Kasvun ja oppimisen lautakunta 12.6.2024: Investointisuunnitelman taustatietoja, tarkastuslautakunna kehoituksia ja palveluverkkoperiaatteita

Kuvituskuva: Karhusuon koulu.

Kasvun ja oppimisen lautakunnan seuraaava kokous ja samalla “kevätkauden” viimeinen kokous on ohjelmassa nyt keskiviikkona 12.6. Listalla on isoja asioita: tarkastuslautakunna evästykset, investointiohjelma sekä palveluverkkoperiaatteita.

Esityslista löytyy täältä. 

Kasvun ja oppimisen lautakunta

Esityslista 12.06.2024 klo 17:30 -

3 Selvitys tarkastuslautakunnan arviointikertomuksesta ja lausunnon antaminen

Tarkastuslautakunta on pyytänyt selvityksiä ja kuvauksia, joihin on syytä ryhtyä arviointikertomuksen seurauksena. Lyhennän nyt jo kiteytettyä esityslistaa. Jätän pois nuorisopuolen, se kun kuuluu eri lautakunnan alaisuuteen.

Tarkastuslautakunta strategiasta:

Valtuustolle sitovat tulostavoitteet ja mittarit on suunniteltava kunnianhimoisiksi ja vaikuttaviksi, mutta samalla realistisiksi ja kaupungin omin toimin saavutettavissa oleviksi. Vastuuta tavoitteiden toteutumisen seuraamisesta ja raportoinnista on selkeästi määriteltävä.

Tavoitteiden on oltava mitattavissa joko laadullisesti tai määrällisesti, jotta niiden edistymistä voidaan seurata. Tilikauden aikaista raportointia on kehitettävä siten, että valtuusto saa mahdollisimman ajantasaista tietoa tavoitteiden toteutumisesta sekä toimenpiteistä, joilla tavoitteita on pyritty edistämään.

Kasvun ja oppimisen toimiala:

Tavoitteet laaditaan itse saavutettavaksi, kunnianhimoisiksi ja mitattaviksi. Vastuuhenkilöt määritetään.

Mittareiksi pyritään löytämään seurattavissa olevia tekijöitä, joiden kehitykseen vaikuttavat toimenpiteet ovat raportoitavissa. Vuotuisen kyselyn kaltaisten tulosten käyttöä pyritään hyödyntämään, vaikka se ei aina ole mahdollista. Mittareina pyritään hyödyntämään myös toiminnan ohjauksessa käytettyjä tekijöitä.

Tarkastuslautakunta henkilöstöstä:

Espoon kaupungin on jatkettava toimenpiteitä työvoiman saatavuuden ja pysyvyyden edistämiseksi, erityisesti Kasvun ja oppimisen toimialalla. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi on kehitettävä suomen- ja ruotsinkielistä opetusta ja varhaiskasvatusta sekä tarjottava jatkossakin täydennyskoulutusta henkilöstön pätevöittämiseksi tehtäviinsä. Avustavan henkilöstön palkkaaminen lisää osaltaan kaupungin pito- ja vetovoimaa.

Työ- ja työmatkatapaturmien määrien alentamiseksi on ryhdyttävä tehokkaisiin toimenpiteisiin. Myös henkilöstöön kohdistuvien väkivalta- ja uhkatilanteiden vähentämiseksi on etsittävä ja otettava käyttöön entistä tehokkaampia torjuntakeinoja sekä raportoitava saavutetuista tuloksista.

Palkkauksen paikallisten järjestelyerien kohdentaminen työvoimapula-aloille on tärkeää Espoon veto- ja pitovoiman turvaamiseksi.

Kasvun ja oppimisen toimiala:

Työtapaturmien ja työmatkatapaturmien torjunnassa työnantajilla on keskeinen rooli.. Työnantajan velvollisuuksiin kuuluu tunnistaa, arvioida ja poistaa työn vaarat tai vähentää niistä aiheutuvia haittoja. Espoon kaupunki on saanut toimintaohjeita Aluehallintovirastolta (AVI) vakavien työtapaturmien tutkintojen perusteella.

Hyvä työturvallisuuskulttuuri perustuu tarkoituksenmukaiseen vaarojen ja riskien arviointiin, johon saadaan tukea työterveyshuollosta ja ympäristöterveyden tarkastuksista. Tehokas tapaturmien torjunta sisältää toteutuneiden riskien analysoinnin, kuten työtapaturmien, väkivaltatilanteiden ja uhkatilanteiden tarkastelun. Espoossa työntekijät ilmoittavat vaaratilanteista ja puutteista HESSU-järjestelmässä, jossa myös arvioidaan työpaikan riskit.

