Header

Kasvun ja oppimisen lautakunta 7.5.2024: Palveluperiaatteiden hyväksyminen

Kuvistuskuva: Haukilahden koulu.

Espoon kasvun ja oppimisen lautakunnan seuraaava kokous on ohjelmassa ensi viikon tiistaina 7.5. Listalla on yksi merkittävä ja iso asia, eli kasvun ja oppimisen toimialan palveluverkkoperiaatteiden hyväksyminen.

Esityslista löytyy Espoon sivuilta täältä.

Kasvun ja oppimisen lautakunta

Esityslista 07.05.2024 klo 17:30 -

3 Kasvun ja oppimisen toimialan palveluverkkoperiaatteiden hyväksyminen

Referoin alla omin sanoin, mitä esityksen mukaan ollaan hyväksymässä.

Espoon kasvun ja oppimisen palveluverkko on kokonaisuus, joka yhdistää Espoon kaupungin sekä yksityisten ja muiden yhteistyökumppaneiden tarjoamia palveluita. Se kattaa niin lähi- ja alueelliset kuin kaupunkitasoisetkin palvelut, joiden tarkoituksena on edistää asukkaiden hyvinvointia ja oppimista.

Palveluverkon suunnittelussa huomioidaan väestöä koskevat ennusteet ja kehityskuvut, olemassa oleva kapasiteetti ja tilaverkosto sekä tulevaisuudessa tapahtuvat muutokset. Suunnittelun lähtökohtana ovat myös toimintaa ohjaavat lait, normit ja muut velvoittavat asiakirjat sekä kaupungin yleiset tavoitteet. Palveluverkkoperiaatteiden onkin tarkoitus tukea vahvasti kaupungin ja kasvun ja oppimisen toimialan strategioiden toteuttamista.

Palveluverkkoperiaatteet ohjaavat paitsi toimialan omaa työskentelyä, mutta ne viestivät myös  sidosryhmille toimialan tahtotilasta. Ne luovat pohjan palveluiden järjestämiselle ja palveluverkon kehittämiselle tarkoituksenmukaisesti. Periaatteet kokoavat ja tarkentavat muissa asiakirjoissa asetettuja tavoitteita, kuten Taloudellisesti kestävä Espoo -ohjelmassa määriteltyjä tavoitteita. Ne myös sanoittavat selkeästi joitakin palveluverkon suunnittelussa muodostuneita, mutta aiemmin vielä kirjallisesti muotoilemattomia periaatteita.

Vuonna 2017 laaduttu vuosien 2020-2030 yleiset palveluverkkoperiaatteet toimivat pohjana tälle päivitetylle versiolle. Osa vanhoista tavoitteista on edelleen ajankohtaisia, mutta asiakirjan sisältö oli osittain vanhentunut esimerkiksi organisaatiomuutosten vuoksi. Siksi periaatteita tiivistettiin ja muokattiin kestävämmiksi. Päivitetyssä versiossa vältetään mahdollisimman paljon vuosittain muuttuvien tietojen lisäämistä. Tavoitteena on, että palveluverkkoperiaatteet ohjaavat mahdollisimman konkreettisesti toimitilaverkon suunnittelua ja palveluiden järjestämistä.

Tässä ei oteta kantaa yksittäisen palvelun tai alueen asioihin, eli listalla ei ole linjauksia koulujen rakentamisesta tai lakkauttamisesta. Tässä on ideana määritellä periaatteet, minkä pohjalta mietitään vastauksia yksittäisiin asioihin.

Itse dokumentti on 14-sivuinen. Pääset linjausehdotuksiin tällä linkillä. En referoi koko dokumenttia, vaan poimin siitä tähän kiteytykset ja kommentoin perään.

