Träskändan kartano löytyy Espoon Järvenperästä. Nykyisen kartanon paikalla sijaitsi vuonna 1888 palanut vanha kartano. Kuvia nykyisestä kartanosta ja sen alueelta löytyy täältä.

Espoon Suvisaaristossa, Bergön rinteellä, oli aikoinaan hyppyrimäki. Mäki valmistui 1959, ja oli toiminnassa vajaat kymmenen vuotta.

Espoon Mikkelästä, Vanhan kuninkaantien varrelta, löytyy sympaattinen, sammaloitunut kallioalue. Vaan paikalla on myös historiansa: aikoinaan tämä on ollut hirttopaikka, ja myöhemmin samalla paikalla tai ainakin täällä lähettyvillä on ollut tanssilava.

Espoon Kivenlahdessa toimi aikoinaan Stensvikin tiilitehdas. Tehdas perustettiin 1861 ja se toimi vuoteen 1939.  Wikipedian mukaan Stensvikin tiilitehdas (eli Stensvik Tegelbruk) työllisti enimmillään 120 ihmistä ja tuotti kolmisen miljoonaa tiiltä vuodessa. Tehtaan valmistamista tiilistä on rakennettu muun muassa Uspenskin katedraali.

Tervetuloa aikamatkalle Espoon Tuomarilaan. Tuomarilan Elanto avasi ovensa heinäkuun 25. päivä vuonna 1950. Sen kunniaksi paikan päälle on lähetetty ammattikuvaaja. Kiitos Helsingin kaupunginmuseon tarjoaman kuvamateriaalin pääsen asian pariin.

Tammikuun viides päivä vuonna 1944 Espoonlahdessa rysähti. Saksalainen JU-52 sairaskuljetuskone pakkolaskun Espoonlahteen, Klobbenin saaren ulkopuolelle. Miehistö pääsi pelastautumaan, sillä kone kesti jäällä jonkun aikaa tasojen varassa.

Espoon Mankkaalla oli turvepehkutehdas, Turvepehku Oy - Esbo Torfströ Ab. Turvepehkutehtaan toiminta alkoi vuonna 1910, ja loppui runsaat 50 vuotta myöhemmin. Tässä Espoon kaupunginmuseon kuvassa Kilon FBK marssii tehdasrakennuksen edestä jossain vaiheessa 1930-lukua.

Espoon Kiltakalliolla, kivenheiton päässä Espoon keskuksesta, oli 1920-40 -luvuilla ilmavalvontatorni, joka oli kovassa käytössä etenkin toisen maailmansodan aikaan. Päälle vuosikymmenen olen miettinyt miten ihmeessä Kiltakalliolta on otettu komeita maisemakuvia ilman, että puut ovat olleet tieltä. Kunnes oivalsin, että tornista. Tämä kuva on Espoon kaupunginmuseon mukaan 1920-luvulta.

Finnon kartano löytyi aikanaan Espoosta, silloisen Jorvaksentien varrelta. Nykyään samalla paikalla on monien lähteiden mukaan Bauhausin myymälä, itse sanoisin, että sekä Bauhaus että Plantagen ovat kartanon alueella, ja uuden päärakennuksen päältä menee miltei Länsiväylän ramppi. Tässä vanha kartano 1960 ja -70 -lukujen taitteen tienoilla. 

Kadonnut Espoo -sarjassa esittelyssä Stensvikin kartano. Stensvikin - eli Kivenlahden - kartano löytyi eteläisestä Espoosta. Tässä on kuva päärakennuksesta.

Kootessani vuonna 2003 esitystä Espoon keskuksen historiasta paljon kuvia jäi käyttämättä. Mietin useaan otteeseen millaisen tarinan niistä rakentaisin, kunnes runsaan seitsemän vuoden kuluttua tajusin, että kuvat kertovat itsekin oman tarinansa. Tätä kokonaisuutta on päivitetty ja täydennetty lokakuussa 2013.

Tässä on Kirstinharjun Elanto, myöhemmin Valintatalo ja vielä myöhemmin Rabatti.