Jokainen työpaikka on ainutlaatuinen, ja tapaturmien torjuntamenetelmät on valittava yksilöllisesti. Johtaminen on keskeisessä roolissa, ja kaupungin työsuojeluorganisaatio tukee esihenkilöitä tuottamalla tietoa ja kouluttamalla. Liukastumistapaturmat ovat yleisimpiä poissaolojen syitä varhaiskasvatuksessa. Koska liukkautta ei voida kokonaan poistaa, sen aiheuttamia haittoja torjutaan asianmukaisilla työjalkineilla.

Työmatkatapaturmien torjunnassa työnantaja ei voi velvoittaa työntekijöitä toimimaan tietyllä tavalla, mutta kaupunki voi torjua liukkautta omilla alueillaan ja suhtautua ymmärtäväisesti sääolosuhteiden aiheuttamiin myöhästymisiin. Väkivalta- ja uhkatilanteiden vähentämiseksi on tärkeää käyttää tehokkaita torjuntakeinoja ja raportoida tuloksista. Keinot ovat ilmiön esillä pitäminen, henkilöstön koulutus, olosuhteiden parantaminen ja yksintyöskentelyn välttäminen.

Turvallisuus ja tapaturmien torjunta ovat osa arjen johtamista. Hyvä turvallisuuskulttuuri syntyy rakenteista ja ohjeista, mutta niiden noudattaminen on ratkaisevaa. Espoossa työsuojeluorganisaatio tukee turvallisuusjohtamista arjessa, ja turvallisuus alkaa aina itsestä.

Tarkastuslautakunta varhaiskasvatuksen palveluista

Uusia varhaiskasvatuksen yksiköitä suunniteltaessa ja rakennettaessa on huomioitava lasten etu ja turvallisuus sekä työntekijöiden osaaminen tilasuunnitteluun liittyen.

Kasvun ja oppimisen toimiala:

Päiväkotien suunnittelussa lähtökohtana ovat lasten tarpeet, ja tiloille asetetaan tavoitteiksi viihtyisyys, toimivuus, muuntojoustavuus, turvallisuus ja esteettömyys. Tiloissa pyritään tukemaan yhteistyötä ja yhteisöllisyyttä sekä mahdollistamaan häiriötön toiminta. Suurissakin päiväkodeissa lapsiryhmät voivat toimia yksityisissä kotialueen tiloissa, tarjoten lapsille tutun ja turvallisen ympäristön.

Suunnittelussa huomioidaan lapsen mittakaava ja tilan hahmottuminen lapsen näkökulmasta. Esteettömyys kattaa saapumisen ja liikkumisen päiväkodissa. Turvallisuuden huomioiminen luo turvallista toimintakulttuuria ja vähentää vaaratilanteita. 

Käyttäjäyhteistyö tehdään Kasvun ja oppimisen toimialan ja Tilapalvelut-liikelaitoksen periaatteiden mukaisesti, huomioiden käyttäjien tarpeet ja toiminnan tuntemus. Valmiin rakennuksen käyttäjiltä kerätään palautetta jatkokehitystä varten.

Tarkastuslautakunta oppimisen tuesta ja inkluusiosta:

Erityisopetusta uudistettaessa on huolehdittava siitä, että kaikki lapset saavat tarvitsemansa tuen. Inkluusiota ei tule käyttää säästökeinona. Inkluusiota toteutettaessa kaikille lapsille on taattava riittävä tuki ja sopiva opiskeluympäristö.

Kasvun ja oppimisen toimiala:

Espoon kaupunki toimii voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti ja valmistautuu parhaillaan antamaan lausuntonsa hallituksen esitykseen perusopetuslain muuttamisesta koskien oppimisen ja koulunkäynnin tukea. Toteutuessaan lainsäädännön muutos astuu voimaan 1.8.2025.

Tarkastuslautakunnan suositus suomesta ja ruotsista toisena kielenä:

Espoon kaupungin johdon tulee osaltaan vaikuttaa kasvatuksen ja koulutuksen valtionosuusrahoituksen määräytymiseen monikielisten lasten ja nuorten osuuden ollessa pääkaupunkiseudulla valtakunnallisia keskiarvoja merkittävästi korkeammalla tasolla.

Kasvun ja oppimisen toimiala:

Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmä käsittelee väestökehityksen haasteita perusopetuksessa. Espoon kasvun ja oppimisen toimialajohtaja edustaa ryhmässä suuria kaupunkeja. Työryhmä valmistelee esityksen koulutusrahoituksen jakamisesta tilanteessa, jossa maahanmuuttotaustaisten lasten määrä kasvaa pääkaupunkiseudulla ja muualla maassa lasten määrä vähenee. Espoo korostaa, että valtion tulisi tukea myös kasvukaupunkeja, ei vain taantuvia alueita.

