Kuinka monta uimarantaa Suomessa on?

Kuvakollaasi uimarantoja

Olen vuosien varrella kuvannut ja verkossa kuvia julkaissut pian 200 suomalaisesta uimarannasta. Minua on alkanut houkuttamaan mahdollisuus kiertää kaikki Suomen uimarannat.

Tämä edellyttää tietoa siitä, kuinka monta uimarantaa Suomessa on. Kesällä 2020 kävin läpi kuntien verkkosivut. Tässä on yhteenveto.

Suomessa on 1481 uimarantaa. Näistä 299 on isoja, yli sadan päivittäsen kävijän ns. EU-rantoja. Lisäksi Suomessa on  281 uimapaikaksi tai "kylärannaksi" kutsuttua rantaa.

Lisäksi on muiden toimijoiden kuten yhdistysten ylläpitämiä (pieniä) rantoja, joista minulla ei ole tarkkaa tietoa ellei kunta ilmoita niistä omilla sivuilla. Näitä on varmasti ainakin 60.

Olen kerännyt tiedot Google Driveen. Pääset tarkastelemaan listaa tästä linkistä. Tuolla on listattu erikseen

  • Uimarannat. Kunta kutsuu sivuillaan rantaa uimarannaksi. Tämä on mukana yllä olevassa kiteytyksessä.
  • EU-ranta (käytetään myös termiä yleinen ranta). Tämä tarkoittaa arviolta yli sataa käyntiä päivässä. Nämä luvut sisältyvät yllä mainittuun. Minun excelissäni on puutteellisia tietoja, mutta Valviran liitteessä on tarkka listaus (vuodelta 2018). Tästä taasen pääset kuvasarjoihini EU-rannoista.
  • Uimapaikat tai kylärannat. Kunnan verkkosivuilla listataan kyseiset paikat jommalla kummalla otsikolla. Nämä rannat on mainittu summauksessani.
  • Muiden (eli yhdistyksen tai seurakunnan tai vastaavien toimijoiden) ylläpitämät uimarannat tai paikat. Osasta näistä on maininta kunnan sivuilla (joilloin ne ovat listassa mukana). Jos mainintaa ei ole, en minäkään luultavasti asiasta tiedä eikä niitä ole täällä huomioitu. 

Miksi on hankalaa laskea montako uimarantaa Suomessa on?

Uimarannan ja -paikan raja on häilyvä. Osa kaupungeista ja kunnista listaa isonkin osan rannoistaa uimapaikoiksi tai kylärannoiksi. Jossain toisaalla taas pienetkin hiekanpätkät saavat uimarannan statuksen. En ole lähtenyt näitä arvioimaan, vaan hyväksyn kuntien ilmoituksen asiasta.

Käytännössä uimapaikoiksi siis kutsutaan myös rantoja, joita naapurikunta voisi kutsua uimarannoiksi. Raja on häilyvä.

Kaikilla kunnilla ei ole selkeää listausta omista uimarannoista- ja paikoista, tai mainintaa montako niitä on. Linkki on voinut viedä esimerkiksi ympäristöterveydenhuollon vedenlaatumittauksiin. Olen sitten sieltä pyrkinyt poimimaan luvut. Tässä kohden on kuitenkin voinut tulla tehtyä vääriä tulkintoja. Lisäksi ympäristöterveydenhuolto ei seuraa kaikkien rantojen uimavesiä (esim. pienet uimapaikat), joten ympäristöterveydenhuolto tarjoaa vajaata tietoa: "ainakin näin monta rantaa...".

Jos tietoa ei ole löytynyt kunnan sivuilta, mutta tieto on ollut visitkunta-sivustolla, olen sen hyväksynyt vastaavasti kuin kunnan sivuilla ilmoitetun tiedon. Esimerkiksi Visit Kankaanpää.

Tiedot ovat muutoinkin suuntaa-antavia - uusia rantoja voidaan perustaa ja vanhoja lakkauttaa. Lisäksi on luonnontilaisia, upeita rantoja joita uimannoiksi kutsutaan. Nämä eivät virallisesti ole uimarantoja, vaikka niitä sellaisina pidetään. Ne eivät kuitenkaan ole mukana tässä listauksessa.

Isoimmissa kaupungeissa ovat yleistyneet myös kaupungin hoitamat hiekkarannat, joita kutsutaan asukkaiden keskuudessa uimarannoiksi ja joissa polskitaan, mutta virallisesti ne eivät ole uimarantoja. Esimerkkejä tästä ovat esimerkiksi Eiranranta Helsingissä tai Kivenlahden amfin ranta Espoossa. Nämäkään eivät ole mukana tässä listassa - vaikka epäjohdonmukaisesti esittelen muutamia tälläisiä osana suomalaisten uimarantojen esittelyjäni.

Lisäksi voi olla hoidettuja rantoja, joista kunta ei vastaa ekä mainitse sivuillaan näitä kunnassa olevina uimarantoina. Esimerkiksi Espoossa kaupunki toimittaa hiekkaa Jupperin omakotiyhdistykselle, joka ylläpitää pientä Jupperin uimarantaa laitureineen ja huusseineen. Itse pidän näitä rantoja uimarantoina, mutta tilastoissa ne eivät uimarantoina näyttäydy. Nämä ovat mukana listassa, mutta omana sarakkeenaan. Tältä osin tiedot ovat taatusti hyvin puutteellisia.

Maauimalat olen laskenut uimarannoiksi silloin, jos kyseessä on alue jonne vapaasti pääsee. Näitä ovat usein entiset hiekkakuopat,. Sen sijaan aidatut, pääsymaksulliset ja kaakeloidut maauimalat olen sivuuttanut uimarantalistauksessa.

Tilanteessa, jossa kunta pitää uimarantaa naapurikaupungin puolella, olen ynnännyt rannat sen naapurikaupungin uimarantojen määrään. Toisin sanoen kyseisen naapurikunnan uimarantojen määrä on suurempi, kuin kyseinen kaupunki ilmoittaa. Eli sijainti ratkaisee, ei laskun maksaja.

Näitä ovat muun muassa Espoossa sijaitsevat Luukki (Helsingin ylläpitämä), Villa Frosterus (Kauniaisten ylläpitämä) ja Varansbyn ulkoilualueen uimaranta Kirkkonummella (Espoo ylläpitää). Enemmänkin näitä voi olla, muttei minun tiedossani.

Muiden kuin kunnan ylläpitämien rantojen osalta (joista kunta ei mainitse) tiedoissa on taatusti paljon puutteita.

Vinkit ovat tarpeen

Jos listauksessa on puutteita, kuulen niistä mielelläni. Täydennän listaa kun tiedot tarkentuvat.