Kasvun ja oppimisen toimialan yhteiset palveluverkkoperiaatteet:

  • Palveluverkon suunnittelu perustuu nykyisen ja tulevan palvelutarpeen arviointiin.
  • Palveluverkkosuunnittelua tehdään pitkäjänteisesti ja investointiohjelmaa pidemmällä aikajänteellä.
  • Palveluverkon muutoksia tarkastellaan useita toimintayksiköitä ja tarvittaessa useampaa tulosyksikköä koskevana kokonaisuutena.
  • Toimintaympäristön ja palveluverkon jatkuva arviointi edistää tarkoituksenmukaista, turvallista ja kustannustehokasta toimintaa. Palveluja yhdistetään, yksikkökokoja kasvatetaan ja epätarkoituksenmukaisista yksiköistä luovutaan harkitusti.
  • Palveluverkkoa kehitettäessä pyritään yhteishankkeiden toteuttamiseen. Palvelujen sijoittaminen samaan yhteyteen edistää eheää oppimispolkua.
  • Kattava palveluverkko ja oikea-aikaisesti toteutettavat toimitilat sekä palvelut luovat hyvinvointia ja tukevat espoolaisten arjen sujuvuutta.
  • Palveluverkon suunnittelu myös jalan, pyörällä tai joukkoliikenteellä hyvin saavutettavaksi edistää kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumista.
  • Palveluverkko ja palvelut tukevat kotoutumisen sekä asiakkaan valinnanvapauden toteutumista.
  • Palveluverkon kehittämisen tavoitteena on vahvistaa espoolaisten yhdenvertaisuutta ja päätöksenteon avoimuutta.
  • Palveluverkon suunnittelussa tehdään yhteistyötä kaupungin muiden toimijoiden kanssa.
  • Kuntalaisia kuullaan palveluverkkosuunnittelussa.
  • Kaavavarauksissa huomioidaan koulujen ja päiväkotien suunnitteluohjeiden mitoitukset.
  • Väistötilat ovat tarkoituksenmukaisia ja ne suunnitellaan ennakoiden sekä nykyinen tilakapasiteetti huomioiden.
  • Väistötilatilaratkaisuissa vältetään lyhytaikaisia ratkaisuja ja niistä aiheutuvia merkittäviä kertakustannuksia.
  • Väistötilanteessa järjestetään lapsen ja nuoren tarvitsema tuki riittävänä ja mahdollisuuksien mukaan lähipalveluna.

Suomenkielisen perusopetuksen palveluverkon suunnittelua ohjaavat periaatteet:

  • Alakouluopetus toteutetaan lähipalveluna.
  • Yläkouluopetus ja maahanmuuttajien valmistava opetus ovat alueellisia palveluja.
  • Perusopetuksen oppimisen tuki toteutetaan lähikoulussa tai alueellisena palveluna.
  • Vaativan oppimisen tuen palvelut toteutetaan alueellisena tai kaupunkitasoisena palveluna.
  • Perusopetuksen painotettu opetus, englanninkielinen opetus, kaksikielinen opetus (suomienglanti), ruotsin kielikylpyopetus sekä vaihtoehtopedagoginen opetus ovat kaupunkitasoista palvelua.
  • Perusopetuksen uudisrakennukset toteutetaan ensisijaisesti yhtenäisinä peruskouluina.
  • Uudet toimitilahankkeet toteutetaan ensisijaisesti 4-sarjaisina, pelkän yläkoulun sisältävät hankkeet 6–8 sarjaisina.
  • Olemassa olevien koulujen peruskorjausten yhteydessä oppilaskapasiteetin lisääminen selvitetään ja toimintoja pyritään järkeistämään.
  • Pienemmistä kuin kaksisarjaisista peruskouluista luovutaan mahdollisuuksien mukaan tai niitä laajennetaan kooltaan tarkoituksenmukaisiksi.
  • Oppilaaksiottoalueiden rajoja muutetaan tarvittaessa vastaamaan kaupunkirakenteen, kapasiteetin ja oppilasmäärien muutoksia.
  • Lähekkäin sijaitsevista ala- ja yläkouluista muodostetaan mahdollisuuksien mukaan yhtenäisiä peruskouluja.

