Espoon keskus

Espoon keskus on Espoon kaupunginosa ja samalla yksi Espoon aluekeskuksista.

Kauppakeskusten laajennuksen lisäksi asuntoja kuudellesadalle

(Keski-Espoon Sanomat 3/2012)


Entressen itäpuolen uudessa korttelissa olisi kauppoja alimmissa kerroksissa, ja niiden päällä asuntoja ja piha asukkaille.

Urheilupuiston tekojää käyttöön kenties jo ensi talven aikana

(Keski-Espoon Sanomat 2/2012, 27.5.2012)

Keski-Espoon urheilupuiston uudistaminen pääsee toden teolla vauhtiin vielä toukokuun puolella, kun nykyinen nurmikenttä poistetaan. Samalle paikalle on tulossa keinonurmikenttä sekä jäähdytyslaitteisto. Tulevaisuudessa kentällä pääsee luistelemaan tekojäällä.

Kirkkojärven palauttaminen tasaisi tulvahuippuja

(Länsiväylä 2.5.2012)

1950-luvulla kuivatettu Kirkkojärvi tekee paluun useasti vuodessa. Aika ajoin tulvavesi on levinnyt alueen niityille ja pelloille, järven vanhalle pohjalle. Espoonjoen varren kävelytiet ovat vuoden aikana veden alla useasti. Viime kuukausina vesi on noussut miltei Kirkkojärven koululle asti.

Rakennetaan kaupunkirata Espoon keskukseen

(Vartti 14.3.2012)

Kaupunkirataa on suunniteltu jatkettavaksi Leppävaarasta Espoon keskukseen. Kaupunkiradan jatkon myötä paikallisjunat kulkisivat omilla raiteillaan, eivätkä enää jakaisi raiteita kaukojunien kanssa. Vuoroväli voisi olla nykyistä tiiviimpi, eikä kaukojunien myöhästely sotkisi paikallisliikennettä.

Työt alkoivat Suviniityssä

(Keski-Espoon Sanomat 1/2012)

Pitkään suunnitteilla olleella Suviniityn alueella alkoi viime vuoden puolella tapahtua: alueen itäreunalla aloitettiin kahden kerrostalon rakennustyöt, samoin katujen ja kunnallistekniikan toteuttaminen aloitettiin.

Espoon Kirkkojärvi takaisin

(Helsingin Sanomat 3.1.2012)

Espoon keskuksessa sijaitseva Kirkkojärvi kuivatettiin 1950-luvulla Turunväylää rakennettaessa. Siitä lähtien Kirkkojärvi on tehnyt paluun säännöllisesti. Etenkin keväisin lumien sulaessa tulvavesi on levinnyt alueen niityille ja pelloille, järven vanhalle pohjalle. Kävelytiet Espoonjoen varrella ovat vuoden aikana veden alla useiden päivien, joskus jopa viikkoja.

Ennen joulua Espoonjoki tulvi pahemmin kuin vuosiin. Uimahalli- ja lukiokiinteistöä jouduttiin suojaamaan hiekkasäkein ja vesi nousi Turunväylälle.

Entresse ja Espoontori kasvavat yhteen

(Keski-Espoon Sanomat 5/2011)

Entressen ja Espoontorin kauppakeskukset aiotaan yhdistää Siltakadun ylittävällä sillalla. Katetulle sillalle tulisi sekä liikkeitä että jalankulkuyhteys. Lisäksi suunnitelmissa on laajentaa kauppakeskuksia siten, että ne yhdessä muodostavat aiempaa isomman yksikön.

Villa Karyllin palo toukokuussa 1968, Espoo

Toukokuussa 1968 Espoon keskuksessa roihahti. Pappilanmäellä sijaitseva Villa Karyll paloi kivijalkaan asti. Rakennuksessa toimi tuolloin Espoon sähkö, tuolloiselta nimeltään Esbo Elektriska AB.

Lisää raiteita

Ensi tiistaina Espoon kaupunginhallitus kommentoi Helsingin seudun liikenteelle ns. HJL 2011 -lausuntoa.

Nyt laitetaan järjestykseen Helsingin seudun suuria liikennehankkeita: tehdäänkö kaupunkiradan jatko Espoon keskukseen nyt vai kymmenen vuoden kuluttua, ja ennen vai jälkeen itämetroa? Kaupunginhallitus edustaa tässä kohden Espoon kaupungin näkemystä.

4000 neliötä liikuntatilaa Kauniaisten ja Espoon rajalla

(Keski-Espoon Sanomat 4/2010, 5.12.2010)

Kauniaisten urheilupuisto aukeni vuosi sitten syksyllä. Tosin nimi voi johtaa harhaan: kyseessä on 4000 neliötä sisätilaa eri urheilulajeille, ja Kauniaisten sijaan halli sijaitsee niukasti Espoon puolella Ymmerstassa.

