Asuntomessut 2015 Vantaan Kivistössä

Vuoden 2015 asuntomessut Vantaan Kivistössä avattiin 10.7. En yritä tässä esitellä koko asuntomessuja, sitä varten on lukuisia sisustuslehtiä. Ohessa on kuitenkin huomioita siitä mitä kaikkea asuntomessuilta voi löytää, ja mihin suuntaan ollaan menossa.

Asuntomessut kaupungin keskelle

Suomi kaupungistuu. On aika luontevaa, että myös asuntomessut kaupungistuvat. Eikä tämä suunta ole uusi, esimerkiksi Tampereen Vuoreksessa asuntomessualue oli myös uuden asuinalueen lähtölaukaus,  tämä on ollut asuntomessujen teema viime vuosina myös muualla. Vielä ehkä vuosikymmen sitten asuntomessut oli leimallisesti omakotitaloasumista esittelevä tapahtuma. Messualueet olivat hieman erillään muusta asutuksesta, ja päätuote oli omakotitalo.

Nyt tilanne alkaa olla toisenlainen: Kivistössä asuntomessualue tulee olemaan osa 30 000 asukkaan kaupunginosaa, ensisijainen joukkoliikenneväline on juna ja asuntomessualueen asunnoista yli puolet sijaitsee kerrostaloissa, esittelykohteista suurin osa on tosin edelleen on erillistaloja.

Saa olla väriä

Asuntomessualue on värikäs. Tämä on ollut trendi asuntorakentamisessa jo tovin aikaa, enää ei pyritä siihen, että uusien asuinalueiden värimaailma on monotoninen. Tämä on mielestäni oikein mainio suuntaa, kaupunkien kerrostuksellisuus korostuu sillä että talot ovat erivärisiä. Vai osaatteko kuvitella Helsingin kantakaupunkia siten, että kaavalla määrättäisiin kaikki talot vaaleansinisiksi? Miksi samaan tulisi pyrkiä muuallakaan.

Autot piiloon 

Myönnettäköön: asuinalueiden tylsimmän näköisimmät alueet ovat usein varattu autoille: joko isoina ja tilaa vievinä parkkipaikkoina, tai kohtuuttoman rumina betonisina parkkitaloina.

Entä tällä kertaa? Asuntomessualueen parkkihallia ei ole huomata. Sen pintamateriaali on iloisesti kuvioitu. Iltavalaistus on kuuleman mukaan komea. 

Puukerrostalot tekevät tuloaan

Asuntomessujen paraatipaikalla sisääntulon vieressä on kokonaan puusta rakennettu kerrostalo. Selkeimmin puurakenteen erottaa tarkoituksella esiin jätetyistä tukipalkeista. Jos ne olisi piilotettu, puurakenteisuutta ei olisi välttämättä edes huomannut.

Suomalaisittain puurakentamista kannattaisi pitää esillä. Puuta meillä riittää, ja osaamista nykyään taas myös. Puusta voi ja kannattaa rakentaa myös muutakin kuin kesämökkejä. 

Pyöräily kunniaan

Yhdessä kerrostalokohteista pyörävarasto on aivan ulko-oven vieressä, siitä pääsee helposti myös rappukäytävään, eli pyörän jättö varastoon ei montaa minuuttia vie. Seinät on maalattu iloisesti, ja pyörävarastossa on pyöränhuoltopiste. Hyvä suunta! 

Tekeekö loft-asuminen läpimurtoa?

Asuntomessualueen oheiskohteena on esittelyssä muutama loft-asunto. Wikipedia määrittelee loftin seuraavasti: “Loft-asunnolla tarkoitetaan asumiskäyttöön muunnettua tilaa, joka sijaitsee alun perin muuhun käyttöön tarkoitetussa rakennuksessa, esimerkiksi tehtaassa, varastorakennuksessa tai muussa liikerakennuksessa.” 

Tämän määritelmän mukaan asuntomessujen uuden kerrostalon jatkeeksi rakennetut loftit eivät olisi lofteja lainkaan.. Mutta unohdetaan tämä nyt hetkeksi.

Kivistön tapauksessa loftilla tarkoitetaan korkeaa tilaa, johon asukas saa rakennuttaa kahteen kerrokseen haluamansa tyylistä tilaa. Näytteillä olevat kolme asuntoa ovat kaikki erilaisia, yksi on täysin paljas, yksi oli täysin valmiiksi rakennettu ja sisustettu.

Kysymys kuuluu, onko loft tekemässä Suomessa kahdenlaista läpimurtoa? Tarkoitan tällä sitä, että tarjolle on alkanut tulla niitä tutumpia lofteja, esimerkiksi vanhaan tehtaaseen tehdyissä asunnoissa jätetään vanha pinta esille ja tarjotaan tilaa jonka asukas voi muuttaa haluamakseen.

Toinen on sitten tämä asuntomessumalli jossa loftilla tarkoitetaan uuteen rakennukseen tehtyä korkeaa asuntoa jossa on tavallista suurempi mahdollisuus muunnella asuntoaan. Ei huono juttu ole tämäkään.

