Espoon valtuuston paikkajakauma 1984-2017

Kuntavaalit lähestyvät, mutta miten kävi kuntavaaleissa Espoossa vuonna 2017? Tässä bloggauksessa käyn läpi myös puolueiden valtuutettujen määrää alkaen vuodesta 1984.

Graafeissa esittelen vaalien jälkeistä tilannetta, puoluevaihtoihin ja ryhmien hajoamiseen viittaan vain  sanallisesti. Olen vuosia sitten käynyt läpi oman viiteryhmäni Espoon vihreiden menestystä kuntavaaleissa 1984-2017.

Sivun yläreunan kuva on Helsingin Sanomilta. Siinä on Espoon valtuuston koostumus huhtikuun 2017 kuntavaalien jälkeen.

Kokoomus on suurin puolue 26 valtuutetulla. Vihreät on ottanut selvän peräeron SDP:hen, 17 valtuutettua on tuntuvasti enemmän kuin kymmenen.

Ilman sitoutumattomia perussuomalaiset ottivat takapakkia seitsemään valtuutettuun, kintereillään RKP kuuden valtuutetun voimin. Perussuomalaisilla seurasi hajaannus vaalikauden aikana, nyt keväällä 2021 perussuomalaisia valtuutettuja on kolme, sinisiä kaksi ja kaksi perussuomalaista on siirtynyt kokoomukseen.

Vasemmisto ja keskusta ovat tasoissa kolmella valtuutetulla. Kristillisdemokraatit ovat kahdessa valtuutetussa ja perän pitäjinä liberaalit ponnistivat valtuustoon yhden valtuutetun voimin (vaaliliitolla piraattien kanssa). 

Toinen kuva on sitten merkittävämpi. Tässä on yksittäisten puolueiden valtuustopaikkamäärä Espoossa, alkaen vuodesta 1984 tarkasteltuna vaalien jälkeen.

Mitä vuosikymmenien mittaisesta tarkastelusta voi päätellä?

  • Kokoomus on ollut hyvin tasainen suorittaja. Vuoden 1992 notkahdusta lukuunottamatta paikkamäärä on sahannut 24 ja 29 välillä.
  • Demarit olivat aikoinaan 15 valtuutetun puolue, mutta taso on nyt vakiintunut noin kymmenen valtuutetun tasolla.
  • Vihdeät ja sosiaalidemokraatit ovat käytännössä vaihtaneet paikkaa. J kolmatta kertaa peräkkäin vihreät olivat Espoossa isompi ryhmä kuin demarit, ja ero on jo seitsemän valtuustopaikkaa. Nähtäväksi jää jatkuuko vihreiden nousu.
  • Perussuomalaiset tekivät hurjaa nousua, joka saattoi nyt taittua. Osin asiaan voi vaikuttaa vaaliliiton puute, viime vaaleja edeltävissä vaaleissa perussuomalaiset ovat olleet vaaliliitossa sitoutumattomien kanssa.
  • RKP tekee tasaista jälkeä. Valtuutettujen määrä on vaihdellut kuuden ja kahdeksan välillä.
  • Keskusta ja vasemmistoliitto ovat kumpainenkin sahanneet 2 ja 4 valtuutetun välillä.
  • Kristillisdemokraattien "luontainen" koko näyttää olevan pari valtuutettua. Tuolla tasolla puolue on ollut vuodesta 2004 alkaen.
  • Vuoden 2008 köyhien asialla ja vuoden 2017 liberaaleja en ole tähän listaan ottanut. Yhdestä pisteestä ei saa viivaa.

Mitä johtopäätöksiä näistä kuviosta vetää?

  • 'Kokoomus on edelleen Espoossa selvä ykkönen, mutta vihreiden ja kokoomuksen ero on nyt pienempi kuin koskaan - yhdeksän valtuutetun verran (tosin ero kasvoi valtuustokauden aikaisten siirtymisten aikana). Viimeksi vuonna 1992 ero ykkösen ja kakkosen välillä on ollut pienempi.
  • Demareiden korpivaellus on tasaantunut, mutta kaukana ovat ajat kun demarit ja vihreät taistelivat tasaväkiseksi toiseksi suurimman puolueen asemasta.
  • Nähtäväksi jää jatkuuko perussuomalaisten lasku, vai tokkeentuuko puolue. Gallupit ennustaisivat, että sahalaitakuvio voi olla taas ylöspäin.
  • Itseäni pohdituttaa jo ensi kerta: Onko Espoo Helsingin tiellä, jossa kokoomus ja vihreät taistelevat entistä selkeämmin kärjessä? Kykenevätkö demarit ja perussuomalaiset nousemaan seuraavalle tasolle?

Tämä bloggaus on alunperin vuodelta 2017, mutta olen päivittänyt sitä sisältämään muun muassa valtuustokauden aikaisten muutosten osalta. Mukana on myös viittauksia kevään 2021 gallupeihin.

Rajaa sisältöä

Esim. 3.2024