- Viikottain meillä on kävijöitä noin 3000, toteaa Kauniaisten urheilupuisto Oy:n toimitusjohtaja Janne Viitala. Noin puolet kävijöistä on lapsia, suosituimpia lajeja ovat tennis ja sulkapallo.

Kirkkojärven koulu muutti takaisin Kirkkojärvelle

(Keski-Espoon Sanomat 3/2010, syyskuu)

Kirkkojärven koulun kolmen vuoden evakko Muuralan Koulumestarin koulussa on päättynyt. Kirkkojärvelle kohonnut uusi rakennus otettiin käyttöön syyslukukauden alussa. Samassa yhteydessä Kirkkojärven koulu muuttui yhtenäiskouluksi, eli siellä on jatkossa vuosiluokkia ensimmäisestä yhdeksänteen.

Siirtolapuutarha Espoon Kirkkojärvelle

(Helsingin Sanomat 4.9.2010)

Helsingissä on runsaasti siirtolapuutarha-alueita. Lisäksi Helsinki on kaavoittamassa useita uusia alueita. Naapuristaan poiketen Espoosta löytyy vain yksi siirtolapuutarha-alue Puolarmaarista. Suunnitteilla ovat siirtolapuutarha-alueet Säterinniittyyn ja Niipperiin.

Espoon keskuksen ensimmäisessä asukasfoorumin aiheina asemanseudun kehittäminen ja Lommila

(Keski-Espoon Sanomat 2/2010, 21.5.2010)

Torstaina 23.3 järjestetyssä ensimmäisessä Vanha-Espoon asukasfoorumissa aiheina olivat Espoon keskuksen kehittäminen sekä Lommila. Valtuustotalon kahvioon kokoontui vajaat sata asukasta. Espoon keskuksen asemanseudun kehittämisestä keskusteltiin vilkkaasti, sen sijaan Lommila ei juurikaan paikallaolijoita kiinnostanut. 

Helppo kävely-yhteys Espoon aseman keskiraitelle olisi mahdollinen

(Länsiväylä 10.6.2009)

Espoon keskuksen remontin myötä Espoon aseman keskilaiturilta on rakennettu kävely-yhteys raiteiden yli Espoontorin puolelle. Tämä on mahdollista koska E-junien jatkaessa Kauklahteen asti raiteita 3 ja 4 ei käytetä tällä hetkellä lainkaan.

Moderni Entressen kirjasto on auki joka päivä

(Keski-Espoon Sanomat 2/2009)

Entressen eli Espoon keskuksen uusi kirjasto aukesi huhtikuun alussa. Kauppakeskus Entressen kolmannessa kerroksessa sijaitseva runsaan 2700 neliön kirjasto on Espoon kolmanneksi suurin, likimain Kirjasto Omenan kokoinen. Puolet tilasta on varattu lapsille ja nuorille ja musiikille, puolet aikuisille ja kirjallisuudelle.

Ulkoilureitti Espoonjoen varteen

(Länsiväylä 17.10.2008)

Espoonjoki syntyy Glims- ja Gloms-jokien yhtyessä. Joki virtaa läpi kauniin ja ainutlaatuisen kulttuurimaiseman. Valitettavasti maisemista ei pääse helposti nauttimaan, sillä joen varrella on kävelyteitä oikeastaan vain Espoon keskuksen tienoilla Tuomiokirkon kohdalla.

Espoon keskuksessa 3000 opiskelijan kampus

(Keski-Espoon Sanomat 3/2007)

Syyslukukauden alussa avasi ovensa Espoon seudun kuntayhtymä Omnian uusi rakennus Kirkkokadulla. Uusiin tiloihin siirtyivät Matinkylästä puu- ja viheralan artesaanit, talonrakentajat sekä media-assistenttiopiskelijat.

Espoon keskus on Espoon tulevaisuus

(Länsiväylä 3.8.2007)

Espoon keskus sai ryöpytystä niskaansa Länsiväylässä 18.7. Sirkku Dölle kutsui Espoon keskusta vaatimattomasti häpeäpilkuksi. A. Vallinen taas totesi että Espoon keskus on tuhottu, uuden kirjasto- ja kauppakeskusrakennuksen alta kun kaadettiin metsää. Onneksi tilanne ei ole näin synkeä.

Espoo kasvaa muutamassa vuosikymmenessä 70 000 asukkaalla. Vaikka myös Etelä-Espoo tiivistyy, kasvun painopiste on rantaradan varrella. Eniten kasvavat Espoon keskus ja Kauklahti.

Kaupungintalon tulevaisuus auki

(Keski-Espoon Sanomat 4/2006)

Vuonna 1971 valmistuneen Espoon kaupungintalon tulevaisuutta pohditaan. Nyt jo tiedetään että rakennukselle täytyy suorittaa mittava peruskorjaus, sekä luultavasti myös laajennus. Samassa yhteydessä on pohdittu rakennuksen kokonaan purkamista. Tilalle rakennettaisiin uusi kaupungintalo ja mahdollisesti myös asuntoja.

Sivut

Rajaa sisältöä

Esim. 1.2025