Parvet tekevät tuloaan

Varsin monissa asuntomessualueen taloissa on parvi tai useampi. Ja nyt en tarkoita parvella kaupasta kotiin haettavaa omilla jaloillaan seisovaa parvea, vaan jo alusta asti suunnittelussa mukana ollutta kiinteää kalustetta.. 

Esimerkiksi lastenhuoneisiin tämänkaltainen ratkaisu soveltuu hyvin: parven saa niin korkealle että sen alla voi kävellä, huonetila kasvaa ja saa nukkua rauhassa.

(Bonuksena vielä toisenlainen parvi, kun se oli niin sympaattinen.)

Pieni on kohtuuvuokraista

Esillä on myös SATOn suunnittelema tyyppimalli 15 neliöisestä yksiöstä. Idea on mielestäni mainio. Tehokkaalla suunnittelulla ja parvella tila tuntuu huomattavasti viittätoista neliötään suuremmalta, jota se onkin, koska tilava parvi ei kuulu luonnollisestikaan virallisiin neliöihin. 

Valitettavasti sisältä ei saanut kunnon kuvia, mutta ulkoapäin tuo 15 neliötä näyttää hyvin pieneltä. Kyllä tuossa yksineläjä asuisi, vieläpä varsin mukavasti.

Hirsirakentamista myös kaupungissa

Messualueen omakotitaloista kolme on hirsirakenteisia. Hirttä on perinteisesti käytetty mökeillä ja maaseudulla - metsän keskelle nyt sopii hirsitalo varsin mainiosti.

Vaikuttaa siltä, että hirsirakentaminen tekee tuloaa myös kaupunkiin. Oman kotini läheisyydessä olen törmännyt pariinkin rakenteilla olevaan hirsiseen omakotitaloon. Eikä hirsirakentamista kaupunkimiljöössä mikään estä.

Jänniä kuvioita seinissä

Viime vuosina seinien tapetoinnissa on käytetty tehostekeinoja. Näyttävät tapetit ovat saaneet tänä vuonna seurakseen erilaisia seinäpaneeleita.

Vaihtelevia terasseja ja lasitettuja parvekkeita

Jos vertaa vaikka yhdeksän vuoden takaisiin Kauklahden asuntomessuihin, lasitettujen terassien kanssa ollaan maltillisempia. Kauklahdessa oli muistaakseni parhaimmillaan seitsemän lasitettua terassia ja parveketta - yhdessä asunnossa. Nyt suunta on pikemminkin yhden tai muutaman terassin suuntaan, jotka saattavat toki olla isoja.

Parissa talossa terassien kattamisessa oli jo miltei säästelty liikaa. Ulkona saattoi olla liki sata neliötä terassia, mutta nelilötäkään siitä ei ollut katettu. En ole varma miten tämä toimii käytännössä - Suomen suvi on usein sateinen, ja keväällä ja syksyllä sitä arvostaa kun pääsee katoksen alle.. 

Terassit maakuopassa

Pääkaupunkiseutua suuremmissa metropoleissa tilasta on pulaa. Oleskelutiloja tai patioita on rakennettu minne vain on saatu. Myös asuntomessualueella parissa kohteessa oli esimerkiksi saunan vilpola tehty maanpintaa alemmas silloin kun muutenkin oli rakennettu kellariin maan alle.

Tämä on loogista. Kun kyseessä on tiiviisti rakennettu alue, ei sitä kovinkaan mielellään istu pyyhe päällä kävelytien varrella. Kun halutaan suojaisaa oleskelutilaa, pysymällä maan pinnan alapuolella sitä riittää. Toivottavasti sadevesien viemäröinti tosin on huomioitu. Ja lumikuormat. 

Roskat maan alle 

Maan alle (putkia pitkin keräilyasemille) imetään myös roskat Kivistössä. . Tämä ei ole enää mitenkään uusi innovaatio, vastaavaa toteutetaan monilla asuinalueilla, esimerkiksi Suurpellossa, ja vastaava systeemi oli käytössä jo pari vuotta sitten Vuoreksen asuntomessualueella.

Kun autot on piilotettu tyylikkääseen parkkihalliin ja roskat maan alle, syntyy tehokasta ja tiivistä kaupunkirakentamista. Tämä siis ilman että viihtyisyys kärsii tippaakaan.

Summa summarum

Kivistön asuntomessualue on pieni kokonaisuus, josta selvästi tulee osa isompaa kokonaisuutta. Kymmenen minuutin kävelymatka junalta taittuu nopeasti, ja voin hyvin kuvitella, että polkupyörät tulevat olemaan ahkerassa käytössä kun asukkaat sukkuloivat junille.

Mitään hurjia innovaatioita tai radikaaleja uudenlaisia toimintatapoja alueella ei näin maallikon silmin ollut, olennaisinta on tuo asuntomessualueen yhdistäminen muuhun maailmaan. 

(Lentokone ei tule jäämään pysyvästi messualueelle.)

Kuvat: Miina Hagerlund

Rajaa sisältöä

Esim. 3.2024