header

Kirjoituksia & Kuvia

Kirkkojärven historia

Tämä on tarina Espoossa sijaitsevan Kirkkojärven historiasta, viitaten sekä 1950-luvulla kuivatettuun järveen, että asuinalueeseen jossa vietin lapsuuteni. Tämä pohjautuu esitykseen jonka toteutin Kirkkojärven koulun 30-vuotisjuhliin keväällä 2014, ja jota olen sen jälkeen päivittänyt säännöllisesti. En osannut päättää teenkö esityksen järvestä vai asuinalueesta, joten päätin tehdä sellaisen saman tien molemmista.

Espoon uimarannat: Oittaa

Oittaan uimaranta sijaitsee Bodominjärven rannalla. Ranta on lapsiperheille sopivasti pikkuhiljaa syvenevä. Oikeastaan Oittaalla on kaksi uimarantaa, siitä lisää alempana. Oittaa on Espoon suosituin uimaranta, ja myös palvelut ovat parasta Espoossa.. Täältä muuten löydät kuvasarjani kaikista espoolaisista uimarannoista.

Espoon uimarannat: Matinkylä

Matinkylän uimaranta tunnetaan myös Matinlahden rantana. On miten on, niin kyseessä on yksi Espoon ja myös pääkaupunkiseudun hienoimmista rannoista. 

Helsingin uimarannat: Pihlajasaari

On oikeastaan väärin kutsua Pihlajasaaren uimarantaa uimarannaksi. Saarella kun on käytännössä kolme hienoa uimarantaa, hieman eri puolilla niemeä. Tuohon kun lisää Tallinnanlaivojen ohiajot, niin hienompaa paikkaa viettää hellepäivää ei taida pääkaupunkiseudulta löytyä.

Espoon keskuksen historia

Tämä esitys kertoo Espoon keskuksen kasvusta kirkonkylästä kaupunkikeskukseksi.

Esityksessä on yhteensä vajaat 50 kuvaa. Kokosin esityksen vuonna 2003, ja olen päivitettänyt sitä likimain vuosittain..

Kadonnut Espoo: Tuomarilan Elanto

Tervetuloa aikamatkalle Espoon Tuomarilaan. Tuomarilan Elanto avasi ovensa heinäkuun 25. päivä vuonna 1950. Sen kunniaksi paikan päälle on lähetetty ammattikuvaaja. Kiitos Helsingin kaupunginmuseon tarjoaman kuvamateriaalin pääsen asian pariin.

Espoon kulttuurilautakunta 9.2.2021: Viherlaakson kirjastolle löytyi uudet tilat!

Viherkirppiksen rakennus

Kulttuurilautakunnan seuraava ja vuoden ensimmäinen kokous on ohjelmassa tulevana tiistaina 9.2.. Esityslista löytyy myös verkosta. Isoin ja kiinnostavin asia ovat Viherlaakson kirjaston uudet tilat. Kuvassa kyseinen kiinteistö kymmenen vuotta sitten, silloin kun tiloissa toimi kirpputori.

Miten Länsimetron jatke muuttaa Espoon joukkoliikenteen osa 6: HSL:n vastaukset palautteisiin

Helsingin seudun liikenne (HSL) esitteli loppuvuonna suunnitelmansa liityntäliikenteen järjestämiseksi länsimetron jatkeen valmistuessa muutaman vuoden kuluttua. Bloggasin aiheesta olisikos ollut kuusi kertaa., ja laitoin myös itse runsaasti kommentteja suunnitelmiin. HSL on nyt kiitellyt palautteista, ja myös todennut joitain muutoksia.  Lopulliset ehdotukset valmistuvat myöhemmin. Käyn nyt läpi johtopäätelmät.

Kadonnut Espoo: Soukan Kasavuoren ilmavalvontatorni

Soukan Kasavuorella oli sotien aikaan ilmavalvontatorni, jossa päivystivät ilmavalvontalotat. Tässä ei varmaan yhtään lavastetussa Espoon kaupunginmuseon kuvassa (väliltä 1939-1941) kolme lottaa ihan sattumalta tekee olennaisimpia tehtäviään: kiikaroi, soittaa havainnoista ja tekee muistiinpanoja. Lehdenkansimateriaalia.

Espoon näköalapaikkoja: Kimlahden näköalapaikka

Kimlahden näköalapaikka, Espoo.

Yksi komea espoolainen näköalapaikka löytyy syvältä Suinonsalmen perukoita. Kun kulkee Matasaarentieltä niin itään kuin pääsee, ihan Suvisaariston viereen, aukeaa kallioilta hienot näkymät pohjoiseen. 

Kadonnut Espoo: Lindholmin saha Espoon keskuksessa

Lindholmin saha 1933

Lindholmin saha toimi Espoon keskuksessa vuosina 1922-1984. Ruotsinkielinen nimi oli Lindholms Såg Ab. Kokonaisuuteen kuului mylly, saha, rautakauppa, paja, puusepänverstas ja sementtivalimo.. Saha levittäytyi laajalle alueelle radan eteläpuolella. Nykyisin samalla alueella sijaitsevat Espoontorin kauppakeskus sekä viereinen ns. Kelan talo.

Kadonnut Espoo: Kirstin tila

Kirstin tila noin vuonna 1909

Kirstin tila oli yksi Espoon keskuksen alueen viidesta kantatilasta. Tila löytyi Espoon Suvelasta. Nykyisin tilan alueella sijaitsee Kirstinharju, ja sen varrella olevat kerrostalot. Tämä on Espoon kaupunginmuseon kuva, kenties vuodelta 1909. Espoon keskuksesta tosin kukaan ei satoja vuosia sitten puhunut, kyse oli Södrikin kylästä.

Sunaan tarvitaan bussiyhteys myös metron jatkeen valmistuttua

(Länsiväylä 16.1.2021)

Helsingin seudun liikenne (HSL) suunnittelee parhaillaan muutoksia Espoon joukkoliikenteeseen, liittyen länsimetron jatkeeseen. Etenkin läntisen Espoon bussilinjat menevät uusiksi metron jatkeen aloittaessa liikennöinnin näillä näkymin vuonna 2023.

Esitetyissä luonnoksissa on huomioitu tenkin metron varren asutus, pohjoisemmassa muutokset vaikuttavat huonosti harkituilta. Espoon keskuksen suunnasta ollaan lakkauttamassa linjat 134 ja 136, joita korvaamaan tulee uusi runkolinja 530 (Myyrmäki - Jorvi - Espoon keskus - Finnoontie - Matinkylä). 

Mitä ehdotin muutoksiksi länsimetron jatkeen liityntäliikennettä suunniteltaessa?

HSL eli Helsingin Seudun liikenne kerää parhaillaan kommentteja ja näkemyksiä liityntäliikenteen järjestämiseksi länsimetron jatkeen valmistuttua. Länsimetron jatke varmistuu oletettavasti vuonna 2023.

Olen blogannut suunnitelmista viidesti. Tässä on kooste mitä olen itse ehdottanut suunnitelmissa huomiotavaksi. HSL:n kyselyssä nämä kysymykset jakautuvat neljään osaan, joten sen mukaan vastasin sitten minäkin.

Sivut

Rajaa sisältöä

Esim. 2.2021