Maahanmuuttajalasten määrän kasvusta on keskusteltu myös Kuntaliiton sivistystoimen työryhmässä, erityisesti Vantaan kaupungin kanssa, jolla on samanlaisia haasteita. Pääkaupunkiseudun kasvatuksen ja koulutuksen johdon yhteistyöryhmä on korostanut asiaa yhteisessä edunvalvonnassaan. 

4 Nuorisopalvelut / Yleisavustus 30.3.2024

Tämän asiakohdan kiteytyy hyvin päätöksissä. Lautakunta…

“1 myöntää yleisavustusta 155 200 € espoolaisille nuorisoyhdistyksille liitteen mukaisesti

2 päättää, että avustuksia maksettaessa otetaan huomioon maksetut ennakot

3 päättää olla myöntämättä yleisavustusta Roda ry:lle, koska yhdistys on perustettu vasta joulukuussa 2023 ja yleisavustusta hakevan yhteisön tulee olla perustettu edellisen vuoden 1.6. mennessä sekä Uudenmaan Airsoft ry:lle, koska avustusta ei ole haettu varsinaiseen säännölliseen toimintaan, vaan pelkästään vuokrakuluihin sekä nettisivujen ylläpitoon. Yhdistystä kehotetaan hakemaan kohdeavustusta.”

5 Nuorisotilojen ja leirikeskusten käyttö- ja maksuperiaatteet sekä toimivalta tilojen luovuttamisen osalta

Hyvän kuuloinen uudistus. Käytönnässä tässä yhdistellään maksuluokkia. Kiteytettynä:

  • maksut nousevat, mutta
  • parannusta on siinä, että maksuttomuuden puoli laajenee. Siihen pääsevät likimain kaikki järjestöt (aiemmin oli tarkemmin rajattu), jotka suuntaavat toimintaa alle 28-vuotiaille (aiemmin oli usein 18-vuotta).

Käytännössä siis juuri nuorille suunnattu ja järjestöpohjainen toiminta on aiempaa useammin maksutonta. Sen sijaan jos tiloista maksaa, niin sitten maksaa hieman enemmän.

Kuulostaa mielestäni perustellulta. Oletus on, että saatavien eurojen määrä pienenee, mutta tilojen käyttöaste kasvaa. Jos näin, niin hyvä. Olisihan se tyhmää investoida tiloihin, mutta sitten pitää maksut niin korkeina että niitä tiloja ei käytetä.

6 Lausunnon antaminen hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi perusopetuslain muuttamisesta ja siihen liittyvistä laeista

Hallitus tavoittelee muutoksia, ja nyt sitten lausutaan laista. Tässä kiteytys asiasta.

“Perusopetuslain ja siihen liittyvien lakien oppimisen ja koulunkäynnin tukea koskevia säännöksiä ehdotetaan muutettavaksi. Tavoitteena on hallitusohjelman tavoitteiden mukaisesti uudistaa nykyinen oppimisen ja koulunkäynnin ns. kolmiportaista tukea koskeva lainsäädäntö siten, että tuen muodot olisivat valtakunnallisesti yhtenäiset, selkeät ja monipuoliset. Yleisen, tehostetun ja erityisen tuen sijaan esityksessä tuen muodot on jaettu ennakoiviin tukitoimiin ja oppilaskohtaisiin tukitoimiin.”

Tätä en ole vielä lukenut. Lausuntoluonnos on kymmensivuinen, pääsette siihen tämän linkin takaa.

7 Investointikehys 2025–2034

Espoossa tehdään – mielestäni viisaasti – kymmenen vuoden investointiohjelmaa. Ideana on katsoa pidemmälle kuin ensi vuoteen tai valtuustokauteen. Ongelmakin löytyy: rakentaa pitäisi enemmän kuin on siihen varattu euroja. Tämä on korostuneesti päiväkoteja ja kouluja koskeva asia, ne kun ovat isoimmat investointikohteet. Koostan alle yksittäisiä huomioita asiaan liittyen.

Varsinainen lausunto annetaan vasta elokuun kokouksessa 21.8. Tämä on hyvää valmistelua, josta tulen kehumaan. Ensin paljon tietoa, asia muhimaan ja sitten siihen paneudutaan kunnolla myöhemmin.

Tästä pääset mukana olevaan esitykseen.

Peruskouluikäisten määrä kasvaa aluiilla, jonne on rakennettu viime aikoina paljon (Suurpelto, Kera, Mäkkylä, Tapiola) ja toisaalta vähenee osalla alueista reilustikin. Kokonaan uudet alueet (Finnoo, Kera) tarvitsevat tyystin uusia kouluja ja päiväkoteja.

Yleisesti kasvua on tulossa oppilasmääriin. Ongelmallisin kohta on kapasiteetti 2035, eli missä oltaisiin nykyisillä tiloilla ja oleteteuilla lapsimäärillä.