Suomenkielisen varhaiskasvatuksen palveluverkon suunnittelua ohjaavat periaatteet:

  • Varhaiskasvatuksen palveluverkko perustuu kattavaan kunnallisten päiväkotien verkostoon.
  • Palveluverkkoa täydentävät yksityiset päiväkodit ja muut varhaiskasvatusmuodot.
  • Varhaiskasvatuspalvelut pyritään toteuttamaan pääosin lähipalveluna.
  • Vuorohoitoa järjestetään alueellisesti tai keskitetysti.
  • Lasten tuki järjestetään tavanomaisen toiminnan yhteydessä.
  • Lakisääteisen varhaiskasvatuksen rinnalla tarjotaan avoimen varhaiskasvatuksen palveluja, joihin sisältyvät asukaspuistot ja kerhotoiminta. Avoimen varhaiskasvatuksen palveluja järjestetään alueellisesti.
  • Uusilla rakennettavilla alueilla varhaiskasvatuksen toimipisteet suunnitellaan ensisijaisesti 8 tai 10 lapsiryhmän päiväkoteina.
  • Tapauskohtaisen harkinnan mukaan voidaan suunnitella myös uusia 6-ryhmäisiä päiväkoteja tai 10-ryhmäistä suurempia päiväkoteja.
  • Uusien ala- ja yhtenäiskoulujen yhteyteen toteutetaan lähtökohtaisesti myös päiväkoti.
  • Nykyisistä päiväkodeista säilytettäviä ovat toiminnallisesti, taloudellisesti ja sijainniltaan tarkoituksenmukaiset yksiköt.
  • Pienistä, epätarkoituksenmukaisista ja huonokuntoisista varhaiskasvatustiloista luovutaan harkitusti.
  • Yksityistä varhaiskasvatusta pyritään lisäämään palveluverkon kannalta tarkoituksenmukaisesti erityisesti suuren kysynnän alueille siten, että kunnallisten ja yksityisten suhteelliset osuudet kehittyvät alueellisesti tasapainoisesti.
  • Vaihtoehtopedagoginen ja vieraskielinen varhaiskasvatustoiminta järjestetään pääosin yksityisenä toimintana. Kaupungin omana toimintana toteutettavan suomen- ja englanninkielisen varhaiskasvatuksen paikkamäärän ja sijoittamisen suunnittelua tehdään yhteistyössä suomenkielisen perusopetuksen kanssa.

Ruotsinkielisten sivistyspalvelujen palveluverkon suunnittelua ohjaavat periaatteet:

  • Ruotsinkielisten sivistyspalvelujen palvelut järjestetään yhteisesti organisoituna, moniammatillisena ja verkottuneena yhteistyönä, mikä tuo joustavuutta myös tilojen käyttöön.
  • Palveluverkon tulee tulevaisuudessakin tukea espoolaisten pääsyä ruotsinkielisten palveluiden piiriin ja vahvistaa ruotsinkielisen identiteetin kehittymistä osana kaksikielistä Espoota
  • Pienistä ja epätarkoituksenmukaisista tiloista luopumista jatketaan uusien toimitilahankkeiden kautta.
  • Ruotsinkieliset palvelut voidaan sijoittaa tarvittaessa muiden kieliryhmien kanssa samoihin rakennuksiin.
  • Ruotsinkielisen varhaiskasvatuksen vuorohoito järjestetään keskitetysti.

Lukiokoulutuksen palveluverkon suunnittelua ohjaavat periaatteet:

  • Lukio-opetus on kaupunkitasoinen palvelu. Jokaisessa kaupunkikeskuksessa on vähintään yksi suomenkielinen lukio.
  • Suomenkielisten lukioiden yksikkökokoa kasvatetaan siten, että kaikissa lukioissa on vähintään 200 aloituspaikkaa.
  • Lukioverkkoa ja uusia lukio-opetukseen soveltuvia tiloja kehitetään yhteistyössä kiinteistönomistajien ja kumppaneiden kanssa. Yhteistyö edistää opetuksen
  • monimuotoisuutta.
  • Lukiot sijoitetaan länsimetron ja raideliikenteen asemien tai pysäkkien läheisyyteen tai muiden hyvien julkisten yhteyksien varrelle.
  • Uudet suomenkieliset lukiot erotetaan yläkouluista.
  • Ylioppilaskirjoitukset järjestetään lukion kiinteistön tiloissa.

