhde menisi parempaan suuntaan, eli aikuisia olisi 1 seitsemää nuorta kohden (nyt kahdeksaa).

Kaikin puolin hyvän kuuloisia muutosehdotuksia.

7 Lukioiden johtokuntien opiskelijajäsenet ja opiskelijaedustajat vuonna 2023

Lukion johtokuntien täysimääräisen jäsenen tulee olla 18-vuotta täyttänyt. Sitä nuorempi oppilasedustaja voi olla mukana läsnä- ja puheoikeudella. Nyt täydennetään aiempia päätöksiä, ja vlitaan noita 18-vuotta täyttäneitä varsinaiseksi jäseniksi.

Onneksi olkoon vaan!

8 Suomenkielisen varhaiskasvatuksen, perusopetuksen sekä toisen asteen ja nuorisopalveluiden viranhaltijoiden sekä peruskoulujen ja lukioiden johtokuntien päätökset

Rajaa sisältöä

Esim. 12.2024