Kasvun ja oppimisen lautakunta 10.5.2023: Englanninkielisen opettamisen järjestämisestä

Kivimiehen koulu.

Kasvun ja oppimisen lautakunnan seuraava kokous on ohjelmassa tulevana keskiviikkona 10.5.2023. Tässä kertaa asialista on lyhyt. Varsinaisia aiheita ovat käytännössä vain englanninkielisen opetuksen perusteet ja oppilasvalintaperusteiden muuttaminen.

Esityslista löytyy täältä. 

Kasvun ja oppimisen lautakunta

Esityslista 10.05.2023 klo 17:30 -

3 Englanninkielisen opetuksen järjestäminen Espoo International Schoolissa ja Kivimiehen koulussa 1.8.2023 alkaen

Tämä, samoin kuin seuraava, jätettiin viimeksi pöydälle koska vanhempien yksi vanhempien kuulemistilaisuus oli vielä tuloillaan.

Tässä on päätösesitys:

“Kasvun ja oppimisen lautakunta päättää, että englanninkielistä opetusta järjestetään 1.8.2023 alkaen hallinnollisesti toisistaan erillisesti kahdessa koulussa, Espoo International Schoolissa ja Kivimiehen koulussa.

Lautakunta pyytää suomenkielisen perusopetuksen tulosyksikköä valmistelemaan

1
koulupolun jatkumisen kannalta tarpeelliset muutokset Kivimiehen koulun kieliohjelmaan

2
englanninkielisen käyttönimen Kivimiehen koululle.

Lisäksi lautakunta pitää tärkeänä, että englanninkielisen opetuksen yhteisöllisyydestä ja yhteiskehittämisestä huolehditaan siten, että molempia englanninkielistä opetusta tarjoavaa koulua kehitetään yhdessä koulujen kanssa ja tasalaatuisesti.“

Tässä hetkellä englanninkielistä opetusta järjestetään Espoon International Schoolissa. Koululla on kaksi toimipistettä, “päätukikohta” Opinmäessä ja lisäksi toimipiste Kivimiehen koulussa. Toisin sanoen pienessä (yksisarjainen) Kivimiehen koulussa on kahden eri koulun oppilaita.

Ehdotetussa muutoksessa Kivimiehen koulussa toimiva  englanninkielinen puoli siirtyisi osaksi Kivimiehen koulua, josta tulisi käytännössä kaksikielinen koulu. Osa lapsista saisi opetusta suomeksi ja osa englanniksi.

Taustalla on etenkin se käytännön tosiasia, että englanninkielisen opetuksen tarve kasvaa. Tässä varaudutaan tuleviin vuosiin. Otaniemi on luonteva paikka toiseksi tukikohdaksi englanninkieliselle opiskelulle, sillä moni Suomeen muuttanut perhe asuu ja työskentelee lähellä.

Hallinnollisjohtamismielessä on mielestäni selkeää, että yksi rehtori ohjaa kyseisessä koulussa toimivaa opetusta. Etäjohtaminen on hankalaa, etenkin jos kokonaisuus kasvaa koko ajan. Sivutuotteena syntyy myös toimivampi Kivimiehen koulu, kun sen koulun koko kasvaa.

Matkan varrella on esitetty myös huolia, niitä on myös lausunnoissa (joita käyn kohta läpi).

Yksi merkittävä huoli oli esillä jo kun lautakunta tästä viimeksi keskusteli. Eli säilyykö lasten oppimispoilku ennallaan. Tähän on selkeä vastaus. Jokainen Kivimiehen koulun englanninkielistä linjaa käynyt pääsee automaattisesti Espoo International Schooliin yläkouluun. Siten kaikkien peruskoulun päättötodistuksessa lukee Espoo International School. Tältä osin tilanne on mielestäni hyvin suunniteltu.

Listaan nyt joitain muita huolia ja ajatuksia joita on esitelty lausunnoissa on esitely:

Voisiko kaiken englanninkielisen opetuksen keskittää Opinmäkeen vaikka parakkien avulla? Kaikkihan on mahdollista. Mutta sitten olisi tyhjiä tiloja (kalliisti) Kivimiehessä, ja ja kalliita parakkeja Opinmäessä. Eli tuplakuluja. Lisäksi tämä malli ei pitäisi sisällään sitä, että osa pääsisi kouluun lähemmän kotia.

Miten taataan täydet tunnit Internationalissa Schoolissa (kun 1-6 luokkalaisten määrä vähenisi). Tämä menee luokkaan hyvän hallinnon järjestäminen.

Nykyiset opiskelijat alleviivaavat, että onko reilua, että osa pääsee ilman pääsykoetta (jonka itsekin ynnäsin plussaksi ylempänä) ja että tuleeko ns. pakkosiirtoja, eli että joku haluaisi Opinmäkeen (ja asuisi vielä kenties lähellä) mutta päätyy Kivimieheen. Tästä on paha sanoa mitään, mutta ainahan oppilasvalinnoissa lähdetään koulunsa aloittavista ja lähikouluista. Aika monelle Kivimies on lähempänä kuin Opinmäki.

Kivimiehen koulun suunnasta korostetaan resurssien tärkeyttä. Kyseessä on pieni yksikkö, ja laajennus kaksikieliseksi myös merkitsee satsauksen tarvetta. 

