Kasvun ja oppimisen lautakunta 17.4.2024: Yhteislyseon oppilaat Länsi-Espoon lukioon?

Kuvituskuva: Espoon yhteislyseon aula.

Kasvun ja oppimisen lautakunnan seuraaava kokous on ohjelmassa huomenna keskiviikkona 17.4..2024. En ole itse mukana kokouksessa koska olen estynyt, mutta se ei tarkoita sitä ettenkö paneutuisi esityslistaan. Isoin asia on Espoon yhteislyseon muuttaminen (vuonne 2027) uuteen Etelä-Espoon lukioon.

Kuvituskuvassa yllä on Espoon yhteislyseon aula. Esityslista löytyy täältä.

Kasvun ja oppimisen lautakunta 17.4.2024

3 Lukuvuoden 2024–2025 oppilaspaikoista päättäminen vuosiluokilla 1–6

Tässä todetaan toteutuneet oppislaspaikat per koulu. Tämä on jatkoa aikaisemmalle “minkä verran oppilaita voi ottaa” -päätöksille. Kyse on ensimmäisen luokan oppilasmääristä sekä erityisluokista.  

4 Espoon yhteislyseon opiskelijoiden lukiokoulutuksen järjestäminen lukuvuodesta 2027-2028 alkaen

Tässä ehdotetaan, että kun uusi Länsi-Espoon lukio valmistuu, siirtyy sinne Espoon yhteislyseo. Muut vaihtoehdot olivat, että Espoonlahden lukio olisi siirtynyt uusiin tiloihin (ja voinut kasvaa), tai sekä Espoonlahti että Yhteyslyseo olisivat muuttanee kimppaan, käytännössä yhdistyneet.

Ymmärrän sinällään ehdotuksen, se ratkaisee Espoon yhteislyseon tilatarpeen. Yhteislyseon on Kerassa (lähellä kierrätyskeskussa) vähän nuhjuisissa, mutta tilavissa entisissä Nokian tiloissa. Vuokrasopimus on katkolla 2027.

Samoin Espoonlahti kasvaa kovaa tahtia. On hyvä, että alueen lukiopaikkojen määrä kasvaa samaa tahtia.

Mutta on tässä myös ongelma. Tämän muutoksen jälkeen Espoon lukiopaikoista 75 % olisi metron varrella Etelä-Espoossa. Samaan aikaan lukioikäisistä noin puolet asuu rantaradan varrella tai Pohjois-Espoossa. Toisin sanoen merkittävä määrä espoolaisia nuoria joutuisi matkaamaan opintojen perässä.

Kun edellisen nostaa esille, vastaus on useimmiten, että toisen asteen koulutus ei ole muuallakaan lähipalvelu. No, ei olekaan. Mutta kun Espoossa on 13 lukiota (12 suomenkielistä ja yksi ruotsinkielinen), niin on siinä mahdollisuuksia huolehtia siitä, ettei kenenkään matka ole liian pitkä.

Kirjoitin tästä Länsiväylässä 20.3.2024..Olen huolissani pohjoisemmasta Espoosta. Jos lähimpiin lukioihin ei mahdu (mikä on ihan realistista, esimerkiksi Keski-Espoon keskiarvo on melko korkealla), niin aletaan puhumaan jo lähes tunnin matkoista metroradan varteen. Se voi jo vaikuttaa opintoihin hakeutumiseen.

Asiaan liittyy myös yhteiskunnallinen ongelma. Usein heikommin pärjäävillä asuinalueille, joissa tulotaso on alhaisempi, myös palvelutarjonta on heikompaa. Jos katsoo Espoon asuinalueiden tulotasoja, niin huomaa, että mitä matalammat ovat tulotasot, sen vähemmän lähialueilla on lukiopaikkoja. Onko se sattumaa?

Jos olisi kokouksessa, niin tämän kohdan haastaisin. En silti osaa sanoa mikä olisi järkevin ratkaisu. Mutta jos aslaa tarkastelee laajemmin, niin Espoonlahden lukion muutto uusiin tiloihin antaisi perusopetukselle lisää tilaa Espoonlahden alueella. Antaisiko tämä mahdollisuuden rakentaa esimerkiksi Espoon yhteislyseolle uudet tilat, vaikkapa Keran alueelle? Viereen kun on tulossa 15 000 asukkaan asuinalue.

Jos rantaradan varrella olisi Kuninkaantien lukio (mieluusti lisätiloilla) Espoon keskuksessa, Yhteislyseo esimerkiksi Keran alueella ja Leppävaaran lukio saisi uudet tilat Leppävaaran keskustasta, niin lukioverkko vastaisi lukiolaisten määrää myös rantaradan varrella.

Valitettavasti en tähän kokoukseen pääse. Mutta minkäs sitä (pienelle) leikkaukselle mahtaa, eikä kokouksiin pidä saapua suoraan Meilahden heräämöstä.

5 Suomenkielisen varhaiskasvatuksen, perusopetuksen sekä toisen asteen ja nuorisopalveluiden viranhaltijoiden sekä peruskoulujen johtokuntien päätökset

6 Saarnilaakson koulun johtokunnan henkilöstöjäsenen vaalikelpoisuuden menetys ja täydennysvaali

7 Kivimiehen koulun johtokunnan varsinaisen jäsenen vaalikelpoisuuden menetys ja täydennysvaali

Rajaa sisältöä

Esim. 10.2024