Budjetissa painotettava ennaltaehkäisyä ja pitkän aikavälin vaikutuksia

Espoon ensi vuoden budjetti linjataan marraskuun aikana. Viime viikon lopulla kaupunginjohtaja esitteli budjettiehdotuksensa, jota poliitikot käyvät läpi ensi viikolla.

Espoon vihreillä on ensi viikolla kolme toimialakohtaista budjettipalaveria: sosiaali- ja terveysasioita sekä opetusta ja kulttuuria käsitellään maanantaina, ja teknistä toimea keskiviikkona. Viikko “huipentuu” lauantaiseen budjettiriiheen, jossa käydään läpi siihen astiset tulokset, ja luodaan niiden pohjalta vihreiden tavoitteet.

Tämän jälkeen valtuustoryhmien puheenjohtajat neuvottelevat keskenään, ja saavuttavat mahdollisesti budjettisovun. Jos valtuustoryhmät hyväksyvät sovun, joulukuun valtuustossa budjetista keskustellaan paljon, mutta ei muuteta mitään.

Budjettia valmistellessa puhutaan palveluista mutta päätetään rahasta. Raha kun on palveluita. Jos halutaan rakentaa uusi päiväkoti, sen rakentaminen maksaa tietyn verran, ja työntekijöiden palkkakulut tulevat sitten siihen päälle.

Niinpä budjettia käsiteltäessä ehdotetaan esimerkiksi 100 000 euron (= kaksi työntekijää) lisäpanostusta perheneuvoloihin jne. Kyse on konkreettisesta ja työläästä prosessista, joka vaatii luottamushenkilöiltä perehtymistä budjetointiin ja budjettimomentteihin (“Onko se perheneuvola kohdassa 5.14 vai 5.15?”).

Vielä kesällä budjetin valmistelu eteni tiukassa sävyssä. Vaikutti siltä, että rahaa on vähän ja säästötarve on melkoinen. Syksyllä tilanne on kääntynyt positiivisemmaksi, ja kaupunginjohtajan ehdotuksessa on huomioitu lukuisia lautakuntien toiveita. Esimerkiksi Espoo-lisään ja iltapäiväkerhojen toimintaan ei ollakaan kajoamassa.

Itse tulen painottamaan budjetin läpikäynnissä kahta asiaa: ennaltaehkäisyä ja pitkän tähtäimen vaikutuksia.

Ennaltaehkäisyn tarpeellisuudesta ollaan harvinaisen yksimielisiä: onnistuessaan ongelmien ennaltaehkäisy sekä vähentää inhimillistä kärsimystä että säästää rahaa. On kaikkien etu, jos sydänkohtauksia saadaan vähemmän. Rahaa jaettaessa ennaltaehkäisy on kuitenkin huutolaislapsi: laki ei vaadi ennaltaehkäisyä, ja aina rinnalla on akuutimpia rahantarpeita.

Pitkän tähtäimen vaikutuksilla tarkoitan sitä, että katsotaan säästöjen tai investointien vaikutusta vuosien ja vuosikymmenien päähän. Esimerkiksi Espoo-lisän leikkaus voi säästää heti vähän, mutta jos ensi vuonna pitää rakentaa uusi päiväkoti, menot kasvavat isommiksi kuin säästön “hyödyt”.

Espoo on maltillisen taloudenpidon seurauksena paremmassa taloudellisessa asemassa asemassa kuin vaikka naapurinsa. Osa kysyy, että kun kerran varaa on, niin miksei sitä käytetä? Toinen sanoo, että varallisuutta on, koska ei tuhlata.

Itse olen tuo jälkimmäinen: kuntasektorille tulossa on kymmenien vuosien tiukka aikakausi, jossa asiakasmäärä kasvaa kovempaa tahtia kuin käytettävissä olevat varat. Edessä on korkea vuorijono jonka toiselle puolelle pitää päästä, ja matka vasta aloitettiin. Kaikkia eväitä ei kannata syödä ensimmäisellä leiripaikalla.

> Espoo investoi ja uudistaa palveluja
tiedote kaupunginjohtajan budjettiesityksestä, 28.10.2010