Kera on teollisuusalue ja junaseisake keskellä Espoota. Viimeisen sadan vuoden ajan alueella on ollut teollisuutta, nyt aseman ympärille suunnitellaan 5000-15 000 asukkaan asuinaluetta.

Perkkaan kappeli on yksi Leppävaaran alueen hienoimmista rakennuksista, ja monille myös tuntemattomimmista. Kappeli toimitti aikanaan Leppävaaran kirkon roolia, kunnes uusi kirkko rakennettiin radan pohjoispuolelle.

Espoo-päivän illan kunniaksi kuvia Espoo-päivän aamulta. Tervetuloa Kurttilan yhteisrannalle. Espoonjoen suistolla on niin sanottu yhteisranta, alueen kyläläisten yhteinen kalasatama. Samassa roolissa satama on nykyäänkin.

Kauklahden historia -kokonaisuudessa kerrotaan Kauklahden historiasta. Kuvat ovat pääosin 1970-luvulta tähän päivään.

Tervetuloa Espoon Leppävaaraan. Aseman pohjoispuolelta, puolen kilometrin päässä Sellosta löytyvät linnoitteet, joita kaiketi kutsutaan Leppävaaran linnoituksiksi. Ne ovat osa 1910-luvulla rakennettuja Helsinkiä ympäröiviä linnoituksia.

Komendantinkallion linnoitukset ovat osa niin sanottuja Helsingin linnoituksia, joita rakennettiin venäjän vallan viimeisinä vuosina.  Täällä on palvellut jatkosodan aikaan myös lottien valoheitinpatteri. Linnoituksia riittää, ja monet kauempana asuvat eivät ole paikasta kuulleetkaan. Mutta sitten valokuvien maailmaan.

Bembölen myllyn rauniot rauniot löytyvät Gumbölestä, Kehä kolmosen ja Turunväylän risteysalueen kulmilta. Espoon Ikeaan on matkaa vajaa kilometri. Paikka ei ole kovinkaan tunnettu: aika harva lähellä asuvakaan on vaellellut Glomsånin varrella.

Tervetuloa jännien Espoolaisten paikkojen maailmaan. Kuvassa näkymä Vahvialankalliolta Leppävaaraan päin. Vahvialankallion - jota myös Himmelsbergiksi eli suomeksi Taivaskallioksi tai Taivariksi kutsutaan - kuuluu 1910-luvulla linnoitettuihin kallioihin..

Espoonkartanon perusti Kustaa Vaasa kuninkaankartanoksi 1556. Se muodostettiin yhdistämällä lähikylien tiloja, ja suurtilalla oli aluksi peltoa 30 hehtaaria ja metsää 1200 hehtaaria. Alueita oli myös nykyisen Kirkkonummen puolella.

Övre Juunin kartano löytyy Espoon Vanhastakartanosta. Vanhassakartanossa on hyvin säilynyt perinteinen kylänraitti. Muutaman sadan metrin säteeltä löytyy lukuisia komeita kartanoita.

Tervetuloa upeiden espoolaisten rakennusten maailmaan. Nedre Juunin kartano löytyy Vanhastakartanosta - jossa muuten on äärettömän hieno, hyvin säilynyt ja kulttuurihistoriallisesti arvokas kylänraitti.. Jos lotossa voittaisin ja tämä talo olisi myynnissä, niin tarjous olisi jo postissa.

Tervetuloa menneeseen aikaan. Kauklahden lasitehdas
toimi vuosina 1923–1952. Nykyään rakennuksessa toimii Kuusakoski Oy. Kuten kuvasta näkyy, junat menevät ihan vierestä.

Brobackantien varrella, Nuuksiossa, Sahaoja virtaa kohden Nuuksion Pitkäjärveä. Perimätiedon mukaan joskus vajaat sata vuotta sitten paikallinen insinööri rakennutti puron alajuoksulle lohkotuista kivistä myllypadon.

Hallussani on paljon kuvia eri ajoilta. Pikku hiljaa aion rakentaa niiden pohjalta "ennen ja jälkeen" -kokonaisuuksia.

Tältä sivulta löytyy kuvia Espoon keskuksen alueelta vuosien varrelta.