Tätä on käsitelty jo aiemmin. Mielestäni tämä on aika selkeä asia. Järkevä juttu. Monet huolet ovat ymmärrettäviä, mutta ne pitää järjestää käytännön toteutuksen osana hyvin.

4 Englanninkielisen opetuksen oppilasvalintaperusteiden muuttaminen

Päätösesitys on seuraava:

"1
Hyväksyy englanninkielisen opetuksen oppilasvalintaperusteet liitteen mukaisesti.

2
Päättää, että uudet englanninkielisen opetuksen oppilasvalintaperusteet tulevat voimaan 1.9.2023."

Liitteessä kiteytettynä sanotaan, että:

Ensimmäiselle luokalle valitaan:

1) Hakijat, jotka ovat opiskelleet englanninkielisessä opetuksessa.

2) Hakijat, jotka ovat suorittaneet valintakokeen hyväksytysti.

Seitsemännelle luokalle valitaan:

Espoossa englanninkielisessä opetuksessa kuudennella luokalla opiskelleet oppilaat jatkavat kyseisessä opetuksessa ilman erillistä hakua. Uusia hakijoita valitaan seuraavassa etusijajärjestyksessä:

1) Hakijat, jotka ovat opiskelleet englanninkielisessä opetuksessa muualla Suomessa tai ulkomailla.

2) Hakijat, jotka ovat suorittaneet valintakokeen hyväksytysti. 

2.3. Valitseminen vuosiluokille 2-6 ja 8-9

Vapaana oleville oppilaspaikoille valitaan hakijoita seuraavassa etusijajärjestyksessä:

1) Hakijat, jotka ovat opiskelleet englanninkielisessä opetuksessa.

2) Hakijat, jotka ovat suorittaneet valintakokeen hyväksytysti. 

Lukuvuoden aikana vuosiluokilla 1-9 vapaana oleville oppilaspaikoille valitaan Espooseen lukuvuoden aikana muuttavia hakijoita seuraavassa etusijajärjestyksessä:

1) Hakijat, jotka ovat opiskelleet englanninkielisessä opetuksessa.

2) Hakijat, jotka ovat suorittaneet valintakokeen hyväksytysti.

Siirtymäluokille valitseminen. Siirtymäluokat on tarkoitettu ulkomailta muuttaneille Espoossa tilapäisesti asuville oppilaille.

Oppilasvalinnan perusteena on aiempi opiskelu englanninkielisessä opetuksessa. Hakijat valitaan siirtymäluokille enintään kolmen lukuvuoden ajaksi. Valinnassa noudatetaan muilta osin kohdassa 1 olevia englanninkielisen opetuksen oppilasvalintaperusteiden yleisperiaatteita soveltuvin osin.

Englanninkielistä opetusta tarjoavassa koulussa toimiville siirtymäluokille voidaan valita hakijoita, jotka täyttävät seuraavat perusteet:

1. Hakija on muuttanut ulkomailta tilapäisesti Suomeen.

2. Hakija asuu Espoossa tilapäisesti.

3. Hakija on opiskellut englanninkielisessä opetuksessa vähintään vuoden välittömästi ennen hakua. Huoltajien on esitettävä hakemuksen liitteenä todistus opiskelusta.

4. Hakijalla ei ole edellytyksiä eikä tilapäisen asumisen johdosta tarvetta opiskella suomen kielellä. 

Käytännössä isoin ero aiempaan (liitteissä on mukana vertailu) on, että aiemman opiskelun merkitys kasvaa ja pääsykokeiden merkitys muuttuu “toissijaiseksi”. Minusta tämä kuulostaa perustellulta. Koulupolkun turvaaminen (jos on käynyt luokat 1-6 englanniksi, pääsee seiskalle varmasti jne.) on hyvä asia.

Lausunnoissa ollaan huolissaan siitä, että johtaako kasvava maahanmuutto (jos oppilaspaikkojen määrä ei kasva) siihen, että likimain kaikki tulevat opiskelemaan aiemman opiskelun myötä. Eli ns. taso ja pääsykokeiden merkitys laskisi.

Tämä on ymmärretävä huoli, mutta lähinnä vain, jos paikkamäärät eivät ole realistiset. Eli tavallaan on eri asia kuin nyt päätettävä asia, vaikka samaa sukua onkin.

Lausuntojen lukeminen on minulla vielä osin kesken.

5 Oikaisuvaatimus lukion lehtorin viran täyttämisestä

30 hakijaa, joista 26 oli päteviä. Yksi valittiin virkaan ja toinen varalle. Tästä prosessista on nyt valittu.

Henkilöön liittyviä rekrytointiprosesseja en avaa, eikä luottamushenkilönä ole niissä prosesseissa mukana. Tämä vaikuttaa menneen kaikin puolin oikeaoppisesti.

6 Päätökset ja kirjelmät

7 Suomenkielisen varhaiskasvatuksen, perusopetuksen sekä toisen asteen ja nuorisopalveluiden viranhaltijoiden sekä peruskoulujen ja lukioiden johtokuntien päätökset

Rajaa sisältöä

Esim. 2.2024