Käytännössä vain Tapiolan ja Pohjois-Espoon alueilla ollaan plussalla. Eli on enemmän koulupaikkoja kuin lapsia. Muilla alueilla on vajausta, pienimpänä Keski-Espoo -260 opilaspaikalla ja suurimpana Leppävaaran alue -753 oppilaspaikalla. Eli investointeja tarvitaan. 

Kokonaisuudessaan Espoossa olisi 11 vuoden kuluttua 2332 koulupaikkaa liian vähän. Mitä tämä merkitsee? Pienehkössä koulussa on sellaiset 300-400 oppilaspaikkaa, ja suuressa sellaiset 800-1000. Riippuen tietysti onko kyseessä yhtenäiskoulu jne.

Käytännössä sekä Leppävaaraan, Matinkylä-Olariin, Espoonlahteen, Kauklahteen ja Keski-Espooseen pitäisi rakentaa yksi iso koulu. Vaan koska lapset eivät muuta yhteen pisteeseen, pikemminkin pitäisi rakentaa pari pientä tai remontin yhteydessä laajentaa olemassa olevia kouluja.

Lyhyt katsaus perspektiiviin. Espoossa tulee olemaan pulaa koulupaikoista. Rauman oppilasmäärä pienenee, se on vuonna 2028 ennusteiden mukaan enää 2800. Siitä kun mennään seitsemän vuotta eteenpäin, niin ollaan aika samoissa summissa. Espoossa ei kouluihin mahdu sama oppilasmäärä kuin mitä Raumalla on oppilaita.

Varhaiskasvatuksessa tilanne on vielä huonompi. Kaikilla alueilla tulisi olemaan pulaa paikoista, pienimpänä Pohjois-Espoo 310 paikalla (joka sekin on kaksi isoa päiväkotia!) ja suurimpana Espoonlahti 2624 varhaiskasvatuspaikalla (no herrajumala, tuo on jo noin kymmenen likimain Suomen isointa päiväkotia, 20 isohko päiväkotia tai 30-40 pienempää).

Lukioissakin oppilasmäärä kasvaa, tosin maltillisemmin. Kuninkaantien vuorasopimus päättyy 2028, Haukilahden 2029 ja Leppävaaran 2030. Eli noissa on jo sopimista. Itse olen korostanut, että uusia paikkoja tarvitaan etenkin rantaradan varrelle.

Tähän asiaan palaan kesän aikana erillisen bloggauksen myötä.

8 Kasvun ja oppimisen toimialan palveluverkkoperiaatteiden hyväksyminen

Vielä yksi iso asia! Eli palveluverkkoperiaatteiden päivitys. Tässä ei oteta kantaa missä jotain palveluita on, vaan linjataan suunnittelua yleisellä tasolla. Tyyliin missä on pieniä lapsia, sinne päiväkoti. Ja jos päiväkoti, millä logiikalla sitä suunnitellaan.

Tämän lukeminen on minulla vielä kesken, joten en osaa kummempaa sanoa. Tässä on linkki periaatteisiin.

9 Espoon varhaiskasvatuksen laskutushinnastot 1.8.2024 alkaen

Tässä on kyse pääkaupunkiseudun yhteistyöstä. Joskus voi olla perheen kannalta kätevintä, että lapsi onkin hoidossa naapurikaupungin puolella. Kaupungit sopivat mitä siitä laskutetaan, ja sitten raha liikkuu mukana.

Nyt ovat sopineet uusiksi laskutukset, ja vuorohoito on otettu mukaan tarjontaan.

10 Päätökset ja kirjelmät

Täällä on kiinnostavaa etenkin lautakunnan toivoma selvitys toisen asteen koulutuksen maksuttomuuden rajaamisesta. Tähän palaan erillisen bloggauksen muodossa erikseen lähiviikkoina.

11 Espoon suomenkielisen lukiokoulutuksen opetussuunnitelman tarkistaminen 1.8.2024 lukien

Pikavilkaisulta aikan maltillisia muutoksia, mutta luen tämän vielä kunnolla läpi kun ehdin aiemmilta kohdilta.

12 Suomenkielisen varhaiskasvatuksen, perusopetuksen sekä toisen asteen ja nuorisopalveluiden viranhaltijoiden sekä peruskoulujen johtokuntien päätökset

13 Oikaisuvaatimus iltapäivätoimintapaikkapäätöksestä

14 Vaatimus 24.5.2024 ja oikaisuvaatimus 31.5.2024 määräaikaisen opettajan valinnasta

15 Oikaisuvaatimus määräaikaisen opettajan valinnasta ESPOO-03-737-24

Kolmea viimeistä yhdistää se, että ne ovat yksilöasioita. Niitä en tässä avaa.

Rajaa sisältöä

Esim. 6.2024