Tähän kohtaan minulle on lisäysehdotus. Se tulee kuulumaan jotenkin näin.

Ensimmäisen kohdan, joka kuuluu "Lukio-opetus on kaupunkitasoinen palvelu. Jokaisessa kaupunkikeskuksessa on vähintään yksi suomenkielinen lukio." Noiden lauseiden keskelle tulisi lause. "Yleisen tason pyrkimys on silti, että lukioon pääsee kohtuullisen matkan päästä kotoa."

Tämä liittyy asiaan jota olen pitänyt esillä myös Länsiväylän sivuilla. Kun lukiopaikat keskittyvät metron varteen, pohjoisemmasta voi tulla kohtuuttomia matkoja lukioihin. Vaikka kyseessä ei ole lähipalvelu, pitää pyrkiä siihen, että matkat ovat silti kohtuullisia.

Kiteytettynä: Jos ehdotettaisiin, että jokainen Espoon lukiopaikka sijaitsisi kymmenien tuhansien oppilaiden kampuksella Kalajärvellä ja jokainen lukiolainen matkustaisi sinne, niin mitä tästä ajateltaisiin? Olisiko tämä ongelma? Miksi se olisi sitä, koska kyseessä on kaupunkitasoinen palvelu? Tapiolasta pääsee Kalajärvelle yhtä hyvin kuin Kalajärveltä Tapiolaan.

Nuorisopalvelujen palveluverkon suunnittelua ohjaavat periaatteet:

  • Nuorisopalveluiden toiminta on lähipalvelua.
  • Lähtökohtaisesti uusien yläkoulujen yhteyteen tarkastellaan sijoitettavan myös nuorisotila.
  • Nuorisotilat ovat myös kuntalaiskäytössä etenkin nuorisotoimintaa varten.
  • Nuorisotyötä tehdään myös verkossa, liikkuvana työnä ja esimerkiksi kouluissa.

4 Päätökset ja kirjelmät

5 Espoon kaupungin suomenkielisen perusopetuksen opetussuunnitelman tarkistaminen

Jos tosi kovasti kiteyttää, niin opetushallitukselta on uusia (hienosäätömääräyksiä) B1-kielen opetukseen luokilla 3-6 ja 7-9. Tämä merkitsee sitä, että Espoon (samoin kuin kaikkien muiden Suomen kuntien) tulee huomioida ne omissa opetussuunnitelmissaan.

Nyt ne huomioidaan.

6 Espoon kaupungin suomenkielisen perusopetuksen tuntijaon muuttaminen 1.8.2024 lukien

Tämä liittyy osin edelliseen. Seiskaluokalle tulee yksi lisätunti B1-kieltä. 

Toisena asiana on Tiistilän koulun muutos Urhea-liikuntapainotteiseksi. Sen seurauksena luokilla 7-9 voi olla kaksi bonuslisätuntia verrattuna aiempaan urheilujaksi kasvamista.

Edellinen on loogista. Kun on urheilupainotus, se tuo mukanaan urheiluun liittyvää opetusta. Se taas ei vähennä äidinkielen, matikan tai muun opetuksen tarvetta. Toki valinnaiset painottuvat urheiluun, mutta se ei vielä täysin riitä.

7 Suomenkielisen varhaiskasvatuksen, perusopetuksen sekä toisen asteen ja nuorisopalveluiden viranhaltijoiden sekä peruskoulujen johtokuntien päätökset

8 Lausunto hallinto-oikeudelle kunnallisvalitukseen Sunan koulun opetuksen järjestämisestä 1.8.2024 alkaen

Kyseessä on valitus siitä, miten Sunan koulun väistö toteutetaan. Tulossa on kahden vuoden remontti, joka sisältää myös laajennuksen. Sunan koulun oppilaat päätyvät kuljetuksilla Kivimiehen ja Laajalahden kouluihin, eli kohtalaisen kauas.

Avasin tätä suuntaa blogissa viime vuoden puolella.

Yhtä rakennusta (johon kaikki olisivat mahtuneet) tai lähellä olevia väistötiloja ei ollut. Lisäksi parakki ja muut ratkaisut olisivat tulleet kalliiksi kun uusissa kouluissa oli jo tarjolla väistötilaa. Harmi vaan, ettei läheltä. Tätä avataan pykälän ohessa.

Tässä on kuitekin kysymys päätöksentekoon liittyvästä valituksesta. Eli kyse on siitä, oliko päätös lainmukainen. Ei-lainmukainen päätös voisi olla vaikkapa jos joku päättäjistä olisi ollut jäävi, valmistelussa ei olisi käyty läpi vaihtoehtoja jne.

Tältä osalta Espoon vastauksen luonnos on ytimekäs, koko valitus tulisi ensisijaisesti hylätä. Tämä siksi, että opetuksen käytännön järjestäminen remontin aikana on hallintoasia, josta päätetään käytännön tasolla. Kuntalaiset eivät voi valittaa oikeuteen vaikkapa lukujärjestyksestä, jos eivät siitä pidä.

Toki voluumi on isompi, mutta ymmärrän idean. Väliaikainen ylimenoaika on reagointia jolla turvataan opetus sen ajan, eli ison kaliiberin linjaus.

Toissijaisesti sitten kerrotaan miten päätöksenteko on tehty ja eri vaihtoehtoja on käyty läpi. Tämä jos hallinto-oikeus päättää asiaan tarttua.

Itse olen sitä mieltä, että vaihtoehtoja käytiin huolella läpi. Lopputulos on kohtalainen eikä hyvä, mutta niillä korteilla pelataan mitä pakasta saadaan. Espoon keskuksen alueella ei ole uusi koulutiloja joissa olisi ylimääräistä kapasiteettia johon siirtyi remontin ajaksi. Jos taas olisi tilattu melkoinen määrä parakkeja väistöä varten tilanteessa, jossa muissa kouluissa on "ilmaista" tilaa, olisi se tuonut melkoiset lisäkulut.

9 Oikaisuvaatimus peruskoulun opettajan valinnasta (ESPOO-03-3318-23)

Tähän ja seuraaviin en sano julkisesti mitään. Kun kyseessä on yksilöasia, lautakunta saa tarkempia tietoja kuin mitä julkisesti on tarjolla. Ja yksilöasioista ei kuulu julkisesti keskustella.

Yleisesti voin todeta, että nämä käydään lautakunnassa huolella läpi. Useimmiten valituksissa ei ole mitään sellaista mihin tarttuisi – toisin sanoen rekrytointi näyttää menneen asianmukaisesti ja joku pätevistä on valittu. Toki olisi voinut valita toisenkin, mutta sitä kutsutaan rekrytointiprosessiksi. Joku pitää aina valita.

Jos näyttää siltä, että on tapahtunut jotain kummallista (esim. täysin pätevä ja kokenus olisi tiputettu vahingossa jatkokierroksilta), niin silloin lähtökohta on, että asia palautetaan uudelleen valmisteluun. Tässä olen itse ehdoton, lautakunnan ei tule lähteä muuttamaan sitä kuka valitaan. Emme ole olleet mukana rekrytointiprosessissa, joten siihen puuttuminen vain paperien pohjalta olisi absurdia. Se olisi myös huonoa työnantajatoimintaa.

Sen sijaan edellä kuvatun kaltaisissa tilanteissa voidaan sanoa, että ei mennyt kunnolla, toteuttakaa sama uusiksi. Eli ohjeistetaan uusimaan prosessi, huomioiden se, mikä ei mennyt ideaalisti.

10 Oikaisuvaatimus lukion päätoimisen tuntiopettajan valinnasta (ESPOO-03-3414-23)

11 Oikaisuvaatimukset 27.3.2024 ja 28.3.2024 lukion päätoimisen tuntiopettajan valinnasta (ESPOO-03-3063-23)

12 Kilon koulun johtokunnan henkilöstöjäsenen vaalikelpoisuuden menetys ja täydennysvaali

Rent a cabin

Idyllic cottage for rent in Noux, Espoo. Located in the middle of Nuuksio National Park.

Read more!

Rajaa sisältöä

E.g., 07.2024